tätä 51v ikäänsä ja mukavan miehen puutetta elämässä. Eron jälkeen kun olin 44v, hoikka ja nätti, niin treffiehdotuksia riitti. Silloin vaan olin niin rikki erosta, ettei ollut resursseja syvällisempään tutustumiseen. Nyt kun elämä on tasoittunut ja kiinnostusta olisi, ovat kiinnostuneet miehet menneet. No, ikähän se on ja ettei ole enää tämän painoisena ulkonäkökään enää sitä mitä joskus. Toivoisin silti vielä että jostakin se sielunkumppani tulisi.
Jotenkin surullista ajatella
ElokuunN
37252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Itse painan 50 kiloa ja silti ei kukaan tahdo minulle kelvata.
Liian nuori, liian vanha, liian paksu, veltto, harmaa tai muuten outo...yleensä kuitenkin liian tyhmä.
Mistähän löytäisin miehen joka olisi älyllisesti minun tasollani?
Mikähän siinä lienee että täältä toiselta puolelta ongelma näyttää ihan peilikuvaltaan?
Tosin, kranttu kun minäkin olen, etsin mieluummin viisasta kuin älykästä. Tässä iässä ei enää siedä älykköyttä.
kannattaa olla ilman mää en ainakaan tunne ketään miestä jonka kanssa olisit älyllisesti samalla tasolla.
samanlaisissa haaveissa ja toiveissa eläviä, on paljon.
Toisaalta on mukavaa olla yksinkin, mutta heikkona hetkenään kaipailee sitä sielunkumppania.
Eivät miehet enää ole kiinnostuneita meidänlaisistamme ja ne jotka ovat kiinnostuneet, eivät
mahdollisesti kiinnosta, ainakaan minua .
En enää odota, en edes haaveile kenestäkään, aikani on ohi .
Toivon Sinulle sielunkumppania, kenties hän jonakin päivänä astuu elämääsi, juuri silloin, kun et
osaa aavistaakaan . Hyvää Yötä !
joku jatkumoon, että ihmisen arvo on ulkonäössä, kiloissa, senteissä? Että suomalainen nainen ei kelpaa?
Niin se ei kuitenkaan ole, jokaiselle on oma rakkaansa, niin pitkälle, pätkälle, kuikelolle, kuin pönäkällekin.
.
ihan väärin meidän 50 naisten päiväunet!
en voi väärinkäsittää.
Sinunko mielestäsi naisen, ihmisen, arvo on olla laihuliini?
.
Kyllä nykyaikana ihmisen arvo on paljoltikin kiinni ulkonäöstä, yhteiskunnallisesta asemasta,
varakkuudesta, senteistä, kiloista . Oletko seurannut esim. tätä palstaa ?
Kyllä suominainen, persjalkaiseksi lypsyjakkaraksi, huonostipukeutuneeksi ja itseään hoitamattomaksi ym.ym...
lyllertäväksi olioksi haukuttu, on niin kehno, ettei kenkään !
Ainakin me 50 naiset. Masentavaa ja niin surullista mutta ... totta .
kolmisen vuotta tätä palstaa olen tarkkaillut. Mitä olen oppinut, en mitään arvokasta.
Totta, mikä on absoluuttinen totuus. Tokko sitä onkaan.
.
mielestäsi jo tarpeeksi vanha naisena ymmärtääksesi toisia ikäisiäsi, niin taidat olla hakoteillä jos takerrut kiloihin.
T. Normaali nainan.
isotissiset, kaljamahaiset, pyllistäessään perseensä näyttävät punkerot?
Eiköhän me naiset heille kelvata? Niin surullista kuin se onkin??
. :):):):):):):)
mutta, täällähän se on jokapäiväistä. Ihmisen arvo ei ole kiloissa, eikä niiden puutteessa.
Ei siinä mitään, mutta että he kelpaavat meille! Omine luuloineen naisen tyydyttäjänä! :) :)
nauramaan! Niinpä niin, tällaisiahan vanhemmat suomipojat ovat.
On, surullista ja surkuhupaisaa tämä koko ihmiselo on .
Nauraen nukkumaan. Öitä kaikille !
:):):):).
viisaille naisille! Rakastan teitä jotka jaksatte puolustaa itsestään selvyyksiä vielä tässä iässä!
vain ajatteleville ihmiselle, huomaa se ero!
