Vielä kun filkka oli voimissaan tuli jonkin verran sillä kuvattua. Myös 35mm isommilla rullafilmikoolla. Nyt on kaapissa ollut kymmenkuntavuotta lähinnä säännöllisen epäsäännöllisesti hajoavia digipokkareita, viimeisin Canon S5 mikä sellaiseen on riittänyt vallan mainiosti mutta meni paskaksi. Syynäilin äsken noita kameramalleja tyyliin canonin ja nikonin fullframe sarjaa mutta ovat vähän hinnakkaita ja muutenkin lopputuloksen ollessa kotikansion kymppikuva ajattelin että jostain halpissarjasta voisi sitten katsoa runkoa. Yhdellä kaverilla on tuo nikonin D90 ja se vaikuttaa ihan pätevältä vaikka pitääkin sisällään ffää pienemmän kuvantallentimen. Lähinnä noissa kiinnostaa tuo mahdollisuus lyhyiden video-otosten napsimiseen. Joku peruszoomi tietysti tarvitaan ja sitten pari asiallista kiinteäpolttovälistä hyvävalovoimaista putkea. Menevätköhän eket ihan hukkateille tossa D90 rungossa, sitä näyttäisi saavan heppoisella zoomilla 800-900 väliin?
Nikon D90
nmjans
451936
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
itselleni kakkosrungoksi tuon D90. Olin siihen asti kuvannut digiä ensin D70 ja D200 rungolla jota käytän edelleen. Tein matkan Italiaan keväällä ja kuvasin pääasiassa turistikuvani D90 Nikon 18 - 200 VR yhdistelmällä. Itse olin tyytyväinen toimintaan ja kuvan laatuun.
Olen ottanut muutaman pätkän videotakin ja tuleehan niitä mutta tarkennuksen puute videoinnin aikana on pieni puute.
Odotan itse nyt D300s:n testejä ja hinnan ensipiikin ohimenoa ja vaihtanen d200 rungon D300s:n.
Jos haluat katsoa mitä minä olen kuvannut niin aloita vaikka Berliinin vapusta 2009 ja Brandenburgin portilta
http://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/EuroopanKiertoa2009AroundEurope2009?feat=comment_notification#5340563852920220498
Toivottavasti tämä ei tule kahteen kertaan mutta samoihin aikoihin itsekin pyörin tuolla berliinissä. Tosin S5 kourassa. Hyviltä nuo näyttävät. Taivaskin piirtyy monissa ihan asiallisesti. Polarisaatiosuodin pitää kyllä ensimmäiseksi ostaa. Näytti muutama sellaiselta että tainnut olla sullakin putken päässä? Tuo 18-200 vaikuttaa varsin monikäyttöiseltä, pari kiinteäpolttovälistä täydentämään niin siinähän pärjää aika kivasti. Tuo täräyksenvaimennus lienee samaa luokkaa kuin canonin putkissa? Oletko kokeillut vanhempien sarjojen putkien kanssa, kiinnitys vaikuttaa aika standardilta kuitenkin. Jotain ominaisuuksia tietty jää pois.
Ei ole polarisaatiosuodinta toistaiseksi joskin harkittu on. Siitä VR:stä näet esimerkkejä samassa kansiossa myöhemmin kun kuvasin Pietarin kirkossa Vatikaanissa käsivaralta käyttäen ISO1000 - ISO2000 herkkyyksiä ja ajat olivat silti varsin pitkiä. Mitään jalustaa ei saanut käyttää, monopodi olisi ollut. Salama taas ei juurikaan auta 100 - 200m pitkässä kirkossa joten vanhuksen käden vakautta testattiin viimeisen päälle. Minun standardini mukaan kuvat ovat riittävän hyviä tuolla 18 - 200 putkella, tosin 200mm pituudella kuvat pehmiävät ja varsinkin kulmat eivät täytä korkeita vaatimuksia, mielestäni. Onneksi kohde yleensä sijaitsee keskialueella.
Myös D-lightning eli tummien alueiden korostus on mielestäni hyvä olemassa, aina joku kulma tuppaa muutoin olemaan liian tumma.
