Minulla on tapana aina lenkin jälkeen jäädä pihalle leikkimään koiran kanssa joksikin aikaa. Tämän jälkeen koira saa jäädä pihalle, jos haluaa (pihamme on aidattu) tai tulla kanssani sisälle. Nyt on kuitenkin jo monena kertana käynyt niin, että yrittäessäni aloittaa leikkimisen, pallon/kepin heiton koira kyllä hakee esineen kerran kaksi ja heittäytyy sitten maahan pureskelemaan keppiä. Yritän yleensä vielä heittää muutaman kerran, mutta kun koiraa ei selvästikään kiinnosta hakeminen niin luovutan ja alamme harjoitella erilaisia temppuja. Tähän koira suostuu ja sitä siis leikimme siihen asti, että menen sisälle tai jään lukemaan kirjaa kuistille.
Ongelma nyt kuitenkin on se, että yrittäessäni alkaa tekmään ns. omia juttujani kuten opiskelemaan, koira alkaa tuoda minulle keppejä ja pyytää heittämään. Vaikka juuri vartti sitten ei kiinnostanut koko homma! Sitten jos luovutan, lasken kirjan sivuun ja menen heittämään keppiä, koiran mielenkiinto lopahtaa ja heittäytyy taas maahan pureskelemaan keppiään. Hänen mielestään ilmeisesti paras leikki olisi sellainen, missä makaisimme vierekkäin maassa ja minä katsoisin kun hän pureskelee risuja:D
Koirallani on paksu, musta turkki joten ymmärsin, kun kesällä teki tätä, kun ei jaksanut ravata edestakaisin 25 asteen helteessä, vaan oleili mielummin varjossa, mutta nyt en kyllä näin syksyllä ymmärrä. Ja miksi se keppi alkaa silloin kiinnostamaan, kun minun pitäisi tehdä muuta? Käyttäytyykö kenenkään muun koira samalla tavalla?
Ongelma nyt kuitenkin on se, että yrittäessäni alkaa tekmään ns. omia juttujani kuten opiskelemaan, koira alkaa tuoda minulle keppejä ja pyytää heittämään. Vaikka juuri vartti sitten ei kiinnostanut koko homma! Sitten jos luovutan, lasken kirjan sivuun ja menen heittämään keppiä, koiran mielenkiinto lopahtaa ja heittäytyy taas maahan pureskelemaan keppiään. Hänen mielestään ilmeisesti paras leikki olisi sellainen, missä makaisimme vierekkäin maassa ja minä katsoisin kun hän pureskelee risuja:D
Koirallani on paksu, musta turkki joten ymmärsin, kun kesällä teki tätä, kun ei jaksanut ravata edestakaisin 25 asteen helteessä, vaan oleili mielummin varjossa, mutta nyt en kyllä näin syksyllä ymmärrä. Ja miksi se keppi alkaa silloin kiinnostamaan, kun minun pitäisi tehdä muuta? Käyttäytyykö kenenkään muun koira samalla tavalla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensinnäkin, koira ei saa itse koskaan päättää milloin leikitään. Jos menet silloin kun koira haluaa, sinähän olet silloin sen pompoteltavana. SINÄ päätät, milloin leikki alkaa ja milloin loppuu. Kun teet omia juttujasi, ja koira tuo lelunsa sinulle heitettäväksi, ei kannata huomioida sitä mitenkään (vaikka se ehkä katselee sinua viattomin silmin). Koiralle ei kannata aina antaa periksi. Sinä olet johtaja, etkä voi aina mennä koiran pillin mukaan! Uskon, että koirasi on tavallaan ottanut ohjakset käsiinsä että leikittää sinua silloin kun se vain itse haluaa. :)
Olen itsekin lukenu koirakirjoista, että itse pitää päättää koska leikitään ja koska leikki loppuu. Yritänkin järjestää päivässä monta lyhyttä leikkituokiota, koska mielestäni se on parempi kuin yksi tai kaksi pitkää. Jos koira ei suostu leikkimään kanssani, kun itse haluan ja torjun sen kun minun on tehtävä töitä, tulee itselleni kauhean paha mieli, kun tiedän että koiran on odotettava ainakin tunti ennen kun ehdin leikkimään. Tiedän, että ei saisi taipua ja nyt onkin otettava tiukempi linja tämän asian suhteen:) Koira on muutenkin murkkuiässä eli kovasti välillä yrittää päästä "lauman" johtajaksi. Joskus näen ikkunasta, kun koira seisoskelee ulko-oven edessä ja katselee ovea. Menen avaamaan oven ja pyydän sisälle. Koira lähtee juoksemaan takapihalle, menee takapihan ovelle ja haukahtaa. Se on näköjään tärkeää, että mistä ovesta sitä sisälle oikein tulee..
Kyllä te voitte leikkiä koiranne kanssa, vaikka se tekisikin aloitteen. Ei kai kukaan nyt tosissaan ajattele, että koira pomottaa kokoajan, kun se tekee aloitteen LEIKKIIN!? Teillä on ongelmia kohta, jos ette käytä omia aivojanne lainkaan. Miettikääs nyt... Älkääkä uskoko kaikkea mitä on kirjoitettu 1100-luvulla tai mitä naapurin ukko on joskus sanonut. Millaista koiran elämä, jos omistaja noin älyvapaa... Voi voi voi voi... Ajatelkaa!
Ehkä uskon kuitenkin niitä koirakirjoja, sillä tuskin niin moni opus voi aivan väärässä olla. Niistä siis olen lukenut tämän vinkin. Tuskin nämä kirjat ihan sieltä 1100-luvulta on, eikä sen naapurin ukonkaan kanssa ole tullut juteltua. Ei kai siitä mitään haittaa ole, jos leikkii koiran kanssa joskus sen pyytäessä, mutta jos koira on aina se joka aloittaa leikin ja sitten lopetetaan kun se kyllästyy, niin olen aika varma että koira kuvittelee silloin itse määräävänsä tahdin ja niinhän se silloin määrääkin. Siinä tapauksessa en saa koskaan istua pihalla rauhassa lukemassa, ilman että joku hakkaa kepillä jalkojani ja vaatii leikkimään. Tämä kun ei edes luovuta vaan alkaa haukkua, jos en leiki ja se on mielestäni jo jonkinlaista komentelua..täytyy yrittää vaan tiukempaa linjaa tämän asian kanssa.