Vääryyden oikeutettu poistaminen ei toivottavasti koskaan lopu.
.
ainakin näillä jotka ettii sitä unelmiensa prinssiä mihin lie hupeloineet entiset mää en vaihtas tätä elämää omaa puolisoani näitä kiloja mihinkään kyllä mun mielestä tässä iässä on jo kiva olla ja elää omana itsenään ja sekin näyttää olevan saavutus kun on saanut pidettyä miehensä ja itsensä tyytyväisenä tähän elämään ettei tarvi kummankaan yksinään mietiskellä kuinka paljon painaa ja onko älykäs vai ei.
50 naisen markkina-arvo ns. tasokkaiden miesten keskuudessa on aika matala.Siinä ei ole kyse kiloista vaan kokonaisuudesta, ikä näkyy jo kaikilla sekä naamassa että kropassa.Tosiasiat on tunnustettava.
Minusta tuntuu kyllä siltä, että ne on aivan muut tekijät jotka ratkasee. Ei kai niinkään se ulkoinen olemus.
Toisaalta, aina puhutaan naisista. Joten?
50 miesten " markkina-arvo " ? Nousee kohisten, niinkö ?
miehiä on varmasti yhtä paljon kuin meitä kivoja naisiakin.
Itse löydän fiksut miehet kun juttelen heidän kanssaan.
Valtaosa luultavasti kuitenkin "taviksia"?
Itse havaitsen ensimmäiseksi kokonaishahmon.
Liikkumisen tapa, miten kehonsa kantaa.
Positiivinen, ei omahyväinen ilme ja olemus.
Omahyväiset, minä olen hyvännäköinen, älykäs, kulturelli jne. tökkäävät alkuunsa.
Huonon itsetunnon omaavat jäävät helposti havaitsematta, ulkonäöstä riippumatta.
Mielestäni tuo välialue on lavea mutta aika vähän siihen kuitenkaan yksinäisiä ihmisiä tuntuu mahtuvan.
Olisikohan niin että minua miellyttävät naiset ovat kiinteissä parisuhteissa ja ylimielisen omahyväiset ja itsesäälissä rypevät ovat yksinäisiä?
en kelpaa omani ikäisille miehille,mutta 20v nuoremmat ja 20v vanhemmat kyllä on kiinnostuneita?
Olen tällä palstalla joskus samaa asiaa syvästi ihmetellyt. Olenko liian haastava ikäisilleni. Nuoret eivät kavahda timmiä, laitettua, tyylikästä aikuista naista. Papparaiset taas tykkkäävät "koristaa" egoaan fiksun näköisellä ja taas 20 v nuoemmalla naisella.
Kymmeniä kertoja olen törmännyt 20 v nuorempiin kiinnostuneisiin miehiin ja yhtä monta kertaa 20 vuotta vanhempiin.
Joskus tuntuu että ikäisilläni miehillä on jonkinlainen "viha" samanikäisiin.
Tuskin niillä mitään vihaa on...heillä vaan samat mielessä, kuin näillä 70v papparaisilla. Kiva saada koristus vierelleen, joka on paljon nuorempi :-).
Totuuden nimissä kuitenkin, kyllä niitä omanikäisiäkin tuolla on tyrkyllä, jos ne vaan kelpaa.
ne sun ikäiset normaalit mukavat miehet kaikki varattuja meille tavallisille nuorekkaille keski ikäisille naisille ja osa niistä varmaan on jo viiskymppisen ikänsä aikana saattanu saada tarpeekseen siitä timmeyden ja tyylikkyyden tavottelusta kohtuus pitäs pyrkiä pitään kaikessa maailma muuttuu ja pikkuhiljaa ruvetaan tavoitteleen sitä hyvää oloo vähän toisenlaisilla systeemeillä.
vaan pelkäävät. Olemmehan vaihdevuosi-ikäisinä toisinaan väsyneitä, mielialat vaihtelevat, surullisiakin ehkä
huomatessamme miten nuoremmat jyräävät ohitsemme . Me hikoilemme ja olemme jossain määrin
kyynistyneitäkin , menettäneet kokemustemme myötä uskomme Suureen Rakkauteeen jne.
En tiedä, mutta olen huomannut saman ikäisistämme miehistä. Tosin ei voi yleistää .
Kiinnostuneitakin löytyy mutta harvemmin.