D200 ja D90 eroista kun sulla on kokemusta molemmista! Itsellä D80 ja D200 mutta taidan päivittää jossainvaiheessa joko D80 -> D90 tai D200 -> D300s, syynä lähinnä heikossa valossa kuvaaminen eli uusien runkojen paljon korkeammat kelvolliset ISO-arvot. Kiitoksia! :)
Kiitos vastauksistasi. En itse jalustoja käytä, välillä tulee tiirattua metsäneläviä ristikonkin kautta joten käsi on suht vakaa. Lopputulosta sitten nautitaan aterialla eikä näytöltä. Tosin ajattelin tuohon kyllä myös batterypackiä paremman otteen varmistamiseksi. Kaverin samaa kameraa kun testailin oli mun kouraan hieman pienehkö. Pikkurilli kaipaa siinä tukea. Voihan tietty olla että tuo d-lightning tuo vähän polarisoitua tunnelmaa taivaanrantaan. Täytyy tutkailla tarkemmin kun haen kameran. Joku 85-100 mm potrettilinssi tuohon pitäisi löytää. Olisiko sulla siihen hyviä ehdotuksia?
Ei ole vielä potrettilinssiä mutta seuraavana harkinnassa valovoimainen 70 - 200 F2,8. Nikon olisi VR:llä varustettuna mutta maksaa hunajaa reilun pari tonnia, Sigma ilman VR tukea mutta alle tonnin. Vielä pitää miettiä ennen kuin Pukille kirjoittaa.
Aloitin digiurani D70 rungolla. Seuraava hankinta oli D200 ja siihen olin kovasti tyytyväinen ja olen vieläkin. Sillä saattaa kuvata ISO800 kuvia eikä kohina vielä hirveästi kiusaa, D90 olen kuvannut jopa ISO2000 kuvia ja niitä on nähtävänä tuolla jo aiemmin, muistaakseni, olevassa osoitteessa. Jos ei ole varaa ostaa kaikkia linssejä F2.8 tai paremmalla valovoimalla niin tuo herkkyyden kasvu D70:n verrattuna auttoi.
Minulle kävi kerran sen ekan D70 kanssa siten, että sinne pääsi roskia ja niiden poisto ei oikein minulta itsetehtynä onnistunut joten vein sen firmaan puhdistukseen. Ei se kallista ollut mutta vaivaloista ja hieman aloin skakata pusikossa optiikan vaihtoa. Siitä toisen rungon himo sitten iski. Olen myös vaihtamassa tuon D200:n luultavasti D300s runkoon mutta toinen vaihtoehto olisi D700 täyskennokamera. D700 vaatii kuitenkin optiikoiltaan enemmän eikä eläkeläisen budjetti vaikka en kansaneläkeläinen olekaan ole kuitenkaan kovin väljä. Nyt odottelen Joulun tarjouksia ja ekan hinnan laskua tuosta D300s rungosta.
Olen pitänyt molempia runkoja niin D200 kuin D90 varsin käyttökelpoisina ja se D200 pysyy suvussa (menee tuon D70 tilalle) vaikka siitä itse luopunenkin.
D90 on tällä hetkellä hinta/laatusuhteeltaan paras digijärkkäri, mutta jo ensi vuonna "kaikki on toisin".
Kuvittelen, että digikameroiden kehitys kulkee n. samaa rataa kuin taskulaskin aikoinaan – maksoin ensimmäisestä n. kahden kuukauden nettopalkan, nyt saa parempia ilmaisina mainoksina.
Ehkä n. D90 tasoisia saa ilmaisina mainoksina/kylkiäisinä viimeistään parinkymmenen vuoden kuluttua.
"Kehitys kehittyy" —kai?
D90 on pirun hyvä kamera.
Mutta tosiasia on se että digikamerat ovat filmin tasolla kuvanlaadultaan (erottelukyky ja dynamiikka) aikaisintaan n. 20 vuoden kuluttua. Jos vielä silloinkaan.
En tuosta erottelukyvystä niin tiedä. Se oli ainakin silloin aikoinaan kovin sidoksissa filkan herkkyyteen. 1600 asan erottelukyky oli selkeästi heikompi kuin vaikka 25sen filkan. Tietty rullalla toi oli vähän eri asia kun dian koko on jo melkoinen. Dynamiikasta on kanssa vaikea sanoa muistaakseni dialla se liikkui siinä karvan alle 10 aukon parhaimmillaan. Kyllä digipokkarillakin aika hyvä dynamiikka-alue on. Käsitykseni mukaan tuossa d90 jotain 9 aukon pinnassa. Täytyy kokeilla mutta silmämääräisesti en ihan suoraan tuota väitettä allekirjoittaisi.
