Erehdyin neljä kuukautta sitten ostamaan Fujitsu-Siemens Amilo li 3910 "läppärin". Mukaan tunkivat tietysti Vistan ongelmineen, joiden kanssa taistelin kolme kuukautta. Linuxeja ennätin kokeilla kuutta erilaista, ja jokaisen kohdalla ilmeni ääniongelma eli no voice. Sitten eräänä päivänä löysin netistä tuskallisen etsiskelyn jälkeen maagisen merkinnän "options snd-hda-intel model=6stack-dig". Tämä teksti /etc/modprobe.conf tiedostoon ja johan pelaa vimpain. Nykyisin minulla on Linux Mint Gloria Gnomella ja olen enemmän kuin tyytyväinen koko hoitoon. Vintoosa on lopullisesti poistunut elämästäni.
Eipä olisi uskonut, että joskus onnistuu
Kymmenen vuotta linuxia
23462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jos olet itse kymmenen vuotta käyttänyt linuxia, ja tuollaisen tappelun takana oli saada äänet koneeseen, niin arvaa vain, kuinka moni ensikertalainen olisi jo luovuttanut. Viestisi siis selittää sen, miksi niin harva suostuu käyttämään linuxia, vaikkei heidän tarvitsekaan maksaa siitä.
Joo, tavallaan olet oikeassa. Itse tosin pidän linuxista sen rakennettavuuden takia. Eikä pöpötkään tunnu isommin vaivaavan. Kaikissa käyttöjärjestelmissä on puolensa, mutta itsestään sotkeutuvista ei yksikään ole sieluani saanut. Suurin haaveeni (jo jäänyt) on ollut Mac vaikkapa Leopardilla, mutta uuden hinta on aina ollut vähän esteenä.
Kunnon gurut jumppaa windowsin kanssa ja taistelevat kaikenlaista tauhkaa/kaatuilua/pöpöjä/ym. vastaan, kotihakkerit näprää/virittää linuxia ja tavalliset pullerot vain yksinkertaisesti käyttävät mac:iä.
Jos linux olisi tutumpi, ei ongelmia esiintyisi samassa määrin. Käyttäjäkoulutus? Tässä kohtaa Microsoft on toiminut viisaasti ja siirtänyt käyttöjärjestelmilleen ja toimisto-ohjelmilleen annettavan käyttäjäkoulutuksen peruskouluihin yms. verovaroin ylläpidettäviin oppilaitoksiin. Jos katsoo yhdenkin päivän kaupallisen kurssin hintoja, niin siinähän käyttäjälisenssi jää jo toiseksi. Ja meidän kaikkien varoilla sitä koulutusta annetaan sentään kymmeniä tunteja, jos vaikka intensiteetti olisikin alhaisempi kuin em. vertailukurssituksessa.
Miten edes yksi linux-jakeluversio ja yleisemminkin vapaat ohjelmat, kuten OpenOffice.org, saataisiin tuollaisen käyttäjäkoulutuksen piiriin?
Tietenkin helppokäyttöisyyden kehittäminen on olennaisen tärkeää. Sen lisäksi mm. peruskouluympäristössä ohjelmistojen tulisi olla suomeksi. Juuri äsken harvemmin käyttämäni virtuaaliboxi-ubuntu ehdotti päivityksiä, eikä niistä saanut mitään selvää suomeksi. Eikä oiken kyllä englanniksikaan, mutta annoin sen nyt sitten päivitellä. Tämä vaihe ei toki tulisi oppilaalle vastaan, paitsi hänen kotikoneellaan.
Työtä on paljon, onneksi kalentereissa on vielä riittänyt uusia sivuja, ettei aika ole loppumassa?
"Eikä oiken kyllä englanniksikaan"
Eikö niissä päivityksissä ollut mitään selityksiä?? Aika omituista :o
Kun ei ole linux-guru, niin vaikutti melko epäselvältä, että mitä tapahtuu rastimalla ja mitä rastitta. Arvelin, että kaipa ne on tarpeen.
