Kohdun poiston jälkeen..

Toivottavasti menee ohi, on nimittäin aika hurjaa... tosin ei ole jälkitarkastustakaan vielä ollut.

Naisen sterilisoinnin jälkeen voi tulla samanlaisia oireita kuin aloittajalla kohdunpoiston jälkeen sekä kuukautiset voivat tulla myös runsaammiksi. Kuitenkin yleisesti kerrotaan että niin kohdunpoisto kuin sterilisaatiokaan eivät vaikuta hormonitoimintaan. Miksi näin? Naisten terveyspalstoilta voi lukea monenlaisia ongelmia, joita esim. kohdunpoisto on tuonut, mutta toki myös hyvä asioita. Joskus kohdunpoisto tai sterilisointi ovat tietenkin välttämättömyys eikä vaihtoehtoja ole, mutta suositellaanko niitä liian herkästi vetoamalla siihen, että ne eivät vaikuta hormonitoimintaan. Onko tehty tutkimuksia siitä, kenelle oireita voisi tulla ja kenelle ei?

Olipa provosoiva kirjoitus. Kaikkea sitä kuuleekin. Sinulla on näköjään sana hallussa, silti ei pitäsi kirjoittaa tuollaisia. Uskomatonta, eihän kukaan tuota usko!
Jos asia on niin kuin kirjoitit, tuskin kohdunpoisto sen on aikaan saanut. Monista naisilta on poistettu kohtu ja hyvin he voivat.Turha pelotella ja syyllistää naisia. Minulta poistettiin kohtu pari vuotta sitten. kaikki meni hyvin ja nyt minä todella kukoistan.

ajatteleva minä kirjoitti:

Olipa provosoiva kirjoitus. Kaikkea sitä kuuleekin. Sinulla on näköjään sana hallussa, silti ei pitäsi kirjoittaa tuollaisia. Uskomatonta, eihän kukaan tuota usko!
Jos asia on niin kuin kirjoitit, tuskin kohdunpoisto sen on aikaan saanut. Monista naisilta on poistettu kohtu ja hyvin he voivat.Turha pelotella ja syyllistää naisia. Minulta poistettiin kohtu pari vuotta sitten. kaikki meni hyvin ja nyt minä todella kukoistan.

Lue lisää

Toivotaan että ei tulisi noin rajuja... itse ostin vogelin homeopaattista tuotetta H 1006 Fin. Auttoi ainakin hikoiluihin, tai sitten helpottui muuten vaan ! Muuta ongelmaa kyllä on. Tuntuu että sisäelimet eivät ole oikein vielä löytäneet paikkaansa, ja virtsatietulehduksista tuntuu tulevan riesa. Enkä saanut mitään jumppaohjeita sairaalasta, enkä oikein löydä googlettamallakaan. Varmaan ainakin lantionpohjan lihaksia pitäisi vahvistaa. Kohdun laskeuma paheni, kun ajoin pyörällä mopon alle, olin aluksi sairaalassa sen vuoksi, ja mm. alapään sulkijalihakset olivat lamaantuneet ja tunnottomat, mikä tietysti pahensi kohdunlaskeuman todella vaikeaksi. Painoi mm. peräsuoleen niin, että sinne oli muodostunut tyrää yms. Ei tainnut olla poistolle vaihtoehtoja. Olen mm. harrastanut juoksua, punttijumppaa yms. ja nyt olen ihan maassa, kun tuntuu että en kuntoudu toivotulla tavalla. ( Ehkä se tästä..)

mmamsuli kirjoitti:

Toivotaan että ei tulisi noin rajuja... itse ostin vogelin homeopaattista tuotetta H 1006 Fin. Auttoi ainakin hikoiluihin, tai sitten helpottui muuten vaan ! Muuta ongelmaa kyllä on. Tuntuu että sisäelimet eivät ole oikein vielä löytäneet paikkaansa, ja virtsatietulehduksista tuntuu tulevan riesa. Enkä saanut mitään jumppaohjeita sairaalasta, enkä oikein löydä googlettamallakaan. Varmaan ainakin lantionpohjan lihaksia pitäisi vahvistaa. Kohdun laskeuma paheni, kun ajoin pyörällä mopon alle, olin aluksi sairaalassa sen vuoksi, ja mm. alapään sulkijalihakset olivat lamaantuneet ja tunnottomat, mikä tietysti pahensi kohdunlaskeuman todella vaikeaksi. Painoi mm. peräsuoleen niin, että sinne oli muodostunut tyrää yms. Ei tainnut olla poistolle vaihtoehtoja. Olen mm. harrastanut juoksua, punttijumppaa yms. ja nyt olen ihan maassa, kun tuntuu että en kuntoudu toivotulla tavalla. ( Ehkä se tästä..)

Lue lisää

kerran, että juuri paljon kuntoilevilla naisilla, joilla saattaa olla hyvin vahvat vatsalihakset, onkin heikot lantiopohjan lihakset koska mikään tavallinen voimisteluliike ei kuntouta niitä. Ne kuntoutuvat hyvin oikein jumppaamalla. Liikkeitä pitää vain tehdä usein ja paljon kerrallaan. Jumppaliike on saman tapainen kuin pidättäisi pissaa tulemasta. Liikeitä voi tehdä missä vaan, vaikka autolla ajaessa.
Kyllä sinä kuntoudut, älä säikähdä turhaan, vaan aloita voimisteleminen. Hyvää jatkoa ja tervehtymistä!

Minäkin olin poistojonossa, mutta peruin leikkauksen saatuani enemmän tietoa kohdunpoiston vaikutuksista. Kohdunpoiston jälkiseurauksista ei puhuta tarpeeksi. Jos joku leikkauksen läpikäynnyt uskaltaa valittaa, vika on aina korvien välissä, mahdottomia oireita. Kohtu ei ole pelkkä lapsentekopussi , sillä on merkitystä naisen terveydelle läpi koko elämän, kehdosta hautaan. Kohdun ja munasarjojen poisto on kastraatio, voiko se olla vaikuttamatta seksielämään? Hyvänlaatuisen lihaskasvaimen vuoksi on turhaa poistaa kohtua, muitakin leikkausvaihtoehtoja on.

Niin täälläkin kirjoitti:

Minäkin olin poistojonossa, mutta peruin leikkauksen saatuani enemmän tietoa kohdunpoiston vaikutuksista. Kohdunpoiston jälkiseurauksista ei puhuta tarpeeksi. Jos joku leikkauksen läpikäynnyt uskaltaa valittaa, vika on aina korvien välissä, mahdottomia oireita. Kohtu ei ole pelkkä lapsentekopussi , sillä on merkitystä naisen terveydelle läpi koko elämän, kehdosta hautaan. Kohdun ja munasarjojen poisto on kastraatio, voiko se olla vaikuttamatta seksielämään? Hyvänlaatuisen lihaskasvaimen vuoksi on turhaa poistaa kohtua, muitakin leikkausvaihtoehtoja on.