"Dynamiikasta on kanssa vaikea sanoa muistaakseni dialla se liikkui siinä karvan alle 10 aukon parhaimmillaan."
...arvioitu esim. Fuji Reala värifilmin NEGATIIVIN dynamiikan olevan 15 EV:n luokkaa.
http://archive.bigben.id.au/tutorials/360/technical/hdri/
http://archive.bigben.id.au/tutorials/360/technical/hdri/evaluate.html
Varmaankin tuo filmin dynamiikka vaihtelee filmin mukaan kuten digijärjestelmienkin, joista Fujifilm Finepix S5 Pro yltää lähelle 14 EV:n rajaa. Jotakuinkin samalle tasolle kuin tuo Fuji ellei vähän enemmän ylletään Sony A500/550:lla sen omalla HDR-kuvauksella ja Pentax K-7 yltänee aina tuonne 17 EV:n tasolle sen omalla HDR-kuvauksella. Muilla digijärjestelmillä lähelle 13 EV:n rajaa pääsee tuolla Nikon 3Dx:llä ja tuo Nikon D90 jää parhaana "tavallisena" croppirunkoisena tuonne reiluun 12 EV:hen.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras
Kalliinpaan runkoon ei tällä hetkellä kannata sijoittaa, jos rahaa jää yli sijoittaisin sen valovoimaisiin objektiiveihin – niissä ilo sijoituksesta on paljon pitempiaikainen.
Esim 20 vuotta vanha Nikkor on edelleen oiva lasi, mutta entä 20 vuotias digikamera?
Todellinen ero filmin ja digin välillä liene kohina, paremmuudesta (makuasioista) lienee turha kiistellä. Jostakin kumman syystä minun silmilläni katsottuna parhaita ovat ne digit joiden kohina muistuttaa filmin rakeita.
Filmille kuvatessani naureskelin kinokoon "reportterikameroiden" kuvanlaadulle (erottelukyvylle), nyt ihmetyttää täyskennomania — mitähän seuraavaksi?
Minusta digi ohitti filmin n. 2 vuotta sitten ei 20 v kuluttua, mutta filmissä on jotakin erityistä viehätystä, lieneekö nostalgiaa?
n. 17 aukon dynamiikka lienee laajasävydigeissä (HDR tms) pikemmin kuin kukaan meistä osaa ennustaa.
Parissa vuodessa olemme tilanteessa jossa dynamiikan pullonkaula on aina tulostin ei kenno.
"n. 17 aukon dynamiikka lienee laajasävydigeissä (HDR tms) pikemmin kuin kukaan meistä osaa ennustaa."
...totta jo tuossa Pentax K-7:ssa ja Sony A500/550 yltää myös tuonne liki 15 EV:hen. Molemmat tosin vain juuri tuossa HDR-kuvausmuodossa.
Yhdessä järkkärissä kyllä, mutta terkoitin digeillä isompaa joukkoa (pokkarit, superit…). Minulle digikamera ei tarkoita sama kuin järjestelmäkamera.
Mutta mitä teemme jatkossa dynamiikalla jota emme pysty tulostamaan (näkemään) – ns. työvaraa ehkä? Eli ikäänkuin rajausvaraa.
Itselläni tuo D90 houkuttelee lähinnä sen takia että olisi ihan kiva kun olisi kamera josta löytyy reilusti säätöjä ja laajennettavuutta. Itseni tuntien kylkeen kalahtavat aika nopeasti salama ja tosiaan pari hyvää putkea. On ihan kivaa kun voi kuvata sillä tavalla että kamera itsessään ei heti aseta rajoituksia omalle ilmaisulle. Lähinnä siis että kuvia voi ottaa muuallakin kuin ulkona auringonpaisteessa. Täytyy kyllä sanoa että parinsadan digipokkari on perskuleen hyvä vekotin ja riittää pirullisen pitkälle. Valolla kuvaaminen on toki tekniikkalaji mutta hyvä idea, osuvuus, tyyli ja sommittelu ovat aika tärkeitä mulle. Siksi järeämpi runko ei ole kauhean olennainen mutta toivon sen kuitenkin tuovan omaan harrastuneisuuteeni vähän lisää potkua. Onhan se kiva jos voi vähäisessä valossa kuvata ja saada mahdollisesti vähän isompiakin vedoksia aikaiseksi.
