Pitkän tauon jälkeen luin näitä ketjuja. Näöstä, koosta, kotiasuista, miehestä sen "puutteesta", vanhosita valokuvista jne.
Äkkiseltään ajatellen, väittäisin, että tällä hetkellä muutamaa päivää vaille 57 vuotiaana olen paremman näköinen kuin 10 vuotta sitten. Silloin olin niin monesta asiasta "raskautettu" että kasvoista näkyivät huolet ja väsymys, liikuntakin oli jäänyt vähemmälle. Kuvista näkyy, että jonkinlainen harmaus leijui ympärillä tai tekopirteydellä yritettiin pitää hauskaa.
Aina olen meikannut sekä pukeutunut - jonkun mielestä liikaakin kiinnittänyt asioita turhuuksiin. Mutta turhuus ja höpsöttely kauniilla asioilla piristää mieltäni. Kun olen toista nyt vuotta treenannut ja miellyttävästi rääkännyt vanhaa kroppaani, niin vyötärömakkarat ovat tiessään ja kroppa on muutenkin timmi. Ja ennen kaikkea jaksan paljon paremmin varsinkin arjen pyörityksen.
Ei tämä ikä nyt niin huonoa ole.
Paitsi että omanikäiset miehet kyllä ns. kavahtavat (kuten on keskusteltu). Nuoremmat iskisivät kiinni (ei huvita) ja reilusti vanhemmat hymyilisivät mieluusti rinnalla (ei huvita). Mutta onneksi liikunnasta ja terveellisestä ruoasta saa sen verran kicksejä, että se korvaa vakikumppanin aamiaipöydästä.
Äkkiseltään ajatellen, väittäisin, että tällä hetkellä muutamaa päivää vaille 57 vuotiaana olen paremman näköinen kuin 10 vuotta sitten. Silloin olin niin monesta asiasta "raskautettu" että kasvoista näkyivät huolet ja väsymys, liikuntakin oli jäänyt vähemmälle. Kuvista näkyy, että jonkinlainen harmaus leijui ympärillä tai tekopirteydellä yritettiin pitää hauskaa.
Aina olen meikannut sekä pukeutunut - jonkun mielestä liikaakin kiinnittänyt asioita turhuuksiin. Mutta turhuus ja höpsöttely kauniilla asioilla piristää mieltäni. Kun olen toista nyt vuotta treenannut ja miellyttävästi rääkännyt vanhaa kroppaani, niin vyötärömakkarat ovat tiessään ja kroppa on muutenkin timmi. Ja ennen kaikkea jaksan paljon paremmin varsinkin arjen pyörityksen.
Ei tämä ikä nyt niin huonoa ole.
Paitsi että omanikäiset miehet kyllä ns. kavahtavat (kuten on keskusteltu). Nuoremmat iskisivät kiinni (ei huvita) ja reilusti vanhemmat hymyilisivät mieluusti rinnalla (ei huvita). Mutta onneksi liikunnasta ja terveellisestä ruoasta saa sen verran kicksejä, että se korvaa vakikumppanin aamiaipöydästä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämän päivän ekaa aloitusta lukiessani, pisti ihan vihaksi, kun joku tuumii, että 51 vuotias on jo vanha lälly.
Nyt tää toka aloitus, elikkä sun "purkautuminen", sai mut taas iloiselle mielelle.
Mä tykkään tommosesta asennoitumisesta.
Lisäisin kirjoitukseesi vielä sen, että kaikkinainen Leikkiminen on kivaa. Tarkotan semmosia yli-lapsellisia hössötyksiä. Kuluttaa muuten hurjasti kaloreitakin, kun pomppii missä milloinkin. Sivutuotteena on ratkiriemukas olo :))))
Mun viimeaikaisiin hullutteluihin kuuluu, öh, hmmmm.... viittinkö ees kertoa.....
Okei, mä kerron.
10-vuotiaan lapsenlapseni kanssa meillä on kiva leikki, jota ollaan leikitty tosi paljon :)
Minä oon ostanut kaupasta mooooooonta pussia ilmapalloja. Siis puhallettavia, erikokoisia ploosuja.
Näihin ei puhalleta ilmaa, vaan laitetaan vettä. Jokaiseen tulee vettä sillee sopivasti, että vesipallo on semmonen löllö, vetelähkö, mutta ei liian vetelä. Lapsenlapseni hoitaa tämän "vedetyksen".
Molemmilla on isossa ämpärissä monta vesilöllöpalloa. Sitten alkaa leikki. :))
Leikki numero yksi: Heittelemme näitä Löllöjä toisillemme, kuin palloja. Paitsi tosi korkealle, että kun ottaa pallon vastaan, täytyy olla HYVIN tarkkana, että saa joustettua käsiä sopivasti ja samalla varovasti. JOS tekee virheen ja saa pallosta huonosti kiinni, niin PLÄÄÄÄTSSSSS koko vesilöllöpallo hajoaa ja mihinkäs se vesi siitä pätkähtää??? No kiinniottajan päälle tietysti. IIIkkk, siinähän kastuu, joo.
Leikki numero 2: Vesipommisota. Pihassa on rinkulan muotoinen ympyrä, jota ei saa ylittää. Aika iso. Vesilöllöpalloilla yritämme vuorotellen osua toiseen. Toinen juoksee edestä pois ja yrittää väistellä henkensä edestä. Jos pallo osuu, kuuluu taas PLÄTS ja jos ei osu, pommi pläjähtää maahan ja hajoaa.
Tuloo muuten hiki. Myös meinaa kuolla nauruun.
Märkänä ja hikisenä ja hengästyneenä sitten menemme sisälle, suihkuun ja kuivat vaatteet päälle.
On niitä muitakin hulluuksia, joita leikin. Tämä tällä kertaa, ettei vallan hulluksi luulla.:)
KYLLÄ ON MAHTAVAA olla mummu, ei tarvitse kasvattaa lapsia tai sekaantua mihinkään, saan vaan leikkiä ja nauttia lapsenlapsista. Seurata niiden tanssia esim. ja tanssia itsekin heidän kanssaan. Minä erittäin huonosti, mutta Street dancea kuiteskin kovasti yritän tanssahdella, breikata en edes yritä, mutta luontevasti seuraan silmilläni.
En vielä ole isoäiti, mutta juuri 15 vuotta täyttäneen tyttären äiti. Kaikenlainen hulluttelu kuuluu elämäämme, sanallinen tai tekeminen - myös vesipallojen kanssa riehuminen viime kesältä tai sitten ns. shoppailu luncheineen kaupungilla. Pari päivää sitten sain kyytiä tuoreelta mopokorttilaiselta, uuden mopon tarakalla. Näin ne osat vaihtuvat - tytär vei nyt äitiä.
Vanhin lapsenlapseni on 15v (tyttö), hän sai n. kuukausi sitten skootterin ja kysyi, josko haluaisin kokeilla sillä ajamista. Vaikka suhteellisen vauhdikas muori olenkin, niin skootterilla en rohkene mennä. En ole koskaan rohjennut.
Tällä 10-vuotiaalla on toinen motskari menos. Eka oli semmonen, pienen kokoinen, mutta tehokas. Nyt vähän isompi vehje. Sitä hän on kans koko ajan mulle tarjoamas, että kokeilisin ajaa. En ja en. Liian vaarallinen meikäläiselle, taitamattomalle.
Sanalliset hassuttelut on kivoja, myös erilaiset pelit.
Mutta myös vakavat keskustelut, kahdenkeskiset, joista ei muille kerrota.