Englantia osatakseen ei tietääkseni tarvitse olla mikään guru :)
Rasteista en tiedä.
Itse miellän kaikki suomenkieliset ohjelmistot vaikeiksi, koska kuitenkin jossain kohden vastaan tulee "sekoitusta" englanti-suomi-englanti-suomi...
Voi johtua osaksi siitä että olen aina käyttänyt konaitani, joko englannin,saksan,ruotsi tai espanjan kielellä. Riippuen koneesta ja ajasta.
Tulipa vaan mieleen kun yritin tuossa eräänä päivänä duunissa värkätä kaavoja exel taulukkoon niin hommasta ei meinannut tulla mitään, kun siinä oli sotkettu suomea sekaan. Menin ihan lukkoon ja muutaman hurjan kaavan tekemiseen meni monta tuntia :S
Onneksi sain englanninkielisen nyt niin saa edes jotain aikaiseksi.
"...koska kuitenkin jossain kohden vastaan tulee "sekoitusta" englanti-suomi-englanti-suomi..."
Puolikielisyys on todellakin ärsyttävää, se on keskeneräisyyttä. Ts. se vaatii työtä, että se korjaantuisi.
Toinen vaihtoehto on jättää kieli vieiraaksi, mikä varsinkin linuxin suomalaisten "sukujuurien" vuoksi on vähän noloa.
"mikä varsinkin linuxin suomalaisten "sukujuurien" vuoksi on vähän noloa. "
Minusta on ylipäätään noloa olla suomalainen.
Eihän noita äänikortteja ole ollut kun muutaman vuoden! Itse ostin myös läppäri jossa oli tuo sama "vaiva" toisissa Linux-jakeluissa, mut Mandrivan ei tuota kirjoitusta tarvinnut tehdä. Eli ääni kyllä toimi heti, mokkula/nettitikun kanssa oli pieniä ongelmia kun asensi kovalevylle.. Mut tuolla on nyt kirjoitettu että pitäisi tarkemmin katsoa mitä pakettia jättää pois ? Siis Live-CD:lta kyllä tuokin pelasi ilman lisä paketteja.
Ja siksihän tällaisia ongelmia on kun ..tiedät kai miksi?
Kyllä niilläkin jotka ovat käyttäneet yli 10-vuotta pelkästään Wintoosaa näyttää olevan paljon vaikeuksia, vaikka ajurit ovat tehty joka vehkeeseen, kuten nyt meidläkin piti olla ostamissamme Vistoissa. Mutta ei ollut mihinkään Linux-jakelun valmina.
Tämäkin läppäri millä kirjoitan maksoi noin 1500 euroa loppuvuodesta 2007, ja alle puoleen hintaan myytin viime vuoden vaihteessa kun ostin tämän.. Eli hyvä Linux koneen tästä sain, nyt on kolme eri Linux-jakelua läppärissä, kun tässä on reilusti tilaa kovalevyllä.. ;)
"Eihän noita äänikortteja ole ollut kun muutaman vuoden! "
Häh?
Vaikutatat joko rasistiselta tai identtiteettiongelmaiselta, olisko näistä apua:
1. Ää tuhlaa energiaasi suomenkielisen linuxin kehittämiseen.
2. Muuta pois joksikin aikaa Suomesta.
1. Mitä horiset? Minä pärjään ihan hyvin yleisellä kielellä jota kaikkialla ja kaikessa tietotekniikassa käytetään. En todellakaan tarvitse marginaalikieltä yhtään mihinkään. Mainitsemasi suomennusprojekti on loputon taistelu tuulimyllyjä vastaan. Ainahan sitä jonkun gnomen voi suomentaa, mutta kaikkialle ja kaikkeen suomea ei edes ole viisasta tunkea. Vai meinaatko että olisi fiksua suomentaa lähdekoodien funktioiden nimet, c-kielen varatut sanat, lähdekoodien kommentit, jne.?
