Käsittelyaika adoptiossa

epätietoinen..

Jos adoptoi suomalaisen vastasyntyneen lapsen, niin kuinka kauan kestää käsittely ennen kuin saa lapsen kotiinsa. Kuinka nuoren lapsen sijaisvanhemmat saavat? Tiedän, että on vaikea saada suomalaista adoptiolasta, silti kysymykseni koskee juuri suomalaista vastasyntynyttä.

7

781

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sisiuysjhsiujdlkedlke

      lapsen keskimääräinen odotusaika on tällä hetkellä 4-5 vuotta. Adoptiossa etsitään lapselle soveltuvia vanhempia, ei vanhemmille lasta. Odottavia aviopareja on tälläkin hetkellä yli 1000 ja lapsia tulee adoptioon noin 30/vuosi. Lapsen saaminen ei ole siis mitenkään varmaa, sillä vain osalle pareista käy onnenpotku ja he kohtaavat lapsen tarpeiden (ja biologisten vanhempien toiveiden) kanssa. Loput jäävät nuolemaan näppejään.

      Syntymän jälkeen biologisella äidillä on minimissään 8 viikon ja maksimissaan 6 kuukauden mittainen pakollinen harkinta-aika. Vasta harkinta-ajan jälkeen äiti voi allekirjoittaa lapsen luovutuspaperit. Harkinta-ajan lapsi on joko lasten- tai sijaiskodissa. Kun biologiset vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa adoptioon, lapselle valitaan vanhemmiksi adoptiolasta odottavista pareista ne juuri hänelle soveltuvimmat. Heille ilmoitetaan valituksi tulemisesta ja tämän jälkeen lapsi siirtyykin nopeassa tahdissa adoptiokotiinsa. Tämän jälkeen on adoptiovanhemmilla seuranta-aika. Sosiaaliviranomaiset tekevät kotikäynnin tai käyntejä ja seuraavat kiintymyssuhteen muodostumista ja perhe-elämään sopeutumista. Tämän jälkeen sosiaaliviranomaiset antavat lausuntonsa ja tekevät paperit käräjäoikeutta varten. Saatuaan lausunnon ja muut liitteet, adoptiovanhemmat vievät hakemuksen liitteineen käräjäoikeuteen. Tämän jälkeen oikeuden käsittely ottaa muutamia päiviä laillisuuden odottaminen vielä viikon-kaksi. Lapsi on siis ollut adoptiokodissa yleensä 2-6 kuukautta ennen käräjäoikeuden päätöstä.

      Sijaislapsia on ymmärtääkseni kaiken ikäisiä vastasyntyneestä lähes täysi-ikäiseksi asti. Sinun kannattaa kysyä sijaislapsista Sijaisvanhemmuus-keskustelusta. Heillä on enemmän käytännön kokemusta sijaislapsista kuin tällä palstalla kirjoittelevilla adoptiovanhemmilla.

      • mikko_n_75

        > Syntymän jälkeen biologisella äidillä on minimissään 8 viikon ja maksimissaan 6 kuukauden mittainen
        > pakollinen harkinta-aika. Vasta harkinta-ajan jälkeen äiti voi allekirjoittaa lapsen luovutuspaperit.

        Minimiaika pitää paikkansa, maksimiaikaa ei ole.

        Niiden biologisten äitien, jotka aikovat luovuttaa lapsensa adoptioon ja luopuvat lapsestaan harkinta-ajaksi, tulee muistaa, että lapsen saaminen takaisin omaan huoltajuuteen voi koitua hankalaksi, jos lapsi on ehditty sijoittaa sijaisperheeseen.

        Täällä on ollut varoittava esimerkki eräästä yksinhuoltajaäidistä, joka tarvitsi oikeusapua saadakseen lapsen takaisin itselleen harkinta-ajalta, jo tapaamisoikeus oli aluksi vaikeuksien takana. Eräällä toisella keskustelupalstalla oli tapaus, jossa 14-vuotias adoption harkinta-ajalle lapsen luovuttanut tarvitsi omien vanhempiensa aktiivista tukea saadakseen lapsen takaisin useiden satojen kilometrien päässä olevasta sijoituksesta eikä olisi käytännössä missään tapauksessa välttynyt adoptiolta ilman vanhempiensa eli lapsen isovanhempien apua.