Noniin nyt olen sitten onnellinen d90 mallin omistaja. Mukaan tarttui pienen harkinnan jälkeen se kitti jossa on 18-105 optiikka ja lisäksi akkuperä vähän vakautta tuomaan. Alle tonni meni ja eilen piti sitten tietysti käydä räpsimässä vähän otoksia. Kovin vakuuttavalta vaikutti. Enemmän canonin kanssa pelanneelle tuo nikonin systeemi vaati hetken pähkäilyä. Tietyt asiat on ihan fiksusti sijoiteltu mutta vähän tyhmältä tuntui esimerkiksi se että valkotasapainon säätäminen omaksi haluamaksi vaatii useamman napin painalluksen. En tosin ohjekirjaa vielä avannut ja kaiketi tuon saa säädettyä jotenkin. Liveview tai mikä onkaan tuntuu vähän tahmaiselta joten luulen että sen käyttö jää aika vähäiselle. Runko vaikuttaa ihan asialliselta. Ehkä ei ihan rankkasateessa kannata kuvailla mutta muuten varmaankin ihan asiallinen. Iltasella testasin myös hämärämmässä kuvaamista ja ihan täysin mulle riittävää jälkeä syntyy ISO 3600 luvulla. Akkuperän suunnittelussa olisi voinut vähän nikonin insinöörit miettiä pidempään. Periaatteessa ihan ok mutta siltikään siitä ei saa sellaista kunnon lipeämätöntä tukevaa otetta. Suljinääni on vähän kovanlainen mutta senkin kanssa tulee toimeen. Kiinteä salama vaikutti aika asialliselta ja monipuoliselta. Myös eilisen muutaman sadan näpsyn jälkeen tuo nikonin valotusmittausmatriisi vaikuttaa toimivammalta kuin canonilla. Erot ovat pieniä mutta silti. Näyttää myös siltä että nikonin insinöörit ovat halunneet jättää tiettyjä filkkapuolelta tuttuja huttuja tuohon runkoon. Siten yleisarvosanana sanoisin että canon on helppokäyttöisempi ja käytettävyys on paremmin huomioitu mutta toki nämäkin voivat olla vain sellaisia mielipidekysymyksiä.
Jep ja vielä piti lisätä että ainakin tuon objektiivin autofokus on melkoisen surkea. Pumppaaminen vähänkin epäedullisissa olosuhteissa on aikamoista. Toisaalta sen säätäminen manuaalisesti on sekin viheliäistä. Mulla on todella hyvä näkö mutta jotenkin tuossa kaipaisi sellaista vanhaa kunnon linssieroa, josta tarkennuksen näkisi paremmin (vai mikä sen nimi oli).
leikkokuva, muistaakseni. Niitä minäkin kaipaan. Ne ovat saatavissa muistaakseni joltain Kanadalaiselta firmalta muutamalla satkulla asennus huoltoliikkeessä, ei ole kuitenkaan tullut hankittua.
Onnea vaan uudelle kameralle, itse en tiedä Canonin helppokäyttöisyydestä kun en ole sellaista koskaan omistanut. Paras on kuitenkin se jota osaa käyttää.
toimii eri tavalla kuin normaalisti eli kontrastin avulla ainoastaan keskellä olevassa neliössä. En ole sitä käyttänyt kuin kokeeksi ja huonoksi todennut. Mielestäni sen ainoa käyttö on väkijoukossa kuvatessa jolloin voit kuvata päiden yli (oletan sinun olevan keskipituinen alle 2m), etsimen kuva näkyy aika pienessäkin kulmassa joten se keskikohta on sijoitettavissa sinne mitä haluaa kuvata. Kokeilin tuota Berliinin vappujuhlissa ja ainakin joka toinen onnistui.
"Mikroprisma tai leikkokuva, muistaakseni. Niitä minäkin kaipaan."
...ainakin kahdelta eri valmistajalta.
