2,3 kilon laatikko, kaikki pitkäsoitot.
Uudelleen miksattuna.
Hain juuri postista.
Kuuntelin "Beatles for Sale" kiekolta pari romanttista.
Täällä sitä nyt vetistellään, melkein.
Musiikki pysyy, muijat kadonneet.
Nyyh...
Uudelleen miksattuna.
Hain juuri postista.
Kuuntelin "Beatles for Sale" kiekolta pari romanttista.
Täällä sitä nyt vetistellään, melkein.
Musiikki pysyy, muijat kadonneet.
Nyyh...
Vastaukset 32
Vanhimmat
Itellä vähän ristiriitainen mielipide uudelleenmiksauksiin. Jotenkin mun mielestä joihinkin levyihin kuuluu rätinä tai nauhakohina. Tottunut siihen. No on toki tullut osteltua cd-levyinä samoja mitä on vinyyleinäkin, jonkin verran. Mutta kun ne ei ratise. Niin, ollut tarkoitus useampiakin vuosia siirtää vinyyleitä rompulle, kaikkia kun ei ess saa cd.nä. Siinäpä sitä sais niitä rätinöitäkin mukaan, kun ei ala hifistelemään ja liikaa siivoomaan. Toisekseen on muutama pirun hyvä suorakaiverrus levykin. Niin siis vinyylisoitin ollut rikki lähes kymmenen vuotta, tullut lähinnä kuunneltua radiota, eipähän ole levyt kuluneet.
Hmm, For sale, jossain mökillä c-kasettina. Pitäisikin joskus muistaa kokeilla vieläkö nauhoissa on yhtään ääntä kohinan seassa jäljellä. Vaan kun tuli myytyä kasettidekki joskus viime vuosituhannella... Vaan beatlesit vois ostaa vinyylinä, mutta alkuperäisinä. Jotkut maksaa aika paljon nykyisin.
Tota, muijien perään ei kande itkeä :DDDD
=DW=
Ostan myös momo-paketin.
Ja minä mitään muijia kaipaa, rakkautta vaan, ja sitäkin vähän kokeeksi.
Sen saa hyvin levyistä joita on jonkun kanssa joskus soittamut.
Kunhan olen molemmat paketit ostanut, on sieltä helppoa löytää hautajaismusiikki.
H.
...vaan ns."remastered" eli pahimmat suhinat ja kohinat saatu pois.
Kuuntelen koko ajan.
Monoista on haettu stereot esiin.
Keinotekoisesti mutta hyvin.
Siinä on käytetty nykyaikaisia taajuuskorjaimia, joilla on eritelty soittimet ja laulut.
Ja laitettu kasaan uudelleen, stereona.
Kyllä noita on miksattu uudelleen. Kaikki ovat nyt stereona, vaikkei monia ole aikanaan julkaistu kuin monona.. Ja se on miksausta se. Uudelleen masterointi tehdään alkuperäisiltä masternauhoilta. Vanhimmat Beatlesit on äänitetty kaksiraitaisina, saahan niistä stereon. Nuo kohinat ja surinat sun muut putsataan raita kerrallaan. Kotikonsteilla pystyy poistelemaan vinyyleistä kans, mutta muuten ei kotona paljon muuta voi äänelle tehdä. Yleensä aina remasterointeihin pumpataan lisää dynamiikkaa, sekin on miksamista. Alkuperäiseen ääneen ei kosketa, mutta sen tasoja voidaan muokata. Ihan sama kuin kuvankäsittelyssäkin.
Mulla on jotain, mistä lie ostettuja vinyyleitä, joissa jotain vanhaa bluesia on studiossa väännetty stereoksi, aika pahan kuuloista.
Beatlesien levyistä on, tietenkin rahastusmielessä, tulossa julkaisuun alkuperäisiksi monoiksi uudelleenmasteroidut versiot monolevyistä vähän myöhemmin :DDDDD
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/yeah-yeah-taas-me-tulemme-esittelyssa-the-beatles-levy-levylta/155224
=DW=
Vaikka minulta fyrkkaa paloikin.
Ja jos, niin menköön.
Minulla on vanhat monot, nyt uudet stereot.
Ikää 60v. kohta. Kepeesti 500 000 € maksaisin jos olisin taas 14v.
Mutta ei, nyt nautitaan menneisyydestä, ja maksetaan mitä maksaa.
ATK-ihmisenä tiedän miksauksesta ja remasteroinnista, kaverit tekee niitä työkseen.