      • zdsghdfh
        mikko_n_75 kirjoitti:

        > Syntymän jälkeen biologisella äidillä on minimissään 8 viikon ja maksimissaan 6 kuukauden mittainen
        > pakollinen harkinta-aika. Vasta harkinta-ajan jälkeen äiti voi allekirjoittaa lapsen luovutuspaperit.

        Minimiaika pitää paikkansa, maksimiaikaa ei ole.

        Niiden biologisten äitien, jotka aikovat luovuttaa lapsensa adoptioon ja luopuvat lapsestaan harkinta-ajaksi, tulee muistaa, että lapsen saaminen takaisin omaan huoltajuuteen voi koitua hankalaksi, jos lapsi on ehditty sijoittaa sijaisperheeseen.

        Täällä on ollut varoittava esimerkki eräästä yksinhuoltajaäidistä, joka tarvitsi oikeusapua saadakseen lapsen takaisin itselleen harkinta-ajalta, jo tapaamisoikeus oli aluksi vaikeuksien takana. Eräällä toisella keskustelupalstalla oli tapaus, jossa 14-vuotias adoption harkinta-ajalle lapsen luovuttanut tarvitsi omien vanhempiensa aktiivista tukea saadakseen lapsen takaisin useiden satojen kilometrien päässä olevasta sijoituksesta eikä olisi käytännössä missään tapauksessa välttynyt adoptiolta ilman vanhempiensa eli lapsen isovanhempien apua.

        Vääristelet asioita. Muistan tuon ensiksi mainitsemasi tapauksen, eikä hän loppujen lopuksi mitään oikeusapua tarvinnut vaan sai lapsensa takaisin ihan pyytämällä. Olisikohan ollut näin, että sosiaalityöntekijä oli lomalla tai sairauslomalla, ja siksi eteneminen kesti muutaman päivän. Sillä välin tällä palstalla ehdittiin jo maalailla ties mitä teorioita lapsen piilottamisesta, pakkoadoptiosta ja myymisestä ja kehottaa hankkimaan oikeusapua ja ties mitä. Tosiasiassa äiti sai lapsen takaisin heti kun sosiaalityöntekijä oli taas työssä, eikä aikaa kulunut muutamaa päivää enempää. Muutoin lapsi yleensä palautetaan harkinta-ajalta välittömästi kuin biologinen vanhempi sitä pyytää.

        Tässä kuitenkin kysyttiin asiaa adoptoijan, ei adotioon antajan näkökulmasta, joten on turha tulla sotkemaan näillä valheellisilla väitteillä jokaista ketjua. Sen verran aiheesta, että adoptiovanhemmat voivat myös saada lapsen jo suoraan laitokselta, jos he suostuvat sijaisperheeksi harkinta-ajaksi, mutta tällöin kannattaa muistaa, että suurin osa adoptioon antavista peruu jossakin vaiheessa aikeensa, joten silloin lapsen voi joutua vielä palauttamaan, mikä voi olla rankkaa.


      • tgfjirojofv
        mikko_n_75 kirjoitti:

        > Syntymän jälkeen biologisella äidillä on minimissään 8 viikon ja maksimissaan 6 kuukauden mittainen
        > pakollinen harkinta-aika. Vasta harkinta-ajan jälkeen äiti voi allekirjoittaa lapsen luovutuspaperit.

        Minimiaika pitää paikkansa, maksimiaikaa ei ole.

        Niiden biologisten äitien, jotka aikovat luovuttaa lapsensa adoptioon ja luopuvat lapsestaan harkinta-ajaksi, tulee muistaa, että lapsen saaminen takaisin omaan huoltajuuteen voi koitua hankalaksi, jos lapsi on ehditty sijoittaa sijaisperheeseen.