Katz Eye
http://www.katzeyeoptics.com/cat--Nikon-DSLRs--cat_nikon.html
ja mikäli tuo Nikon D90 käyttää samaa tähyslasia kuin tuo D80:n, niin kuin Katz Eye väittää.
niin myös Haoda
http://haodascreen.com/othercameras.aspx
Minulla on Sony A100:ssa tuo Haodan vastaava aina kiinni ja hyvin pelittää silloin kuin on käyttöä. Tuo Haoda maksoi kotipostilaatikkoon kannettuna huimaiset 54 € ja asennus hoitui omasta takaa.
Valkotasapainon valikkoon pääset nopeinten valjastamalla Fn nappi siihen käyttöön.
Itselläni on Nikon D-80 ja mielestäni ISO 800 on aikalailla maksimiasetus jolla tulee hyvää kuvaa. Pystyykö D-90 todellakin tuottamaan kelpo kuvaa ISO 3600 asetuksella? Jos näin on, saattaa hyvin käydä niin että D-90 tulee hankintaan.
"Pystyykö D-90 todellakin tuottamaan kelpo kuvaa ISO 3600 asetuksella?"
...kelpoisuuden raja ole kuitenkin viimekädessä käyttäjäkohtainen? Jos kurkistat tuonne
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras
ja valitset sieltä nuo D80/D90-kamerat, niin huomaat että Nikon D90 kohisee enemmän ISO 1600:lla kuin Nikon D80:n ISO 800:lla.
Kymppikuvakansioon kaikenmaailman kissanristiäishommista tuottaa tuolla kyllä ihan riittävää. Toki epäilen että tuon ISO3600 käyttö jäänee aika vähäiselle. Lähinnä kun saan tuohon pari kiinteäpolttovälistä hyvävalovoimaista putkea kiinni niin ISO800lla pärjää missä vaan käsivaralla. Nopean tuntuman ottamisen jälkeen iso 200-800 tuottaa kovin samannäköistä. Sitten alkaa selvemmin heikentymään. Mutta valon määrästähän nämä ovat kiinni. Isompi aukko, pidempi valotusaika ja vähemmän liikettä niin jo syntyy kaunista kuvaa yölläkin.
Positiivisesti yllätyin siitä että tuossa dynamiikka-alue on todella reilu. Ei paha ollenkaan. Sinänsä dialogi herkkyyksistä ja muusta merkkiparemmuudesta jää oman intressialueeni ulkopuolelle. Korostan että minua kiinnostaa se miltä vähät kuvani näyttävät perhe yms potreteissa. Ja tähän tarkoitukseen voisin sanoa että tuossa rungossa saa halvalla riittävän hyvää. Tässä postauksessa mainittu 625 hinta on sitten jo ihan ällistyttävän halpa. Itseltäni upposi vähän enemmän ja vaikka rahaa ei olekaan niin paljoa että ei paskalle taivu pitäisin silti alle tonnin hintaa tuosta paketista ihan asiallisena.
Minusta D80 ja 90 oleellisin ero ei ole vähäisessä kohinassa vaan dynamiikassa, sävyalassa ja väriherkkyydessä (Dynamic Range, Tonal Range ja Color Sensitivity)
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/(appareil1)/294|0/(appareil2)/201|0/(onglet)/0/(brand)/Nikon/(brand2)/Nikon
Kohinan häiritsevyyttä on kovin helppo säädellä esim Lightroomilla, mutta noita muita em.ominaisuuksia ei juuri voi kuvansäädöllä parannella.
Veikkaan, että kuluu vähintään pari vuotta ennenkuin markkinoilla on hinta/laatu suhteeltaan D 90 runkoa parempi (kuvan laatu/n.500 €).
Tuosta näkee hyvin ISO-asetuksen ja kohinan mitatulla tasolla.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/(appareil1)/201|0/(appareil2)/294|0/(appareil3)/296|0/(onglet)/0/(brand)/Nikon/(brand2)/Nikon/(brand3)/Nikon
Nikon D80 kohisee vähemmän ISO 800 asetuksella kuin Nikon D90 ISO 1600 asetuksella. Mitatut ISO:t ovat silloin D80=ISO 757 ja D90=ISO 1125. Nikon D700 kohisee suunnilleen yhtä paljon säädöllä ISO 3200 jolloin todellinen herkkyys on ISO 2566. Haaveilu D700:sta jatkuu..