Ajatuksesi on mahdoton toteuttaa, joten jätän homman hurjemmille.
2. Muutan heti, kun siihen on sopiva mahdollisuus.
Uninen:"Mainitsemasi suomennusprojekti on loputon taistelu tuulimyllyjä vastaan."
Riippuen siitä, missä vaiheessa luovutetaan, hävitään Microsoftille enemmän tai vähemmän. Esim. Excelin komennot on suomenettu, ja ihan hyvin menee tuotteella silti. On suosituin Suomessakin.
Nimittäin kun Microsoft on onnistuneesti siirtänyt käyttäjäkoulutuksen veronmaksajien kustannettavaksi (peruskouluihin jne.), niin tämä etulyöntiasema on vaikeasti murrettavissa. Jos työmaailmassa lähes kokonaan luovuttaisiin Microsoftin tuotteista, niin kaipa koulut sitten seuraisivat viiveellä perässä. Ja käyttäjäkoulutuksen arvo on poikkeuksetta suurempi kuin ohjelmalisenssin arvo yleisillä sovellusohjelmilla. Tämä siis tarkoittaa, ettei edes ilmaista yhtä hyvää kannattaisi ottaa, jos ei sen koulutuskin olisi ilmaista jne. Siis yrityksen kannalta katsottuna.
Kuvitellaanpas, että MS on työelämässä edes 50% levinneisyydellä ja kouluissa katsotaan erilaisia tekijöitä, millä perusteella tietotekniikan koulutusta annetaan. Niin tuon yleisyyden lisäksi eräs tekijä on sitten se, että onko tuote suomennettu. Pelkkien valikkojen suomentaminen ei ehkä ole riittävää jne. Microsoftin kouluissa käytettävät tuotteet ovat nähdäkseni riittävästi suomennettuja, jos ehkä osin kapulakielisiä. Mikseipä siis koulu valitsisi Microsoftia, jos täysin kelvollista vaihtoehtoa ei ole tarjolla tai niiden käyttöaste työelämässä on vähäinen?
Ja tuon koulujen tekemän valinnan jälkeen ei oikein auta itkutkaan. Kynnys aloittaa linuxin (tai vaipaiden ohjelmien yleensäkin) käyttäminen on keskimäärin turhan iso jne.
Mitä siis pitäisi tehdä: Pitäisi vähintään olla yksi ohjelmistokokoelma (linux-käyttöjärjestelmä + sovellusohjelmat), joka olisi vertailukelpoinen myös sumennoksensa osalta. Kaikkien vapaiden ohjelmien suomentaminen ei varmaankaan ole järkevää. Itse en esim. ole vielä nähnyt siten suomennettua linuxia, ettei englantia tulisi käyttäjälle vastaan. En tokikaan ole montaa kokeillut.
"Muutan heti, kun siihen on sopiva mahdollisuus."
Toivotan rikastuttavaa kokemusta.
Et tainnut oikein ymmärtää?
" Mainitsemasi suomennusprojekti on loputon taistelu tuulimyllyjä vastaan."
Tarkoittaa, että aina tulee uutta ja jokaisen kilkkeen suomentaminen on loputon jatkumo. Microsoftista en ala keskustelemaan( en tiedä mistä sinä sen tähän kekkasit?) ja mitä tekstiisi tulee, niin toivon että suurin osa ihmisistä sitä käyttääkin. Se lisää työllisyyttä huomattavasti.
"Excelin komennot on suomenettu"
Niin on :)
C kielellä..
inline float return_big_float()
{
//return real smart float value
return 0.0001322423576128756912;
}
suomeksi
sisälinja leijuja palauta_iso_leijuja()
{
//palauta tosi älykäs leijuja arvo
palauta 0.0001322423576128756912;
}
Tuollaisessa EI ole mitään järkeä. Suomenna sinä vaan :)
Pieruako siinä palautetaan?