        Täällä on ollut varoittava esimerkki eräästä yksinhuoltajaäidistä, joka tarvitsi oikeusapua saadakseen lapsen takaisin itselleen harkinta-ajalta, jo tapaamisoikeus oli aluksi vaikeuksien takana. Eräällä toisella keskustelupalstalla oli tapaus, jossa 14-vuotias adoption harkinta-ajalle lapsen luovuttanut tarvitsi omien vanhempiensa aktiivista tukea saadakseen lapsen takaisin useiden satojen kilometrien päässä olevasta sijoituksesta eikä olisi käytännössä missään tapauksessa välttynyt adoptiolta ilman vanhempiensa eli lapsen isovanhempien apua.

        harkinta-ajassa on todellakin tuo takaraja 6kk. Olisihan lapsen kannalta epäinhimillistä, jos häntä pidettäisiin "kanissa" ilman pysyvää sijoituspaikkaa vuosien ajan. Kyllä äidin pitää tuossa ajassa (9kk 6kk) pystyä päättämään, haluaako hän pitää lapsen vai ei. Tuo puolen vuoden ikä määräytyy kiintymyssuhteen muodostumisen kannalta olennaiseen ajankohtaan. Tämän jälkeen, jos biologinen vanhempi ei ole halukas lasta itse pitämään, lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan sijaihuollon toimesta. Lasta ei adoptoida (ei siis pakkoadoptiota silti, vaikka äiti ei itse lasta halua eikä siltikään jostakin syystä allekirjoita adoptiolupaa), vaan yleisimmin hän jää asumaan siihen sijaisperheeseen missä on ollut siihenkin asti. Tai hänelle etsitään pysyvä sijaiskoti jostakin muualta. Tälläisissä tapauksissa on yleensä kyseessä tilanne, jossa äiti "katoaa" synnytyksen jälkeen, eivätkä viranomaiset enää tavoita häntä. Näin käy kerran pari vuodessa ja yleensä kyseessä ovat alkoholistiäidit, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Lähde: Pela.

        Muuten komppaan tuota toista Mikon kommentoijaa. Seurasin minäkin tarkkaan tuota aiempaa tarinaa, eikä siinä todellakaan ollut kyse mistään tuollaisesta mistä Mikko antaa kuvan. Mitä tulee jälkimmäiseen tapaukseen, niin tyttö olisi välttynyt adoptiolta jo ihan sillä, että hän ja hänen huoltajansa eivät olisi allekirjoittaneet adoptiolupaa. Mutta nämä eivät tosiaankaan liity mitenkään alkuperäiseen viestiin. Mikolla on vaan omituinen tapa sotkea mielikuvituksensa muokkaamaa propagandaansa kaikkiin mahdollisiin viestiketjuihin. Sinänsä iso plussa Mikolle, ettei hän sotkenut tähän ketjuun lempiaihettaan homoadoptioita!


      • djfaoje
        zdsghdfh kirjoitti:

        Vääristelet asioita. Muistan tuon ensiksi mainitsemasi tapauksen, eikä hän loppujen lopuksi mitään oikeusapua tarvinnut vaan sai lapsensa takaisin ihan pyytämällä. Olisikohan ollut näin, että sosiaalityöntekijä oli lomalla tai sairauslomalla, ja siksi eteneminen kesti muutaman päivän. Sillä välin tällä palstalla ehdittiin jo maalailla ties mitä teorioita lapsen piilottamisesta, pakkoadoptiosta ja myymisestä ja kehottaa hankkimaan oikeusapua ja ties mitä. Tosiasiassa äiti sai lapsen takaisin heti kun sosiaalityöntekijä oli taas työssä, eikä aikaa kulunut muutamaa päivää enempää. Muutoin lapsi yleensä palautetaan harkinta-ajalta välittömästi kuin biologinen vanhempi sitä pyytää.