Samaa olen ihmetellyt,miksi ikäiseni miehet eivät ole kiinnostuneita meistä 50 naisista. Meillä olisi kuitenkin eniten yhteistä ns. kosketuspintaa vai onko sitä jotenkin liian tutun oleinen, vähän kuin sisko.
Arvaa miks on surullista lukea?
No siks, että tuntuu, että olet jumiutunut tuohon ajatukseen, että 51 vuotias on jo liian vanha ja sitten kirjoitit "ettei ole enää tämän painoisena ulkonäkökään enää sitä mitä joskus."
Kipase hakemas valokuvakansio ja etsi sieltä kuvia itsestäsi. Tuijota vaikkapa niitä , kun olit 44 vuotias, hoikka ja nätti. Sitte mieti, että voisitko kenties tehdä jotakin nykyiselle ulkonäöllesi. Jos tuut siihen tulokseen, että kaipa sitä vois, niin sitten mieti, että kantsisko tehdä. Kannattaako kuluttaa aikaa johonkin lenkillä käymiseen, tai jumppaan tai kannattaako jättää joitakin lihottavia ruokia pois. Jos tykkäät jäätelöstä ja karkista, niin päästä suustas monta hmmmm.... ja hmmmmm.... ja hmmmmm-sanaa ja punnitse asioita.
Jäätelö on hyvää, jopa niin hyvää, että olis kurja jättää se pois. Jne...
Kaiken tämän miettimisen jälkeen tee päätös. Joko A) liikut ja mietit syömistä ja saat ulkonäkösi kivemmaksi, joka piristää mieltä ja vaatteet näyttävät mukavilta päälläsi.... Tulet iloisemmaksi.
B) Tämä vaihtoehto on se, että sanot piu-paut entisen näköisille kuvillesi, päätät jatkaa sen painoisena, kuin olet. Ja Paskat kaikesta muusta. Osta litra jäätelöä, kinuskikastiketta ja vatkaa kermasta valtsu vaahtokasa tämän herkun päälle. Lusikoi se naamaas ja ole iloinen, että olet tehnyt Päätöksen.
Mitä päätätkin, niin ole tyytyväinen itseesi. Positiivinen ja sitä rataa...
Mun mielipide on, että pystyisit saamaan itsesi yhtä hoikaksi, kuin olit 44 vuotiaana. Mikset pystyisi?
Ja aattele, miten hyvän näköisiä monet yli kuuskymppiset julkkikset ovat. Hitto vie, että joskus kattelee, silmät talterikin kokoisina, että kuinka ihmees ne voikin olla NIIN hyväkroppaisia ja naama kauniisti meikattuina ja todellakin vau-vau-tyyppejä.
Noh, sen nyt tietää VARMASTI, että miettivät syömistä ja heittävät karkit ja muut veks ja käyvät jos jonkinmoisissa punttisaleissa tai lenkkipoluilla tai harrastavat jotakin kaloreita kuluttavia harrastuksia.
Yhteenveto: Ala tekemään itsellesi jotakin. Ja nauti itsestäsi.
Niin ja muista kans nauttia, kun miehet kääntävät katseensa sinun viehkeään, uudistuneeseen olomuotoosi.
:))
itsensä muuttamiseen muka miesten mieleiseksi mun mielestä pitäs tehdä jotain sille että on jo puolen yön jälkeen nukkumassa eikä miettimässä kelpaako ittelleen tai kellekkään vai ei ois aamulla paljon virkeempi ja näkis asiat aurinkoisemmin silmät olis iloiset ja kirkkaat hymy herkässä uskon että kuitenkin suurin osa niin miehistä kun naisistakin kiinniittä tässä iässä huomioo siihen yleiseen ilmeeseen kun timmiin periin kyllä se on siinä vaiheessa se kohtaaminen jo menetetty kun kääntyy kattoon jos ei satu toinen kääntyyn just samaan aikaan mää en ainakaan jaksais tehdä töitäkään jos mun pitäs yökaudet miettiä miltä näytän.
Mä en yhtään kiinnittänyt huomiota, Koska aloittaja oli aloituksensa kirjoittanut, piti oikein tarkistaa.
Elikkä 10 min yli 24.
Noihin nukkumaanmeno aikoihin en ota kantaa, koska se on niin kovin erilainen eri ihmisillä. Vähän ihmistyypistä kiinni. Myös tietysti siitä, koska menee töihin. Jos aamulla 7:ltä pitää nousta, niin kai sitä tulee väsy aikaisemmin, että jaksaa sitten herätä. Toiset nukkuu päiväunia jne...
