Mistä meillä Suomessa nyt puhutaan? Finanssikriisi on konkreettisesti osoittanut pienen avomarkkinatalouden haavoittuvuuden. Mutta tunnelma on sellainen, että odottelemme muun maailman elpymistä. Sieltähän tämä kriisi alun perin meille tulikin.
Missä asemassa Suomi sitten on? Vienti on laskenut sekä metsäsektorilla että teknologiateollisuudessa kymmeniä prosenttia. Puujalkamme lahoaa ja teknologiajalkamme ruostuu. Develvaatio ei enää auta vientiteollisuuttamme. Muista sopeutusmuodoista ei haluta puhua. Ammattiyhdistysliike pitää huolta omistaan – siis niistä, jotka ovat vielä töissä. Palkanalennukset ja muut joustot ovat asioita, joista ei haluta puhua. Loput välttämättömistä rakenneuudistuksista jää pyhän aluepolitiikan varjoon.
Tästä syystä kaikki toivovat, että maailman talouskasvu vetää meidät ylös. Kun mitään rakenneuudistuksia ei saada aikaiseksi, pidämme huolta omistuksistamme ostamalla niitä valtiolle. Osa näistä perustellaan huoltovarmuudella, perusteltua tai ei. Suomi suhteellisesti häviää eniten, jos taloudellinen protektionismi lisääntyy. Samalla me olemme itse henkisesti protektionistisia. Emme halua altistaa valtionyhtiöitä kansainväliselle kilpailulle omistuksesta. Ulkomaalaiset toivotamme lämpimästi tervetulleiksi maahamme sillä edellytyksellä että nämä ovat työteliäitä, sinisilmäisiä, suomea puhuvia evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Onko vapaa markkinatalous kriisissä? Osa haluaa lisää regulointia, vaikka edellisiäkään sääntöjä ei monesti ole noudatettu. Osa sanoo, että vapaassa taloudessa tällaista vaan silloin tällöin tapahtuu, rapatessa roiskuu. Mielipiteitä on monenlaisia, mutta selvää lienee että finanssikriisien sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ovat kovin suuria. Koska yhteiskuntarauhan säilymisen nimissä ei ole hyväksyttävää, että pankkitallettavat joutuisivat kantamaan riskin siitä, että heidän pankkinsa menee konkurssiin, valtio ei voi päästää pankkia konkurssiin. Lopputuloksena valtiot velkaantuvat. Ja ne velkaantuvat kovaa vauhtia tilanteessa, jossa niillä ei olisi varaa velkaantua. IMF on arvioinut, että ihmisten ikääntymisen kustannukset ovat suurin piirtein kymmenen kertaa finanssikriisin kustannus.
Vapaa markkinatalous perustuu ajatukseen, että yksilö osaa ja haluaa toimia rationaalisesti. Nykyisin muuten lukeneita suomalaisia yhdistää taloudellinen lukutaidottomuus. Tämän vuoksi suomalaisia sijoittajia on niin helppo vetää nenästä indeksilainoilla ja sijoituspyramideilla. Rahoitusmaailman asiat eivät kiinnosta, koska yhdeksän uutisissa asiat näyttävät olevan niin hyvin.
Missä asemassa Suomi sitten on? Vienti on laskenut sekä metsäsektorilla että teknologiateollisuudessa kymmeniä prosenttia. Puujalkamme lahoaa ja teknologiajalkamme ruostuu. Develvaatio ei enää auta vientiteollisuuttamme. Muista sopeutusmuodoista ei haluta puhua. Ammattiyhdistysliike pitää huolta omistaan – siis niistä, jotka ovat vielä töissä. Palkanalennukset ja muut joustot ovat asioita, joista ei haluta puhua. Loput välttämättömistä rakenneuudistuksista jää pyhän aluepolitiikan varjoon.
Tästä syystä kaikki toivovat, että maailman talouskasvu vetää meidät ylös. Kun mitään rakenneuudistuksia ei saada aikaiseksi, pidämme huolta omistuksistamme ostamalla niitä valtiolle. Osa näistä perustellaan huoltovarmuudella, perusteltua tai ei. Suomi suhteellisesti häviää eniten, jos taloudellinen protektionismi lisääntyy. Samalla me olemme itse henkisesti protektionistisia. Emme halua altistaa valtionyhtiöitä kansainväliselle kilpailulle omistuksesta. Ulkomaalaiset toivotamme lämpimästi tervetulleiksi maahamme sillä edellytyksellä että nämä ovat työteliäitä, sinisilmäisiä, suomea puhuvia evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Onko vapaa markkinatalous kriisissä? Osa haluaa lisää regulointia, vaikka edellisiäkään sääntöjä ei monesti ole noudatettu. Osa sanoo, että vapaassa taloudessa tällaista vaan silloin tällöin tapahtuu, rapatessa roiskuu. Mielipiteitä on monenlaisia, mutta selvää lienee että finanssikriisien sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ovat kovin suuria. Koska yhteiskuntarauhan säilymisen nimissä ei ole hyväksyttävää, että pankkitallettavat joutuisivat kantamaan riskin siitä, että heidän pankkinsa menee konkurssiin, valtio ei voi päästää pankkia konkurssiin. Lopputuloksena valtiot velkaantuvat. Ja ne velkaantuvat kovaa vauhtia tilanteessa, jossa niillä ei olisi varaa velkaantua. IMF on arvioinut, että ihmisten ikääntymisen kustannukset ovat suurin piirtein kymmenen kertaa finanssikriisin kustannus.
Vapaa markkinatalous perustuu ajatukseen, että yksilö osaa ja haluaa toimia rationaalisesti. Nykyisin muuten lukeneita suomalaisia yhdistää taloudellinen lukutaidottomuus. Tämän vuoksi suomalaisia sijoittajia on niin helppo vetää nenästä indeksilainoilla ja sijoituspyramideilla. Rahoitusmaailman asiat eivät kiinnosta, koska yhdeksän uutisissa asiat näyttävät olevan niin hyvin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
vapaata markkinatalousmaata.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous
"Ei ole olemassa puhdasta (eli täysin vapaata) markkinataloudellista yhteiskuntaa
"
tehdään suomesta sellainen äänestämättä jättämällä ja julkista sektoria muutenkin boikotoimalla. Tilalle vaikka nettikansandemokratia, jossa jokainen saa ehdottaa ja äänestää ideoita ikään ja paikkakuntaan katsomatta. 31-jäseninen talkooparlamentti pistäisi päätöksiä toimeen.