Lue lisää

Niin, kertokaapa mitä jälkiseuraamuksia olette kuulleet ja lukeneet, että onko minulta jäänyt jotain asioita pimentoon. Minulta poistettiin kohtu reilut 2 v. sitten, mitä olin odottanut ja ehdottanut muutaman vuoden lääkäreille, kun vuoto oli lähes jatkuvaa. Löytyi yksi viisas, joka laittoi jonoon. Leikkaus meni hyvin ja myös limakalvolta löytyi myoomia. Nyt on sitten niin ihana, kun ei ole jatkuvaa kauheaa vuotoa ja anemiaa. Vaihdevuosioireita on tietty tässä iässä eikä ne mitään kivoja ole. Ja kyllä se ihon kimmoisuus ym. kauneus tulee teillekkin aikanaan. Voi hyvä ihme...perua nyt leikkaus kun joku tuttava rupsahtanut ja lihonut. (anteeksi, että takerruin tuolla aikasemmassa kirjoituksessa olevaan juttuun ja otin sieltä vain yhden asian - mutta alkoi niin naurattaa). Siis mitä jälkivaikutuksia minulla nyt sitten olisi teidän mielestänne edessä. Kysymykseni ei ole sitten mitään kettuilua, jos joltakin siltä tuntuu - huumoria vaan. Kukin tekee omat ratkaisunsa ja hyväksyn ne, mutta haluan todella tietää mitä vielä edessä poiston takia.

Niin täälläkin kirjoitti:

Minäkin olin poistojonossa, mutta peruin leikkauksen saatuani enemmän tietoa kohdunpoiston vaikutuksista. Kohdunpoiston jälkiseurauksista ei puhuta tarpeeksi. Jos joku leikkauksen läpikäynnyt uskaltaa valittaa, vika on aina korvien välissä, mahdottomia oireita. Kohtu ei ole pelkkä lapsentekopussi , sillä on merkitystä naisen terveydelle läpi koko elämän, kehdosta hautaan. Kohdun ja munasarjojen poisto on kastraatio, voiko se olla vaikuttamatta seksielämään? Hyvänlaatuisen lihaskasvaimen vuoksi on turhaa poistaa kohtua, muitakin leikkausvaihtoehtoja on.

Lue lisää

Hei
Minulta poistettiin kohtu 45-vuotiaana 4 vuotta sitten ja päivääkään en ole katunut. Runsaat vuodet loppuivat ja aloin kukoistaa. Vaihdevuosioireita on ollut nyt pari kuukautta, mutta ei edes kovin pahoja.
En tupakoi, lihonut olen, mutta tietysti hemoglobiini oli niin huono, ettei ruoka maistunut, koska vuodet heikensivät sitä. Yksi parhaista asioista mitä minulle on tapahtunut elämäni aikana on kohdun poisto.

kohtuuton onni kirjoitti:

Hei
Minulta poistettiin kohtu 45-vuotiaana 4 vuotta sitten ja päivääkään en ole katunut. Runsaat vuodet loppuivat ja aloin kukoistaa. Vaihdevuosioireita on ollut nyt pari kuukautta, mutta ei edes kovin pahoja.
En tupakoi, lihonut olen, mutta tietysti hemoglobiini oli niin huono, ettei ruoka maistunut, koska vuodet heikensivät sitä. Yksi parhaista asioista mitä minulle on tapahtunut elämäni aikana on kohdun poisto.

Lue lisää

multa poistettiin kohtu rankan laskeuman ja erittäin runsaitten vuotojen takia 8vuotta sitten, enkä kertaakaan ole kohtua takaisin kaivannut. Ensinnä, päästä eroon siitä järkyttävästä rättishowsta. Tuntui uskomattomalta, ettei tosiaan tullut tipan tippaa, ei tarvinnut enää miettiä, miten selviää pienestä kävelylenkistä, kun aiemmin ei riittänyt mikään suoja, vaikka olisi kuinka pienen lenkin tehnyt. Oli ihana nukkua yönsä heräämättä verilammikosta. Vielä toisinaan katselen kaupan rättihyllyjä vinosti hymyillen; ei kosketa mua! Hirvittävät menkkakivut nekin on hämärä muisto vain.

Kohtu poistettiin alakautta, toipuminen vei viikon. Munasarjat jäi, ja ne toimivat tuonne 46 ikään riittävästi, viimeisen vuoden aikaan ole hakenut estrogeeliä, kun alkoi unet mennä hikilammikoissa kylpemisen vuoksi. En käytä esterogeeliä säännöllisesti, vaan jaksottain kun hikoilupuuskat yltyy.

Seksielämä.. mies on tosin vaihtunut, mutta parempaa on. Ei tarvitse pelätä yllätysraskautta, ei huolehtia ehkäisystä, vaan voi antautua täysillä surutta, ei ole ollut pakollisia paastopäiviä. En millään voi uskoa, enkä kellekään uskotella hyvän seksin johtuvan kohdusta, yhtä vähän kuin muunkaan naiseuden. Päinvastoin, voisin väittää, että olen iloisempi, reippaampi, energisempi kun ei ole kohtua ja kuukautisia sotkemassa 1/4 viikkoa kuukaudesta.

Ainut mitä kohdunpoistosta seurasi, oli se, että silloinen mies totesi, ettei hän mahon ämmän kanssa jatka, vaihtoi 17v. nuorempaan, mutta sekin on ollut silkaksi siunaukseksi.

jälkiseuraamuksia kirjoitti:

Niin, kertokaapa mitä jälkiseuraamuksia olette kuulleet ja lukeneet, että onko minulta jäänyt jotain asioita pimentoon. Minulta poistettiin kohtu reilut 2 v. sitten, mitä olin odottanut ja ehdottanut muutaman vuoden lääkäreille, kun vuoto oli lähes jatkuvaa. Löytyi yksi viisas, joka laittoi jonoon. Leikkaus meni hyvin ja myös limakalvolta löytyi myoomia. Nyt on sitten niin ihana, kun ei ole jatkuvaa kauheaa vuotoa ja anemiaa. Vaihdevuosioireita on tietty tässä iässä eikä ne mitään kivoja ole. Ja kyllä se ihon kimmoisuus ym. kauneus tulee teillekkin aikanaan. Voi hyvä ihme...perua nyt leikkaus kun joku tuttava rupsahtanut ja lihonut. (anteeksi, että takerruin tuolla aikasemmassa kirjoituksessa olevaan juttuun ja otin sieltä vain yhden asian - mutta alkoi niin naurattaa). Siis mitä jälkivaikutuksia minulla nyt sitten olisi teidän mielestänne edessä. Kysymykseni ei ole sitten mitään kettuilua, jos joltakin siltä tuntuu - huumoria vaan. Kukin tekee omat ratkaisunsa ja hyväksyn ne, mutta haluan todella tietää mitä vielä edessä poiston takia.