Mulla alkaa työt iltapäivällä, vimppa oppilas lähtee n 19-19:30, maanantait vapaat.
Kesälomalla sain mennä koska vaan pojan luo, mutta nyt kun on töitä, niin on täytynyt suunnitella jutut vähä eri malliin.
Eilen ja toissapäivänä menin suoraan töistä pojan luo. Kotiin tulin vasta n. 22 aikoihin.
Elikkä tää mun selostus sen takia, että eri ihmisillä on nää ajat näin erilaisia. Minä en voisi hypätä sänkyyn suoraan, kun tulen kotia jostakin. Sitä haluaa hetken vaan olla, minä kuuntelen hetken musiikkia, jos siltä tuntuu, istun takapihalla tai parvekkeella tai mitä milloinkin.
Eilen sammutin valot varttia vaille 24. Se oli harvinaisen aikaisin.
Mitä tohon itsensä "hoitamiseen" tulee, niin kyllä itselle tulee hyvä mieli, jos on vähä timmimmässä kunnossa. Ei se nyt sitä tarkoita, että juuri Miesten takia näkis vaivaa kropan eteen. Kyllä se on oman hyvän olon ajattelemista. Sivutuotteena sitten saattanee tulla se, että hoidettu ulkomuoto kiinnittää miesten huomiota.
Ei tietenkään saa mennä liiallisuuteen tässä kaikessa. En tarkoita sitä.
Aamuisin meikäläisellä ei ole kirkkaita silmiä, ne ovat lasittuneet ja tuijottavat :) Kärttyisä muori, laahustavin askelin, tukka kuin heinäseipäässä kuivuva heinäpehko.
Aloittajalle vastaamani vastaus oli tarkoitettu kannustukseksi ja vähän takapuoleen tönäisyksi ja muistutukseksi, että 51 vuotias EI ole niin vanha, etteikö pystyisi laihduttamaan itseään. Aloittajahan mainitsi, että on harmi, kun 44 vuotiaana oli hoikka ja nätti ja nyt ylipainoinen ja kaikki johtuu hänen iästään.
sitä nukkumaanmenoo tarkottanu vaan tarkoitin kuinka tarpeellista se yöuni on ja oikeestaan aina kaikki asiat on paljon suurempia ongelmallisempia öiseen aikaan tietysti eri ihmisten unentarve on erillainen mutta kyllä varmaan kaikille tekis hyvää nukkua ainakin kahdeksan tuntia yhtäjaksoisesti oma työ on kans iltapainotteista ja oon kotona pääsääntöisesti vasta kymmeneltä mutta kyllä mää yritän jo kahdentoista aikaan miettiä muita asioita kun omaa ulkonäköä ja jaksamista jos se siihen menee en taatusti jaksa ja jos joku väittää etteikö tää elämä oo menny vähän liian ulkonäkökeskeiseksi niin ei tiedä mitä väittää ja totta kai meistä jokainen pitää itsestään huolta voidakseen hyvin mutta mun mielestä sillä asialla ei ole mitään tekemistä timmiyden kanssa nää on mun mielipiteitä ja kunnioitan myös muidenkin mielipiteitä jokaisella on omat tärkeet jutut mua on tietysti onnistanutkin ns miesmarkkinoilla saan avioliitossani olla oma itseni en ole tarvinnut koskaan mitään suuria suorituksia tullakseni hyväksytyksi eikä ole koskaan tarvinnut pelätä tulla hylätyksi jos en tee tiettyjä asioita tietyllälailla ja jos en ole jonkun tietynlainen ja ehkä sellaisten naisten ja miesten kannattaa ollakkin yksin joiden täytyy miettiä sitä oman itsensä kelpaavuutta tietysti on totta että mitä paremmalta me näytetään omaan silmään mitä terveempiä me ollaan mitä paremmassa kunnossa sitä parempi olo meillä on mutta se pitäs olla vaan oman itsensä takia ei muitten sillon se olis tervettä mun mielestä muitten ei tartte olla samaa mieltä kyllä se hyvä suhde on ihan kaikkee muuta kun sitä näyttämistä että kattokaa on mulla sit komee hyvin hoidettu hoikka mies ja vielä niin älykäs että alta pois en mää tiedä liittyykö tää nyt enää paljoo tähän aloitukseen mutta tämmöisiä ajatuksia mulla on tullu mieleen tässä päivänä muutamana kun on ollu aikaa seurailla keskusteluja ja kirjoitella itekkin.
näin pötköä kirjoitusta on hankala lukea, saako pyytää tiina, tee vaikka välilyöntejä lauseesi loppuun niin ei tarvihe silmät sikkuralla siirailla. Kiitos, ei millään pahalla. :)
Olen muuten lukenut artikkelin, että liian vähän unta yössä lihottaa. Miten se sitten määritellään, että milloin pitäisi mennä nukkumaan, sitä siinä ei ollut :-).