"Mitä remasterointi tarkoittaa ?
Remasterointi tarkoittaa uudelleenmasterointia, mikä saattaa tarkoittaa pariakin asiaa. Vähimmillään se tarkoittaa vain alkuperäisen materiaalin siirtoa digitaalimuotoon ja cd:lle tulevan pq-koodauksen (indeksien paikat etc) ohjelmoimista tästä massatuotantoon kelpaavan 'lasimasterin' polttamista.
Toinen ääripää on sitten alkuperäisen äänitemateriaalin (originaalien studionauhojen tai stereo-miksauksen) uudelleenprosessointi (dynamiikan, taajuuskorjailun, kohinanpoiston) nykypäivän soundivaatimusten mukaisesti.
Remasterointi tehdään, koska alkuperäinen LP-levyn vaatimuksiin alkuperäisessä masterointivaiheesaa karsitun äänitteen siirtäminen suoraan CD-levylle on aikamoinen kompromissi. Remasteroinnissa alkuperäisistä studiomastereista voidaan pyrkiä parempaa äänenlaatuun, kun median aiheittamia rajoituksia ei enää pidä yrittää kompensoida (onko lopputulos sitten paremman kuuloinen riippuu uuden masterin tekijän taidoista ja ovatko ne LP-levyn rajoitukset sittenkin se oleellin loppusilaus jonkin musiikin soundissa). "
"Kaikki ovat nyt stereona, vaikkei monia ole aikanaan julkaistu kuin monona.. Ja se on miksausta se. Uudelleen masterointi tehdään alkuperäisiltä masternauhoilta."
The Beatles yhtyeen levyt julkaistiin Englannissa ( muu Eurooppa)ensin mono versioina,myöhemmin stereona.
USA:ssa ne julkaistiin alunperinkin stereona. Nyt julkaistu (stereo)boxi on remasteroitu juuri näistä USA masternauhoista. Mono loota on värkätty Britti nauhoista. Neljä vuotta tekivät Abbey Road studiolla töitä ja jälki on aika komeaa.
Ei mastereitten digitointi vie kuin minuutteja, säätöjä on tehty, ja paljon. Tossa se hyvä puoli, että alkuperäset masterit olleet käytössä, paljon on musaa, joka on diditoitu jolatain sinällään asialliselta mono savikiekolta.
Nyman selitti jotain Nybergissä. Noh, ihan ok. tyyppi. Mutta musiikin muisti on ihmisellä tarkka. Jos on kuunnellut putkiradion kautta mono levyä, ei sen käsitelty versio ole enää oikea.
Neljä kuukautta joo, pian viiskyt vuotta myöhemmin. Alunperin levytysaikojakaan kaikkinensa ei ollut kuin päiviä vanhoilla levyillä.
Tutki muuten, milloin levyt julkaistiin jenkeissä......
=DW=
Jake kertoi joskus kauan sitten radio-ohjelmassaan että 60-luvulla britit tilasivat jenkeistä Beatlesien stereo levyjä. Ja jenkeistä jotkut "hard-core" fanit tilasivat euroopasta "aitoja" mono levyjä:)
Jenkkilässä monet Beatles levyt julkaistiin eri nimellä kuin euroopassa. Jotkut levyt oli koostettu kahdesta eri albumista.
Siellä on joitakin sekuntin pituisia pätkiä jotka on tietokoneella luotu. Lisäksi taitaa olla muutamia uusia helistimiä jossain reunoilla joita ei 1987 CDssä kuullut
Kaksi neljän CDn boksia, aika paljon samoja miksaukset kuin nää 2009. Siis jo stereossa ja sitten samalla levyllä myös monossa, joka oli kuitenkin nk. fold, eli stereo muutettu takas monoksi.
Hyvä sinä. :-)
Minua vain harvat ymmärtävät.
Kotkannokkaseni.
Oliskin niin hieno koukku tuossa nenunpäässä. Sanotaan, että onnellinen hän joka osaa nauraa itselleen; ilon aiheita riittä jokaiselle päivälle.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1726457
Ja päätin ostokseni.
Täältä muuten poistetaan pelkät linkit ilman asiaa.
Ei tietysti kaikkia...
hämyrokki ja hevi kuvioihin
piitlesit on lällyä...kaikki kappaleet yhen sormen pimputuksia.
Kai te meette elttonia katsomaan...sekin tulee...
niin ajattelinpa käydä vanhan konkarin Tom Jonesin konsertissa syssymmällä. Vieläköhän kultakurkulta lähtee ääntä....?