C varatut sanat(HUOM! huumoria mukaan :D villiä suomentamista):
auto - automaattinen
const - muuttumaton
double - tupla
float - kellua, leijua, jne..
int - kok (kokonaisluku)
short - lyhyt
struct - rakenne
unsigned - etumerkitön
break - riko
continue - jatka
else - muuten
for - kohti,sillä,koska, jne..
long - pitkä
signed - merkillinen (:D:D:D)
switch - kytkin, katkaisija, vaihtokauppa, jne..
void - mitätön (???)
case - pakkaus, juttu, laukku, jne..
default - oletus, laiminlyönti ?????
enum - listata
goto - mene
register - rekisteri, merkitse, jne..
sizeof - jonkinkoko
typedef - tyyppimääritys, kirjoittaamääritys, lajimääritys, jne..
volatile - helposti haihtuva, vaihteleva, epävakaa :D
char - hiiltyä
do - tee, duunaa
extern - ulkopuolinen?
if - jos, mikäli
return - palauta, tuota, tuotos...
static - staattinen
union - liitto, liitos, avioliitto :S jne..
while - hetki, aika, sillä aikaa kun...
ja pannaan kaupanpäälle :aa kans :D
asm - koostin
dynamic_cast dynaaminen_kipsi (WTF?) :D:D:D:D
namespace - nimiavaruus
reinterpret_cast - uudestaan_tulkittu_kipsi
try - yritä, kokeile, syytä....
bool - totuusarvomuuttuja (kukaan ei haluaisi käyttää enää bool:a ihan vain sen pituuden vuoksi :D)
explicit - epäsiveellinen
new - uusi, tuore, jne..
static_cast - staattinen_kipsi
typeid - tyyppi_tunnistaa, tyyppi_älykäs_suunnittelu(
Voi kun olisit kysynyt niin olisit saanut vastauksen suoraan :) Itse tappelin hda-intelin kanssa jo silloin kun alsa:a ei ollut siihen kunnollista tukea. Tuli mokoma hyvin tutuksi.
Et sitten kuitenkin tarkoita tiedostoa "sound" kansiossa modprobe.d jossa määrittelet tuon model jutun?
##########################################
/etc/modprobe.d]$ cat sound
options snd-hda-intel enable=1 index=0 model=laptop-eapd
alias snd-card-0 snd-hda-intel
alias sound-slot-0 snd-hda-intel
##########################################
No mutta hyvä että toimii. Tuo taitaa muuten olla ainoa kortti jota on melkein mahdotonta saada toimimaan jokakerta suoraan. Kortti on siis lähes jokaisessa laitteessa "erilainen" äänen ulostulojen ja liittimien ja sisäänmenojen kohdalta :) Oikein koodaajan painajainen.
Jep, nykyään Linuxeissa on äänituki oikein hyvä ja tuollainen tilanne on todella harvinainen. Olen useaan eri koneeseen Ubuntun asennellut ja aina on tähän asti äänet toimineet suoraan. Myös joku halpa erillinen SoundBlaster on hyvä ratkaisu jos on jokin ihmeellinen äänikortti joka ei millään toimi. Maksaa ehkä 20 euroa.
Tilanne olisi muutenkin ihan eri, jos Linuxit tulisivat koneiden mukana esiasennettuina kuten Windowsit. Ei niitä Windowsejakaan tarvitse peruskäyttäjien asennella eikä levyjä partitioida tai ajureita asennella kun kaikki on valmiina. Ubuntun tyypit ovat kyllä sikäli tehneet loistavaa työtä, koska asennus on parhaimmillaan todella helppoa.
hda-intel esiintyy kannettavissa, joten kortin korvaaminen lienee mahdotonta. Ulkoiset nyt eivät toimi sitäkään vähää. hda-intel kyllä tunnistuu ja toimiikin ihan jokaisessa distrossa jossa on alsan en nyt muista mikä versio. Mutta äänet eivät kuulu, vaikka kuinka yrittäisi. Yleisin ongelma on että ääni kuuluu vain kuulokkeista, mutta ei niistä muista lähdöistä tai kaijuttimista. Myös siinä ubuntussa on se sama vika.
hda-intelille on noita model:ja listattuna monta kymmentä erilaista ja se on melkein jokakerta laitettava käsin.