        Tässä kuitenkin kysyttiin asiaa adoptoijan, ei adotioon antajan näkökulmasta, joten on turha tulla sotkemaan näillä valheellisilla väitteillä jokaista ketjua. Sen verran aiheesta, että adoptiovanhemmat voivat myös saada lapsen jo suoraan laitokselta, jos he suostuvat sijaisperheeksi harkinta-ajaksi, mutta tällöin kannattaa muistaa, että suurin osa adoptioon antavista peruu jossakin vaiheessa aikeensa, joten silloin lapsen voi joutua vielä palauttamaan, mikä voi olla rankkaa.

        ei ainakaan Pelan kautta adoptoidessa lasta voi saada suoraan synnytyssairaalasta, vaan aina sijoituksen kautta. Tästä käytännöstä on kuulemma luovuttu, koska niin moni adoptiovanhempi joutui luopumaan lapsesta. Yli puolet bioista kuitenkin peruu adoptioaikeensa harkinta-aikana.


      • edellinen
        djfaoje kirjoitti:

        ei ainakaan Pelan kautta adoptoidessa lasta voi saada suoraan synnytyssairaalasta, vaan aina sijoituksen kautta. Tästä käytännöstä on kuulemma luovuttu, koska niin moni adoptiovanhempi joutui luopumaan lapsesta. Yli puolet bioista kuitenkin peruu adoptioaikeensa harkinta-aikana.

        Kiitos korjauksesta. Muistelin, että vielä jokin aika sitten ainakin lapsen sai sijoittaa tuleville adoptiovanhemmille, jotka ryhtyivät siis sijaisvanhemmiksi, mutta käytäntö on voinut muuttua.


      • Pilipalipili
        tgfjirojofv kirjoitti:

        harkinta-ajassa on todellakin tuo takaraja 6kk. Olisihan lapsen kannalta epäinhimillistä, jos häntä pidettäisiin "kanissa" ilman pysyvää sijoituspaikkaa vuosien ajan. Kyllä äidin pitää tuossa ajassa (9kk 6kk) pystyä päättämään, haluaako hän pitää lapsen vai ei. Tuo puolen vuoden ikä määräytyy kiintymyssuhteen muodostumisen kannalta olennaiseen ajankohtaan. Tämän jälkeen, jos biologinen vanhempi ei ole halukas lasta itse pitämään, lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan sijaihuollon toimesta. Lasta ei adoptoida (ei siis pakkoadoptiota silti, vaikka äiti ei itse lasta halua eikä siltikään jostakin syystä allekirjoita adoptiolupaa), vaan yleisimmin hän jää asumaan siihen sijaisperheeseen missä on ollut siihenkin asti. Tai hänelle etsitään pysyvä sijaiskoti jostakin muualta. Tälläisissä tapauksissa on yleensä kyseessä tilanne, jossa äiti "katoaa" synnytyksen jälkeen, eivätkä viranomaiset enää tavoita häntä. Näin käy kerran pari vuodessa ja yleensä kyseessä ovat alkoholistiäidit, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Lähde: Pela.

        Muuten komppaan tuota toista Mikon kommentoijaa. Seurasin minäkin tarkkaan tuota aiempaa tarinaa, eikä siinä todellakaan ollut kyse mistään tuollaisesta mistä Mikko antaa kuvan. Mitä tulee jälkimmäiseen tapaukseen, niin tyttö olisi välttynyt adoptiolta jo ihan sillä, että hän ja hänen huoltajansa eivät olisi allekirjoittaneet adoptiolupaa. Mutta nämä eivät tosiaankaan liity mitenkään alkuperäiseen viestiin. Mikolla on vaan omituinen tapa sotkea mielikuvituksensa muokkaamaa propagandaansa kaikkiin mahdollisiin viestiketjuihin. Sinänsä iso plussa Mikolle, ettei hän sotkenut tähän ketjuun lempiaihettaan homoadoptioita!

        Minäkään en jaksa kuunnella koko Mikkoa!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      90
      1270
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1056
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      63
      807
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      750
    5. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      290
      706
    6. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      694
    7. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      688
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      39
      671
    9. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      60
      648
    10. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      634
    Aihe