Johtuisiko sitten lihominen siitä, että on aikaa enempi mennä jääkaapille..(tää oli vitsi)
Mitä sitten miesten "saamiseen" tulee, niin itse peräänkuulutan sitä positiivistä otetta elämään ja
pieni flirtti saa ihmeitä aikaiseksi, jopa lenkille lähtemisen :-).
taito se on sekin että osaa lukea niin että tietää millon lause vaihtuu voihan mää tietysti ruveta käyttään isompia kirjaimia jos se on helpompaa tai sitten yksinkertaisesti jos ei taito riitä ;)) pitää jättää omaan arvoonsa mun sepustukset voin sanoo ettei niissä yleensäkkään oo mitään päätä eikä häntää ei niihin kannata paljoo aikaansa eikä silmiään kuluttaa.
Ihan hyviä ajatuksia sulla onkin tullut mieleen.
Toivottavasti kirjoituksesi oli tarkoitettu noin yleisenä mielipiteenä, eikä tavallaan eri-mieltä-minun-kanssani-olevaksi, koska nyt on lyhyen ajan sisällä ollut useampikin aloitus, johon olen vastannut "puolinaisesti", syynä pienoinen ärsyyntyminen, että tuohon pukeutumiseen niin paljon kiinnitetään huomiota, myös meikkaamiseen ym. ym. Se mitä olen kirjoittanut on totta, mutta se on vain osa mielipiteestä.
Olen tavallaan luottanut siihen, että nyt jo kirjoitusteni perusteella, minut "tunnetaan" niin hyvin, että voin sanoa jotakin asiaa yksipuolisemmin, kun toisaallaan olen joissakin ketjuissa tuonut esille toisensuuntaisiakin ajatuksia.
Sanotaan nyt vaikkapa esimerkkinä se, että vedän päälleni iankaikkisen vanhat poliisihaalarit, sadeasun, joka on aivan liian suuri ja muutenkin esteettisesti mitä epäedullisin :) Tästä olen kirjoittanut, kuten muistakin asusteista.
Tottakai avioliitossa on kaikkea ja kaikkea maan ja taivaan välillä.
Olisikin aivan hurjan kamalaa, jos asuisi jonkun kanssa ja pitäisi koko ajan miettiä, mitähän täs nyt pukis päällensä sen Toisen takia. En edes usko, että tuo ajatus olisi mahdollista.
Esim. Oloasu-ketjussa kirjoitin, että oli kiva pukea kivaa päälle......ym....mitä nyt kirjoitinkin. Näin se oli, mutta ei se nyt koko aikaa niin ole. Jos perunamaalla tongin, kukkapuskas, mettäs, saares jne.... niin kylläpä meikäläinen oli päästä jalkoihin mitä kummallisimmissa vaatteissa.
Sekin on myönnettävä, että toisaaltaan kahdenkeskisissä yhdessäoloissa, tarkoitan öhöm-juttuja, niin en kiellä, ettenkö olisi vartavasten ostellut hyvinkin seksikkäitä asusteita. Ihan seksiliikkeestä ja tarkoitus saada mukavaa piristystä ja värinää ja vaihtelua ja kiihotusta molemmille osapuolille. Hurjia seikkailuja ja esteettisiä tuulahduksia. Sehän on kivaa. Leikki on kivaa.
Nyt kun olen tämän ikäinen, niin tuskin enään tallustelisin mihinkään seksikauppaan. Nämä seksivaatteet ovat mennyttä aikaa. Kirjoitin siis, mitä olen tehnyt aikaisemmin.
Muistutan, että olen ollut lähes 30 vuotta naimisissa yhden ja saman ihmisen kanssa. Elikkä arkipäivän elämiset ovat tuttuja ihan kaikilta kanteilta katsottuna.