No niin....mietinkin, et miksi ollaan aina sanasodassa???
Alitajunta varmaan kertoi mulle, että olet Beatles-fani ja mä taas inhoan niitä eli hyvästi yhteinen aamupuuro....phuaaaaaaaaaaah
ilona vai itkuna?
Sinä tietty itkuna, kun menetit mukavan naisen ja minä ilona, koska luultavasti aamupuurosi olisi ollut pohjaan palanutta. :-)
pus
Saanks mää tlaa kuunteleen niitä levyjä? Määkin olen Beatles-fani henkeen ja vereen!
Onneksi olkoon, siis oikeesti! Ei mennyt rahat hukkaan. On vain yksi ja ainoa nuoruuteni rakkaus ja se on The Beatles! KYLLÄ!
Luulin että mulla jo kaikki oli.
Pitäskl sitä mono-boksia tilata? ostin 6 irrallista stereossa, riitti
suosiostani oikein mallikkaasti koska osasin laulujen sanat kun kuorossa hoilasimme niitä ystävieni kotona (kaksi kappaletta puolellaan levyllä) kun olimme nuoria ja nättejä.
En sentään noin pahasti hurahtanut, että kilotolkulla pitäisi vieläkin ostaa.
Toivottavasti muutakin löytyy, jos sitä tilaa kerran riittää.......
Nostalgiaa riittää voih, nyyh, auts.......
K;)))
kiinnostaa valtavasti!
.
tänään en ole soittanut.
Alkuviikosta, kun olin kipeänä kotona, vertailin niitä.
Täässä tulee vähän asiaa joita on vaikea, ehkä, ymmärtää.
12-54v sitä kuunteli levyjä sata kertaa vuodessa, joten sanat ja musiikki jäi mieleen, yhdellä tavalla.
Tuli nuorena soitettuakin, ja paljon, vieläkin voin ottaa seinältä akustisen, useimmat soinnut ja sanat muistan.
Ja mömmöt, bileet, pimut ja... tuota..no...
Immersio on se mikä tulee mieleen. Eli sellainen mukana olon tuntu.
Minulla on 5.1 Creativen, kohtuulliset kajarit, ja kämppä on pieni.
Kun vertailen vanhaa ja uutta, uusista tulee tunne että otan skittan seinältä ja liityn mukaan.
Tätä on vaikea selittää.
Mutta yksi on selvää, rahat eivät menneet hukkaan, ainakaan meikäläisille jotka elivät sen ajan.
Mahtavaa, että sait muistumia niistä ajoista, kun ainakin meillä päin oli meitä tytteleitä, jotka hengitimme, elimme heistä. Keräsimme kuviaan, kirjoimme nimiään vaatteisiimme, yritimme kuulla niitä harvoja levyjä, joita radiossa soitettiin.
Opettelimme laulujen sanoja, yritimme erottaa, kuka missäkin lauloi. Muistaakseni 60-luvulla telkkari esitti Helpin. Sitä katsottiin porukalla, itkien välillä, hihkuen välillä. Huh, huh, sitä tunnetta.
Jos siitä saa vielä osankaan, edes hetkeksi takaisin, niin, pakko ostaa.
Kiitos!!
takaisin saa!
Kuunnelkaa nykymusiikkia, se on paljon parempaa!
Muistikuvia on, kun vielä on muisti tallella. Nuoruus on osittan ihanaa aikaa, johon mahtuu paljon, musiikkikin minulla, onneksi.
Totta kai kuuntelen vieläkin musiikkia, muttei sillä ole nyt sitä tilaa, kuin nuorena.
.
tiedämme ettei nuoruutta voi saada , musiikilla, takaisin. Me olimme nuoria aikanamme nyt on lastemme vuoro, mutta miksi emme voisi fiilistellä, kun haikean ihanan hyvä mieli on saavutettavissa, arkiminä tuskin kärsii.
Jokaisella on harrasteensa, minä jatkan maanantaina opiskelua .......
Makunsa kullakin. Jo teiniaikoina olivat nuo beatles-diggarit ja sitten meikäläiset joiden mielestä heidän humppansa oli ihan liian veretöntä kuunneltavaksi, mustempaa piti olla. Ja nuorisomusiikin kehitys on jättänytkin jälkeensä pelkkää mustaa viivaa näihin päiviin asti ja varmaan eteenkin päin.