Miten oppisin syömään kaikkea? olen tavannut ihanan miehen ja pelkään kuollakseni jos hän haluaa viedä minut ulos syömään. en osais käyttäytyä tai en varmaan pystyis valita listalta hyvää ruokaa, sellasta josta pitäisin...!!!
miten oppisin?
nirsoilija
61253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Heitä pois se nirsoilijan asenne ja ota tilalle kaikesta uudesta innostuneen ja kiinnostuneen, elämysten hakijan, asenne.
Ja lisäksi - moni ruokalaji tai -aines maistuu muutaman totuttelukerran jälkeen herkulliselta tai ainakin kovasti kiinnostavalta vaihtelulta.
Olis mukava kuulla, että mitä sä sitten ylipäänsä syöt/suostut syömään?
Suurin osa nirsoilusta johtuu siitä että ajattelemme liikaa ruoan alkuperää tai sitä miltä se näyttää. Keskity vaan miettimään miltä ruoka suussa maistuu ja nenään tuoksuu ja ajattele kaikkea muuta kuin itse ruokaa niin hyvin se siitä. Etanat esim. on aivan taivaallisen hyvän makuisia (myös rakenteisia) mutta moni välttelee kun miettii niitä "limanuljaskoja". Kaikkea paitsi paskaa pitää laittaa suuhun ainakin kerran :)
Sun ei ole tarkoitus osata syödä kaikkea. Se on ihmiselon kauneus ja ihanuus. Vapaus valita. Suhteen alussa voi mielestäni avoimesti keskustella omista suosikkiruuista ja inhokkiruoista samoin. Jos ukko on fiksu, ei vie sinua syömään paikkaan, jossal istalla ei ole sinulle mitään.
a.
Ei mies siitä suutu. On otettu, kun voi opettaa sinulle uusia asioita. Pääasia on, että palkitset Herran illalla kotiin päästyäsi kunnon panolla!!
että se mies kaverisi tajuais kustantaa sinut vaikka pariksi viikoksi johonkin kehitys maahan missä ei ole ruokaa, että oppisit arvostamaan sitä, vit..taa tollaset nirppanokat, mutta kotoa on ruokatottumukset lähtöisin siittä et voi syyttää kuin vanhempiasia, minä hen.koht. nään punaista kun joku kehtaa kronklata ruokaansa, suosittelisin lämpimästi katsomaan jotakin kehitysmaasta tulevaa ohjelmaa. eikä tuijottamaan vaan siihen omaan napaansa, ja esittää jotakin HIENOPIERUA.minä en nimittäin huolisi, enkä voisi ajatellakkaan lasteni äidiksi tuon tyyppistä hienostelevaa nirsoilijaa.