Tämä "harvinainen" vika toistuu lähes jatkuvasti kun kortista valmistetaan yhä uusia ja uusia variaatioita. Hommaa voisi melkein verrata linuxdistroihin. Sama, mutta ei kuitenkaan sama :)
Lähinnä noita ongelmia tulee aina kannettavien kanssa. Pöytäkoneet nyt meinaavat olla jokseenkin sellaista tasapaksua standardi kalustoa, että niissä tuntuu toimivan aina.
Omien kokemusten mukaan HP:n läppärit ja jotkut acerit ja LG:t on ihan hyvin saanut pelaamaan. Muilla on sitten enemmän ja vähemmän ongelmia vaikka minkä kanssa.
Läppäreistä Lenovot toimivat myös aika hyvin ja thinkwiki on hyvä lähde jos on ongelmia. Meillä on töissä monissa eri Lenovo-malleissa Ubuntut ilman mitään suurempia ongelmia.
Joo, tämäkin on "läppäri"! Jotkut ovat haukkuneet tämän jo valmiiksi, jotkut ovat vain muuten onnesta sekaisin, koska kone on tehty selvästi Vistaa ajatellen. Edes XP:tä ei saanut asennettua. Linuxit, hiukan vanhemmat, olivat kanssa ulkona näytön takia ja niin edespäin. Siis, jos olisin tiennyt tulevat alkuongelmat, olisin ostanut toisen merkkisen vimpaimen. Nyt en valta, sillä tehtyyn työmäärään (=harrastus) nähden voin olla tyytyväinen, jos vain muuten rauta eikä laukea ensimmäisenä vuonna.
Ps. nimimerkkini vaihtuu eli on jo allaoleva. Terv. "kymmenen vuotta linuxia"
Modprobe.conf on modprobe.d-kansiossa. Saattaa olla "lainvastainen", mutta tuntuu pelaavan, koska ainakaan ongelmia ei ole ollut. Äänen näköjään löytää tähän monella eri tavalla. Aikaisemmisssakin myllyissä oli mitä ihmeellisempiä rakennelmia, niistä huolimatta koneet tikahtuivat lopulta yksinkertaisesti vanhuuteen kuten kai käy kohta meikäläisellekin.
Minulla tiedosto on kansiossa /etc/modprobe.conf
Tiedostojen räjäytys /etc/modprobe.d kansioon selkeyttää hommaa, kun eri osa-alueet on eri tiedostoissa.
Periaatteessa tuo minun /etc/modprobe.d/sound tiedosto on myös tuossa modprobe.conf tiedostossa.
Siellä siis lukee yksinkertaisesti 'include /etc/modprobe.d/*' eli kaikki tuon kansion tiedostot 'lisätään' sille kohden modprobe.conf tiedostoa.
Eli kyllä se on periaatteessa ihan sama kummassako tiedostossa se lukee. Muutosten tekeminen sitten joskus saattaa vain hankaloitua jos näitä konfigurointejä on tehty ns. minne sattuu, kun niiden löytäminen on sitten ihan hakuammuntaa :)
Minulla on vasta ensimmäinen "Intelin-kone", joten en liioin ole tällaiseen ongelmaan törmännyt.
Tässä Puppyn KDE 4: ssä on ainakin hyvin tuo tunnistus toteutettu.
Kysyy heti mikä äänikortti valitaan..
http://www.aijaa.com/v.php?i=4921985.jpg
Tokihan tuo on muissakin , muutta tässä Puppyssä se tosiaan tulee ja kysyy, et onkos oikea äänilaite kyseessä valittu ..;)