Lue lisää

Jos leikkaus ja välitön toipuminen menee hyvin, kuten kolmella neljästä menee, niin myöhempiä ongelmiakaan ei ole kovin suurella todennäköisyydellä odotettavissa. Kohdunpoistoleikkauksissa on kuitenkin suuri komplikaatioiden vaara. Pintaa syvemmälle menevissä leikkauksissa voi tulla eteen yllättäviä tilanteita. Noin neljänneksellä kohtuamputaatioleikatuista ilmenee komplikaatioita, esim erilaisia tulehduksia, kovia kipuja, yms, jopa kuolemia. Annetut lääkkeet voivat auttaa tai ei. Aikanaan useimmat vaivat paranevat, mutta aiheuttavat turhaa harmia pitkäksikin aikaa. Lopunikäinen kova kohdunkouristuskipukin voi jäädä, vaikka kohtua ei enää ole. Harvinaista, mutta harmillista sille, jota arpaonni suosii.

Hoitovirheitäkin tapahtuu: virtsarakkoja puhkotaan, hermoja katkotaan, jopa leikkausrättejä jätetään ihmisten sisuskaluihin(ei yleistä), kun ihmisiä pilkotaan ylitöinä ja liukuhhnalla. Kun kohtu on myoomien vuoksi esim greipin kokoinen, niin sen poistaminen ei ole enää ihan sama juttu kuin jokseenkin normaalikokoisen eli tulitikkuaskin kokoisen elimen poistaminen.

Nukutuskseenkin liittyy ennalta arvaamattomia ilmiöitä. Esimerkiksi jostain tuntemattomasta syystä osa nukutetuista potilaista on leikkauksen aikana hereillä ja kipua aistivina, mutta liikunta- ja puolustuskyvyttöminä. Erään väitöskirjan mukaan eri asteisia hereillä oloja on jopa muutaman prosentin verran. Kaikki hereilläolon asteet eivät tietenkään tarkoita täyttä tietoisuutta. 4D-dokumentin mukaan joka tuhannes nukutettu leikkauspotilas on kipua tuntevasti ja tiedostavati hereillä. Erään suomalaisen proffan esittämässä puheessa luku on vain yksi 10 000sta. Varsin epämääräistä, mutta varmaan traumaattista huono-onniselle leikkauksessa, jossa kohtua irrotetaan sidekudoksistaan irti repimällä.

epäluuloinen kirjoitti:

Jos leikkaus ja välitön toipuminen menee hyvin, kuten kolmella neljästä menee, niin myöhempiä ongelmiakaan ei ole kovin suurella todennäköisyydellä odotettavissa. Kohdunpoistoleikkauksissa on kuitenkin suuri komplikaatioiden vaara. Pintaa syvemmälle menevissä leikkauksissa voi tulla eteen yllättäviä tilanteita. Noin neljänneksellä kohtuamputaatioleikatuista ilmenee komplikaatioita, esim erilaisia tulehduksia, kovia kipuja, yms, jopa kuolemia. Annetut lääkkeet voivat auttaa tai ei. Aikanaan useimmat vaivat paranevat, mutta aiheuttavat turhaa harmia pitkäksikin aikaa. Lopunikäinen kova kohdunkouristuskipukin voi jäädä, vaikka kohtua ei enää ole. Harvinaista, mutta harmillista sille, jota arpaonni suosii.

Hoitovirheitäkin tapahtuu: virtsarakkoja puhkotaan, hermoja katkotaan, jopa leikkausrättejä jätetään ihmisten sisuskaluihin(ei yleistä), kun ihmisiä pilkotaan ylitöinä ja liukuhhnalla. Kun kohtu on myoomien vuoksi esim greipin kokoinen, niin sen poistaminen ei ole enää ihan sama juttu kuin jokseenkin normaalikokoisen eli tulitikkuaskin kokoisen elimen poistaminen.

Nukutuskseenkin liittyy ennalta arvaamattomia ilmiöitä. Esimerkiksi jostain tuntemattomasta syystä osa nukutetuista potilaista on leikkauksen aikana hereillä ja kipua aistivina, mutta liikunta- ja puolustuskyvyttöminä. Erään väitöskirjan mukaan eri asteisia hereillä oloja on jopa muutaman prosentin verran. Kaikki hereilläolon asteet eivät tietenkään tarkoita täyttä tietoisuutta. 4D-dokumentin mukaan joka tuhannes nukutettu leikkauspotilas on kipua tuntevasti ja tiedostavati hereillä. Erään suomalaisen proffan esittämässä puheessa luku on vain yksi 10 000sta. Varsin epämääräistä, mutta varmaan traumaattista huono-onniselle leikkauksessa, jossa kohtua irrotetaan sidekudoksistaan irti repimällä.

Lue lisää

No voi hemmmetti mitä tekstiä! Tää on taas niitä ääripään juttuja. Kyllä on parempi pysyä neljän seinän sisällä loppueläm, ettei vaan satu mitään. Meillä on töissä viidelle naiselle tehty kohdun poisto, eikä yhdelläkään ole ollut mitään kirjoittamasi vaikeuksia.

...juttuja täältä saa lukea....ihmellisiä tarinoita ihmisten äkkimuuttumisista kohdunpoiston jälkeen. Kuka tietää mitä itse kullakin on kohdunpoiston taustalla. Siis onko vaikka ollutkin jotain vakavampaa, jospa se onkin aiheuttanut muodonmuutoksen.
Itse oli kohdunpoistoleikkauksessa vastikään. Kohtu poistettiin laparotomiassa, eli muutama pieni reikä vatsan alueelle joista yhdestä kamera sisään ja muista instrumentit. Sitten irroiteltu kohtu vedettiin ulos alakautta. Kevein muoto kohdunpoistoleikkauksista on yleensä tuo täysin alakautta suoritettava toimenpide. Sitten seuraava laparotomiaa käyttäen, ja rankin tietenkin se jossa joudutaan tekemään avohaava. Nythän siis puhun siitä operaatiosta, en siitä, kuinka rankkaa leikkaus kullekin on.
Minun kohdallani (43v) kohdunpoiston syynä oli sekä myooma että kovat selkään säteilevät alavatsakivut, jotka muuttuivat jopa 4 vrk putkeen kestäväksi. Ne invalidisoivat minut niin, etten pystynyt niinä päivinä edes töihin. Minua on tutkittu reilusti, magn.tutkimusta myöten noiden vaivojen takia. Erikoislääkärit (gynekologit) olivat sitä mieltä, että kivut aiheutti myooma joka on adenomyooma, eli vähän erilainen kuin tavallinen myooma. Sitä ei pysty pelkästään poistamaan ja se oli niinkuin yhtä kohdun kanssa, "syvällä " kohtulihaksessa jos näin voin sanoa. Kyse oli siis kaiken todennäköisyyden mukaisesti adenomyoosista, ja se aiheuttaa lantion alueen kipuja. Kuukautisetkin ovat olleet jo 2 v niin runsaat, että aiheuttaa työssäni ongelmia (teho-osastolla sairaanhoitajana kun ei pääse vessaan kun tarvitsee)ja hemoglobiini ei meinaa millään pysyä yli 100 vaikka syön rautaa. Kohdunpoistoleikkaus oli hyvin tarkkaan harkittu ehdotus myös lääkärien suunnalta, eli ei Suomessakaan enää sitä leikkausta noin vaan suositella. Ehkä oli tuossa 10 v sitten sellainen vaihe että tehtiin hieman kevyemmillä perusteilla kun jotkut naiset sitä vaativat. Nykyään olen kuullut enemmänkin toisin päin että lääkärit jarruttelevat. Ja hyvä niin, koska sehän on selvä, että kaikkiin leikkauksiin liittyy riskejä. Kohdunpoistoleikkauksen yhteydessä ne suurimmat riskit on virtsarakkoon tai suolistoon vahingossa tulevat reiät leikkauksen aikana. Mutte nekin yleensä havaitaan keksken operaation jolloin ne voidaan saman tien korjata. Toki muitakin riskejä on. Mutta siis yleensä nykypäivänä hyödyt ja riskit punnitaan ja niiden perusteella tehdään päätös.
Tämä ikä, kun 50 alkaa lähenemään, aiheuttaa joka tapauksessa monille naisille päänvaivaa, kun vaihdevuodet alkavat tai lähenevät. Itse toivon, ettei tämä kohdunpoistoleikkaus siihen vaikuttaisi negatiivisesti, eli toivon, että tulisin äitiini jolla alkoi vaihdevuodet vasta 55 vuotiaana... Olen myös vartaloltani hoikka, ja toivon myös etten pullistu nyt tämän vaivan takia. Toisaalta kun minulla oli ne kivut, olin sen 4 vrk aivan turvonnut vatsan seudulta ihan tuonne sivuille saakka vyötäröltäkin, että jos se helpottaa -niin hallelujaa, niin koviakin kivut olivat. Vaihdevuodet kun johtuvat naishormonin tuotannon vähentymisestä, vaikuttaa se myös vartalon muotoon jnkv, eli vyötärön ympärys usein kasvaa joka tapauksessa. Niin kuka sen voi sitten sanoa, että se johtuisi kohdunpoistosta, saatikka lihoaminen -kun ei kerran munasarjoja ole poistettu. Ja olettehan kaikki huomanneet, naisillakin on taipumus lihoa siinä 45 ikävuoden jälkeen on se kohtu poistettu tai ei...Siskoillani on myös kahdella poistettu kohtu; toisella niin pahan laskeuman vuoksi kun synnytti 6 lasta aika tiuhaan, toisella hurjan kokoisen myooman takia (yli 0,5 kg, ei samanlainen myooma kuin minulla, ei siis adenomyooma). Myoomasiskoni oli lihonut jo yli 5 v ennen leikkausta, eikä ole sen jälkeen lihonut eikä laihtunut. Toinen siskoistani on laihtunut leikkauksen jälkeen, ehkä avioero aiheutti sen, mutta siis syötyjen kalorimäärien vaikutuksista se vaan kertoo= kun ei ruoka maistunut niin laihtuihan hän -vaikka se kohtu oli poistettu...
Eli ei nyt täällä kande suurennella asioita, ja voihan joskus käydä sellainenkin onni, kuten ystäväni äidillä (silloin jo 60 v) leikattiin kohtu laskeuman vuoksi, ja kuinkas ollakaan, patologisissa tutkimuksissa löytyi orastava syöpäkasvain kohdusta...sai varmuuden vuoksi sädehoitoa, mutta pääsi siis aika vähällä kun ei ollut levinyt kun se huomattiin "vahingossa"ajoissa.
Että kaikenlaisia tarinoita leikkausten taustalla. Ettei hei tuomittais toisia, tai toisten tekoja ja kokemuksia ja suurennella asioita joiden alkuperästäkään tai syystä meillä ei ehkä sittenkään ole sitä oikeaa tietoa. Mukava on kuitenkin keskustella ihmisten kokemuksista ja tuntemuksista ym koska niistä voi itselleen saada tieota ja vinkkejä ja kenties on vaan mukava kuulla erilaisia kokemuksia ihmisiltä joita vaivaa kenties joku samantyyppinen vaiva kuin itsellä.

kohtu(u)tonko? kirjoitti:

...juttuja täältä saa lukea....ihmellisiä tarinoita ihmisten äkkimuuttumisista kohdunpoiston jälkeen. Kuka tietää mitä itse kullakin on kohdunpoiston taustalla. Siis onko vaikka ollutkin jotain vakavampaa, jospa se onkin aiheuttanut muodonmuutoksen.
Itse oli kohdunpoistoleikkauksessa vastikään. Kohtu poistettiin laparotomiassa, eli muutama pieni reikä vatsan alueelle joista yhdestä kamera sisään ja muista instrumentit. Sitten irroiteltu kohtu vedettiin ulos alakautta. Kevein muoto kohdunpoistoleikkauksista on yleensä tuo täysin alakautta suoritettava toimenpide. Sitten seuraava laparotomiaa käyttäen, ja rankin tietenkin se jossa joudutaan tekemään avohaava. Nythän siis puhun siitä operaatiosta, en siitä, kuinka rankkaa leikkaus kullekin on.
Minun kohdallani (43v) kohdunpoiston syynä oli sekä myooma että kovat selkään säteilevät alavatsakivut, jotka muuttuivat jopa 4 vrk putkeen kestäväksi. Ne invalidisoivat minut niin, etten pystynyt niinä päivinä edes töihin. Minua on tutkittu reilusti, magn.tutkimusta myöten noiden vaivojen takia. Erikoislääkärit (gynekologit) olivat sitä mieltä, että kivut aiheutti myooma joka on adenomyooma, eli vähän erilainen kuin tavallinen myooma. Sitä ei pysty pelkästään poistamaan ja se oli niinkuin yhtä kohdun kanssa, "syvällä " kohtulihaksessa jos näin voin sanoa. Kyse oli siis kaiken todennäköisyyden mukaisesti adenomyoosista, ja se aiheuttaa lantion alueen kipuja. Kuukautisetkin ovat olleet jo 2 v niin runsaat, että aiheuttaa työssäni ongelmia (teho-osastolla sairaanhoitajana kun ei pääse vessaan kun tarvitsee)ja hemoglobiini ei meinaa millään pysyä yli 100 vaikka syön rautaa. Kohdunpoistoleikkaus oli hyvin tarkkaan harkittu ehdotus myös lääkärien suunnalta, eli ei Suomessakaan enää sitä leikkausta noin vaan suositella. Ehkä oli tuossa 10 v sitten sellainen vaihe että tehtiin hieman kevyemmillä perusteilla kun jotkut naiset sitä vaativat. Nykyään olen kuullut enemmänkin toisin päin että lääkärit jarruttelevat. Ja hyvä niin, koska sehän on selvä, että kaikkiin leikkauksiin liittyy riskejä. Kohdunpoistoleikkauksen yhteydessä ne suurimmat riskit on virtsarakkoon tai suolistoon vahingossa tulevat reiät leikkauksen aikana. Mutte nekin yleensä havaitaan keksken operaation jolloin ne voidaan saman tien korjata. Toki muitakin riskejä on. Mutta siis yleensä nykypäivänä hyödyt ja riskit punnitaan ja niiden perusteella tehdään päätös.
Tämä ikä, kun 50 alkaa lähenemään, aiheuttaa joka tapauksessa monille naisille päänvaivaa, kun vaihdevuodet alkavat tai lähenevät. Itse toivon, ettei tämä kohdunpoistoleikkaus siihen vaikuttaisi negatiivisesti, eli toivon, että tulisin äitiini jolla alkoi vaihdevuodet vasta 55 vuotiaana... Olen myös vartaloltani hoikka, ja toivon myös etten pullistu nyt tämän vaivan takia. Toisaalta kun minulla oli ne kivut, olin sen 4 vrk aivan turvonnut vatsan seudulta ihan tuonne sivuille saakka vyötäröltäkin, että jos se helpottaa -niin hallelujaa, niin koviakin kivut olivat. Vaihdevuodet kun johtuvat naishormonin tuotannon vähentymisestä, vaikuttaa se myös vartalon muotoon jnkv, eli vyötärön ympärys usein kasvaa joka tapauksessa. Niin kuka sen voi sitten sanoa, että se johtuisi kohdunpoistosta, saatikka lihoaminen -kun ei kerran munasarjoja ole poistettu. Ja olettehan kaikki huomanneet, naisillakin on taipumus lihoa siinä 45 ikävuoden jälkeen on se kohtu poistettu tai ei...Siskoillani on myös kahdella poistettu kohtu; toisella niin pahan laskeuman vuoksi kun synnytti 6 lasta aika tiuhaan, toisella hurjan kokoisen myooman takia (yli 0,5 kg, ei samanlainen myooma kuin minulla, ei siis adenomyooma). Myoomasiskoni oli lihonut jo yli 5 v ennen leikkausta, eikä ole sen jälkeen lihonut eikä laihtunut. Toinen siskoistani on laihtunut leikkauksen jälkeen, ehkä avioero aiheutti sen, mutta siis syötyjen kalorimäärien vaikutuksista se vaan kertoo= kun ei ruoka maistunut niin laihtuihan hän -vaikka se kohtu oli poistettu...
Eli ei nyt täällä kande suurennella asioita, ja voihan joskus käydä sellainenkin onni, kuten ystäväni äidillä (silloin jo 60 v) leikattiin kohtu laskeuman vuoksi, ja kuinkas ollakaan, patologisissa tutkimuksissa löytyi orastava syöpäkasvain kohdusta...sai varmuuden vuoksi sädehoitoa, mutta pääsi siis aika vähällä kun ei ollut levinyt kun se huomattiin "vahingossa"ajoissa.
Että kaikenlaisia tarinoita leikkausten taustalla. Ettei hei tuomittais toisia, tai toisten tekoja ja kokemuksia ja suurennella asioita joiden alkuperästäkään tai syystä meillä ei ehkä sittenkään ole sitä oikeaa tietoa. Mukava on kuitenkin keskustella ihmisten kokemuksista ja tuntemuksista ym koska niistä voi itselleen saada tieota ja vinkkejä ja kenties on vaan mukava kuulla erilaisia kokemuksia ihmisiltä joita vaivaa kenties joku samantyyppinen vaiva kuin itsellä.

Lue lisää

...niin siis niitä kipujaksoja oli aina kerran kuukaudessa, vaihdellen 2-4 vrk. Nyt leikkauksesta vasta pari viikkoa, nähtäväksi jää miten tästä eteenpäin!

kohtu(u)tonko? kirjoitti:

...juttuja täältä saa lukea....ihmellisiä tarinoita ihmisten äkkimuuttumisista kohdunpoiston jälkeen. Kuka tietää mitä itse kullakin on kohdunpoiston taustalla. Siis onko vaikka ollutkin jotain vakavampaa, jospa se onkin aiheuttanut muodonmuutoksen.
Itse oli kohdunpoistoleikkauksessa vastikään. Kohtu poistettiin laparotomiassa, eli muutama pieni reikä vatsan alueelle joista yhdestä kamera sisään ja muista instrumentit. Sitten irroiteltu kohtu vedettiin ulos alakautta. Kevein muoto kohdunpoistoleikkauksista on yleensä tuo täysin alakautta suoritettava toimenpide. Sitten seuraava laparotomiaa käyttäen, ja rankin tietenkin se jossa joudutaan tekemään avohaava. Nythän siis puhun siitä operaatiosta, en siitä, kuinka rankkaa leikkaus kullekin on.
Minun kohdallani (43v) kohdunpoiston syynä oli sekä myooma että kovat selkään säteilevät alavatsakivut, jotka muuttuivat jopa 4 vrk putkeen kestäväksi. Ne invalidisoivat minut niin, etten pystynyt niinä päivinä edes töihin. Minua on tutkittu reilusti, magn.tutkimusta myöten noiden vaivojen takia. Erikoislääkärit (gynekologit) olivat sitä mieltä, että kivut aiheutti myooma joka on adenomyooma, eli vähän erilainen kuin tavallinen myooma. Sitä ei pysty pelkästään poistamaan ja se oli niinkuin yhtä kohdun kanssa, "syvällä " kohtulihaksessa jos näin voin sanoa. Kyse oli siis kaiken todennäköisyyden mukaisesti adenomyoosista, ja se aiheuttaa lantion alueen kipuja. Kuukautisetkin ovat olleet jo 2 v niin runsaat, että aiheuttaa työssäni ongelmia (teho-osastolla sairaanhoitajana kun ei pääse vessaan kun tarvitsee)ja hemoglobiini ei meinaa millään pysyä yli 100 vaikka syön rautaa. Kohdunpoistoleikkaus oli hyvin tarkkaan harkittu ehdotus myös lääkärien suunnalta, eli ei Suomessakaan enää sitä leikkausta noin vaan suositella. Ehkä oli tuossa 10 v sitten sellainen vaihe että tehtiin hieman kevyemmillä perusteilla kun jotkut naiset sitä vaativat. Nykyään olen kuullut enemmänkin toisin päin että lääkärit jarruttelevat. Ja hyvä niin, koska sehän on selvä, että kaikkiin leikkauksiin liittyy riskejä. Kohdunpoistoleikkauksen yhteydessä ne suurimmat riskit on virtsarakkoon tai suolistoon vahingossa tulevat reiät leikkauksen aikana. Mutte nekin yleensä havaitaan keksken operaation jolloin ne voidaan saman tien korjata. Toki muitakin riskejä on. Mutta siis yleensä nykypäivänä hyödyt ja riskit punnitaan ja niiden perusteella tehdään päätös.
Tämä ikä, kun 50 alkaa lähenemään, aiheuttaa joka tapauksessa monille naisille päänvaivaa, kun vaihdevuodet alkavat tai lähenevät. Itse toivon, ettei tämä kohdunpoistoleikkaus siihen vaikuttaisi negatiivisesti, eli toivon, että tulisin äitiini jolla alkoi vaihdevuodet vasta 55 vuotiaana... Olen myös vartaloltani hoikka, ja toivon myös etten pullistu nyt tämän vaivan takia. Toisaalta kun minulla oli ne kivut, olin sen 4 vrk aivan turvonnut vatsan seudulta ihan tuonne sivuille saakka vyötäröltäkin, että jos se helpottaa -niin hallelujaa, niin koviakin kivut olivat. Vaihdevuodet kun johtuvat naishormonin tuotannon vähentymisestä, vaikuttaa se myös vartalon muotoon jnkv, eli vyötärön ympärys usein kasvaa joka tapauksessa. Niin kuka sen voi sitten sanoa, että se johtuisi kohdunpoistosta, saatikka lihoaminen -kun ei kerran munasarjoja ole poistettu. Ja olettehan kaikki huomanneet, naisillakin on taipumus lihoa siinä 45 ikävuoden jälkeen on se kohtu poistettu tai ei...Siskoillani on myös kahdella poistettu kohtu; toisella niin pahan laskeuman vuoksi kun synnytti 6 lasta aika tiuhaan, toisella hurjan kokoisen myooman takia (yli 0,5 kg, ei samanlainen myooma kuin minulla, ei siis adenomyooma). Myoomasiskoni oli lihonut jo yli 5 v ennen leikkausta, eikä ole sen jälkeen lihonut eikä laihtunut. Toinen siskoistani on laihtunut leikkauksen jälkeen, ehkä avioero aiheutti sen, mutta siis syötyjen kalorimäärien vaikutuksista se vaan kertoo= kun ei ruoka maistunut niin laihtuihan hän -vaikka se kohtu oli poistettu...
Eli ei nyt täällä kande suurennella asioita, ja voihan joskus käydä sellainenkin onni, kuten ystäväni äidillä (silloin jo 60 v) leikattiin kohtu laskeuman vuoksi, ja kuinkas ollakaan, patologisissa tutkimuksissa löytyi orastava syöpäkasvain kohdusta...sai varmuuden vuoksi sädehoitoa, mutta pääsi siis aika vähällä kun ei ollut levinyt kun se huomattiin "vahingossa"ajoissa.
Että kaikenlaisia tarinoita leikkausten taustalla. Ettei hei tuomittais toisia, tai toisten tekoja ja kokemuksia ja suurennella asioita joiden alkuperästäkään tai syystä meillä ei ehkä sittenkään ole sitä oikeaa tietoa. Mukava on kuitenkin keskustella ihmisten kokemuksista ja tuntemuksista ym koska niistä voi itselleen saada tieota ja vinkkejä ja kenties on vaan mukava kuulla erilaisia kokemuksia ihmisiltä joita vaivaa kenties joku samantyyppinen vaiva kuin itsellä.

Lue lisää

Ajattelin ottaa osaa keskusteluun, kun täälläkin on ollut puhetta myoomista ja esim. kohdunpoistoon liittyvistä ajatuksista.

Mä oon työni puolesta mukana tekemässä tässä ja ens kuussa haastattelututkimusta, jossa selvitetään, millasesta tiedosta olisi myoomapotilaille tai ylipäätään asiasta infoa hakeville eniten hyötyä. Siispä kohtu(u)tonko? ja muut, ottakaa yhteyttä, jos teitä kiinnostais jakaa kokemuksia ja auttaa kehittämään tiedonvälitystä myoomien hoidosta!

Tästä linkistä pääsee jättämään omat yhteystietonsa: https://digiumenterprise.com/answer/?sid=492153&chk=Y3KXU73Z

Palkkiottakaan ei haastatteluun mukaan tulleet jää ;)

Tsemppiä kaikille! Ja aurinkoista kesän odotusta... :)

kohtu(u)tonko? kirjoitti:

...juttuja täältä saa lukea....ihmellisiä tarinoita ihmisten äkkimuuttumisista kohdunpoiston jälkeen. Kuka tietää mitä itse kullakin on kohdunpoiston taustalla. Siis onko vaikka ollutkin jotain vakavampaa, jospa se onkin aiheuttanut muodonmuutoksen.
Itse oli kohdunpoistoleikkauksessa vastikään. Kohtu poistettiin laparotomiassa, eli muutama pieni reikä vatsan alueelle joista yhdestä kamera sisään ja muista instrumentit. Sitten irroiteltu kohtu vedettiin ulos alakautta. Kevein muoto kohdunpoistoleikkauksista on yleensä tuo täysin alakautta suoritettava toimenpide. Sitten seuraava laparotomiaa käyttäen, ja rankin tietenkin se jossa joudutaan tekemään avohaava. Nythän siis puhun siitä operaatiosta, en siitä, kuinka rankkaa leikkaus kullekin on.
Minun kohdallani (43v) kohdunpoiston syynä oli sekä myooma että kovat selkään säteilevät alavatsakivut, jotka muuttuivat jopa 4 vrk putkeen kestäväksi. Ne invalidisoivat minut niin, etten pystynyt niinä päivinä edes töihin. Minua on tutkittu reilusti, magn.tutkimusta myöten noiden vaivojen takia. Erikoislääkärit (gynekologit) olivat sitä mieltä, että kivut aiheutti myooma joka on adenomyooma, eli vähän erilainen kuin tavallinen myooma. Sitä ei pysty pelkästään poistamaan ja se oli niinkuin yhtä kohdun kanssa, "syvällä " kohtulihaksessa jos näin voin sanoa. Kyse oli siis kaiken todennäköisyyden mukaisesti adenomyoosista, ja se aiheuttaa lantion alueen kipuja. Kuukautisetkin ovat olleet jo 2 v niin runsaat, että aiheuttaa työssäni ongelmia (teho-osastolla sairaanhoitajana kun ei pääse vessaan kun tarvitsee)ja hemoglobiini ei meinaa millään pysyä yli 100 vaikka syön rautaa. Kohdunpoistoleikkaus oli hyvin tarkkaan harkittu ehdotus myös lääkärien suunnalta, eli ei Suomessakaan enää sitä leikkausta noin vaan suositella. Ehkä oli tuossa 10 v sitten sellainen vaihe että tehtiin hieman kevyemmillä perusteilla kun jotkut naiset sitä vaativat. Nykyään olen kuullut enemmänkin toisin päin että lääkärit jarruttelevat. Ja hyvä niin, koska sehän on selvä, että kaikkiin leikkauksiin liittyy riskejä. Kohdunpoistoleikkauksen yhteydessä ne suurimmat riskit on virtsarakkoon tai suolistoon vahingossa tulevat reiät leikkauksen aikana. Mutte nekin yleensä havaitaan keksken operaation jolloin ne voidaan saman tien korjata. Toki muitakin riskejä on. Mutta siis yleensä nykypäivänä hyödyt ja riskit punnitaan ja niiden perusteella tehdään päätös.
Tämä ikä, kun 50 alkaa lähenemään, aiheuttaa joka tapauksessa monille naisille päänvaivaa, kun vaihdevuodet alkavat tai lähenevät. Itse toivon, ettei tämä kohdunpoistoleikkaus siihen vaikuttaisi negatiivisesti, eli toivon, että tulisin äitiini jolla alkoi vaihdevuodet vasta 55 vuotiaana... Olen myös vartaloltani hoikka, ja toivon myös etten pullistu nyt tämän vaivan takia. Toisaalta kun minulla oli ne kivut, olin sen 4 vrk aivan turvonnut vatsan seudulta ihan tuonne sivuille saakka vyötäröltäkin, että jos se helpottaa -niin hallelujaa, niin koviakin kivut olivat. Vaihdevuodet kun johtuvat naishormonin tuotannon vähentymisestä, vaikuttaa se myös vartalon muotoon jnkv, eli vyötärön ympärys usein kasvaa joka tapauksessa. Niin kuka sen voi sitten sanoa, että se johtuisi kohdunpoistosta, saatikka lihoaminen -kun ei kerran munasarjoja ole poistettu. Ja olettehan kaikki huomanneet, naisillakin on taipumus lihoa siinä 45 ikävuoden jälkeen on se kohtu poistettu tai ei...Siskoillani on myös kahdella poistettu kohtu; toisella niin pahan laskeuman vuoksi kun synnytti 6 lasta aika tiuhaan, toisella hurjan kokoisen myooman takia (yli 0,5 kg, ei samanlainen myooma kuin minulla, ei siis adenomyooma). Myoomasiskoni oli lihonut jo yli 5 v ennen leikkausta, eikä ole sen jälkeen lihonut eikä laihtunut. Toinen siskoistani on laihtunut leikkauksen jälkeen, ehkä avioero aiheutti sen, mutta siis syötyjen kalorimäärien vaikutuksista se vaan kertoo= kun ei ruoka maistunut niin laihtuihan hän -vaikka se kohtu oli poistettu...
Eli ei nyt täällä kande suurennella asioita, ja voihan joskus käydä sellainenkin onni, kuten ystäväni äidillä (silloin jo 60 v) leikattiin kohtu laskeuman vuoksi, ja kuinkas ollakaan, patologisissa tutkimuksissa löytyi orastava syöpäkasvain kohdusta...sai varmuuden vuoksi sädehoitoa, mutta pääsi siis aika vähällä kun ei ollut levinyt kun se huomattiin "vahingossa"ajoissa.
Että kaikenlaisia tarinoita leikkausten taustalla. Ettei hei tuomittais toisia, tai toisten tekoja ja kokemuksia ja suurennella asioita joiden alkuperästäkään tai syystä meillä ei ehkä sittenkään ole sitä oikeaa tietoa. Mukava on kuitenkin keskustella ihmisten kokemuksista ja tuntemuksista ym koska niistä voi itselleen saada tieota ja vinkkejä ja kenties on vaan mukava kuulla erilaisia kokemuksia ihmisiltä joita vaivaa kenties joku samantyyppinen vaiva kuin itsellä.

Lue lisää

Vaikka kirjoitus onkin yli vuoden vanha korjattakoon että laparotomia on juuri se missä "vatsa avataan" eli se rankin muoto ja se missä "vatsanahkaan tulee ainoastaan reiät" on laparoscopia eli tähystys :)

Tervemenoa suviseuroihin paasaamaan! Eikö uskovaishörhöillä ole netinkäyttö kielletty?

Mieheni sanoi viikon kuluttua kohdunpoistosta, että näytän paljon paremmalta ja elinvoimaisemmalta kuin aikaisemmin, ihokin kiinteämmältä. Ihmekös tuo, kun jatkuva vuosien vuotaminen oli vihdoin lakannut. Päivittäinen 5km kävely lisäsi varmaan myös ihon hehkua. Vauhti ei ollut alkuun päätä huimaava, ei ihan vieläkään. Happi kulkee ja harmaus on poissa. Tuskin maltan odottaa hellää ja iloista seksielämää, joka odottelee vielä muutaman viikon päässä. Hyrisee jo... :)

Tuntemasi nainen oli ilmeisestikin saanut vaihdevuodet tuossa välissä, ei voinut saada tai ei ehkä halunnut estrogeenillä toteutettua hormonikorvaushoitoa. Estron puute rupsauttaa, kohdunpoisto ei. Kolmelle sukulaiselleni on tehty kohdunpoisto n 50-vuotiaana ja kaikki näyttävät edelleen ikäisiään vuosikymmenen nuoremmalta.

ajatteleva minä kirjoitti:

Olipa provosoiva kirjoitus. Kaikkea sitä kuuleekin. Sinulla on näköjään sana hallussa, silti ei pitäsi kirjoittaa tuollaisia. Uskomatonta, eihän kukaan tuota usko!
Jos asia on niin kuin kirjoitit, tuskin kohdunpoisto sen on aikaan saanut. Monista naisilta on poistettu kohtu ja hyvin he voivat.Turha pelotella ja syyllistää naisia. Minulta poistettiin kohtu pari vuotta sitten. kaikki meni hyvin ja nyt minä todella kukoistan.

Lue lisää

Minulla paino nousi kohdunpoisto jälkeen lähes 15kg.
Tästä ei puhuttu mitää, kun kyselin tuleeko mitä haittavaikutuksia. Tuntuu, et vanheni, harmaan uin myös sen jälkee kovasti.
Ei ollut mitää jälkitarkastusta sen jälkeen. Tuntuu, että jätettiin oman onnen nojaan sen jälkeen. Tietääkö kuka onko kohdunpoiston jälkeen solumuutoksia tullut ja mihin, jos on? Ja millaisia oireita se aiheuttaa?

siis samanikäisenä kuin minä nyt. Eli täytyy yrittää korvaushoitoa, jos siltä tuntuu. Muutenkin olen kuullut, että luustolle ja muullekin jaksamiselle voi estrogeeni olla hyväksi, ja plussat kallistuvat usein miinuksia painavammiksi. Eiköhän se tästä, täytyy kai ostaa kuulat :)

mmamsuli kirjoitti:

siis samanikäisenä kuin minä nyt. Eli täytyy yrittää korvaushoitoa, jos siltä tuntuu. Muutenkin olen kuullut, että luustolle ja muullekin jaksamiselle voi estrogeeni olla hyväksi, ja plussat kallistuvat usein miinuksia painavammiksi. Eiköhän se tästä, täytyy kai ostaa kuulat :)

Lue lisää

Kiitos kaikille, jotka tätä kautta ilmoittautuivat mukaan myoomatutkimukseen! Tiedolle myoomista ja niiden hoitovaihtoehdoista on selvästi tarvetta.

Tutkimus myoomista jatkuu, tällä kertaa nettikyselynä. Sitä kautta voitte ottaa kertoa oman kokemuksenne tiedon tarpeesta, ja jatkossa voitte saada tietoa vaihtoehtoisista myooman hoitomuodoista (Tulevaisuudessa kohdunpoisto ei välttämättä ole ainoa lopullinen hoito myoomille!).

Jos myoomat ja niiden hoito askarruttavat teitä, niin vastatkaa ihmeessä tähän kyselyyn ja saattakaa äänenne kuuluviin!

Tässä linkki kyselyyn :)
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=514222&chk=HZWK292R

Minulta poistettiin kohtu puoli vuotta sitten, kolmen suuren myooman takia. Leikkaus tehtiin yläkautta, eli maha aukaistiin, koska myoomat oli yksinkertaisesti kasvaneet niin suureksi. Leikkaus meni suht hyvin. Verta menetin aika paljon, hyytymisongelma.. Mutta nyt puol vuotta myöhemmin elämä on kyllä parantunut kaikin puolin. Ei menkkoja ja mielialavaihtelut, joista olen kärsinyt läpi elämäni ovat rutkasti tasaantuneet. Olen vähän päälle kolmikymmpinen...

nuori nainen kirjoitti:

Minulta poistettiin kohtu puoli vuotta sitten, kolmen suuren myooman takia. Leikkaus tehtiin yläkautta, eli maha aukaistiin, koska myoomat oli yksinkertaisesti kasvaneet niin suureksi. Leikkaus meni suht hyvin. Verta menetin aika paljon, hyytymisongelma.. Mutta nyt puol vuotta myöhemmin elämä on kyllä parantunut kaikin puolin. Ei menkkoja ja mielialavaihtelut, joista olen kärsinyt läpi elämäni ovat rutkasti tasaantuneet. Olen vähän päälle kolmikymmpinen...

Lue lisää

Olen itse parin viikon sisällä menossa 20cm:n myoman ja kohdun poistoon - avoleikkauksella tehdään. Samalla leikataan tyrä navan yläpuolelta (eli isompi pitkä viiltohaava kuin normissa kohdunpoistossa) ja menetän ilmeisesti toisen munasarjoista (kystaa täynnä). Myöhemmin joskus leikataan 3cm:n sappikivi.
Jännittää...

Mulla poistettiin kohtu viime keväänä (toukokuussa 2011). Poisto tehtiin puudutuksessa, alakautta. Leikkauksen jälkeen kipua toki oli, mutta sairaalassa siihen sai helpostusta. Sitten kotona vatsa alkoi kipuilla uudelleen ja kun kuumekin nousi 38 asteeseen, aavistin, että tulehdusta on. Menin naistentautien osastolle takaisin, tutkivat ja vatsasta löytyi märkäpesäke, johon auttoi viiden päivän antibioottihoito suoraan suoneen. Eli mulla se pahin kipuilu tuli kyllä tuosta tulehduksesta. Sitten kun siitä episodista selvisi, ei ollut enää mitään hätää ja toipumiseen meni noin kuukausi. Heinäkuussa alkoi elämä sitten jo voittaa ja aloin tuntea olevani kunnossa.

Nyt tuntuu todella ihanalta, kun runsaat vuodot ovat taaksejäänyttä elämää. Oikeastaan ei edes harmita, vaikka periaatteessa lapsia olisin voinut lisääkin saada (ikää on 37 vuotta, kaksi lasta). Seksuaalisesti tunnen olevani ihan ennallaan ja sänkypuuhat sujuvat miehen kanssa yhtä mallikkaasti kuin ennenkin. Minulle tämä on ollut siis vain positiivinen asia, vaikka alku hankalaa olikin. Tulehduksia sattuu, eikä niille oikein mitään voi (kuulemma 1% leikatuista saa tulehduksen, joten tottahan minun piti olla juuri siinä porukassa...).

Kohtu poistettiin reilu viikko sitten, alakautta spinaalipuudutuksessa...ilman katetrointia, vessaan kävelin itse kaksi tuntia leikkauksen jälkeen. Kipu oli kuin lievä kk-kipu yhden päivän, olin sairaalassa 1 vuorokauden. Ei minkäänlaista vuotoa, voin todella hyvin, vähänkin liian hyvin, koska koko ajan joudun miettimään etten kovasti nostelisi mitään raskasta. Sairaslomaa sain vajaan kuukauden, jälkitarkastusta ei ole, ja luultavasti olen töissä s.loman jälkeen normaalisti. Vielä en ainaakaan ole katunut leikkausta, pelkäsin sitä kyllä, kun kuulin että tehdään puudutuksessa, ja tietenkin leikkauksen jälkeisiä kipuja, mutta kaikki meni hyvin, ja kipuja ei juuri lainkaan.