Mielipiteesi on niin tietämätön niin päättelen sen olevan provosoiva - toivottavasti ei tietämättömyyttä. Digitekniikka on ohittanut filmitekniikan jo kauan aikaa sitten. nykytilanteessa ei filmi vs digi paremmuudesta edes kannata keskustella. Ainoa mistä voi väitellä on värien toistuvuus, jos mitataan jollakin testilaitteella tai dynamiikan toistokyky. Kennon ja filmin toistokykyä on hiukan hankala verrata, koska filmin toistokäyrä ei ole lineaarinen, joten siinä ei ole samanlaisia vaalean ja tumman pään leikkautumiskohtia kuin kuvakennoissa. Käytännössä filmin toistokyky on dialla 6-8 auk., mv-negatiivi11 ja värinegalla noin 8 -digijärkkäreillä on 8-9 auk ja uusilla ehkä enemmän(7D). Dian toistokyky ehkä hämää, koska sillä pystyy toistamaan suurempia tiheyksiä kuin filmillä.
http://www.dpreview.com/gallery/nikond90_preview_samples/
Niistä voi päätellä kohinan häiritsevyyttä
Kuu on juustoa...onhan.Eri mieltä olervat voivat väitteen vääräksi todistaa jos pystyvät...
Mielipiteesi on niin tietämätön niin päättelen sen olevan provosoiva - toivottavasti ei tietämättömyyttä. Ihan varmaan pystyt väitteesi tueksi esittämään graniitinlujaa lähdeviitemateriaalia? Muussa tapauksessa sepustuksesi joutuu keskustelupalstojen pohjattomaan roskakoriin, ja siellä lokeroon 'roskiin heitetyt todeksi todistamattomat humpuukiväitteet'.
Olettaisi sivistyneellä keskustelupalstojen kuluttajalla olevan sen verran häpyä että linkittää jotain väitteensä tueksi.
http://www.justcam4you.com/items.php?id=1146987
runko 18 – 105 kit, 625 €
Kannattaako edes harkita muita runkoja?
luotettava ja rehellinen nettikauppa ;)
Pysykää kaukana tästä, jos haluatte pitää rahanne! Tämä putiikki on pesunkestävä petos.
paranneltu D90s tulossa jos hinta noin putoaa.
Näin on aina nykytekniikassa ja varsinkin ihan kaikissa digikameroissa.
Ostit minkä tahansa niin viimeistään 1,5 vuoden kuluttua markkinoille tulee parempi ja usein myös edullisempi malli.
Objektiivien kohdalla tilanne on toisin, vaikka hankkisit 20 v vanhan laatuobjektiivin niin uusinkaan vastaava ei ole kuvanlaadultaan merkittävästi parempi (usein huonompi).
Tulevissakin objektiiveissa on "paranneltu" vain surinaa ja sähkönkulutusta (= tarkennusmoottorit ja kuvantäristimet)
että optiset lait ovat pysyviä...
Teoriasi voi pitää paikkansa kiinteillä putkilla koska niitä oli helpompi suunnitella ilman tietokoneita. Uskon kuitenkin nykyisten zoomien vastaavan vanhoja zoomeja laadultaan ehkä jotain hyvällä tuurilla onnistunutta lukuun ottamatta. Saattaahan nytkin joku olla parempi kuin toinen.
Tarkoitatko, että 20 v sitten eli vuonna 1989 ei ollut tietokoneita?
20 v sitten zoomit oli huonompia siksi kun ne suunniteltiin/tehtiin tuurilla ilman tietokoneita?
1989 tietokone ja DOS 3.2, koneessa oli 20M kiintolevy ja 1M muistia sekä lerppuasema. Kellotaajuus taisi olla luokkaa 12MHz kun nyt puhutaan Gigahertzien taajuuksista (1M = 1000G). Ohjelmina oli WP ja HIWIRE elektroniikan suunnitteluohjelma sekä SMARTWORK piirilevyn suunnitteluun tarkoitettu ohjelma. Taisi olla joku taulukkolaskentakin mutta sen ajan ohjelmat ja jopa supertietokoneet olivat kyvyiltään kovasti vaatimattomia tämän päivän läppäriin verrattuna.
Ei siihen aikaan päästy tekemään reaaliaika simulaatioita zoom linsseistä ohjelmallisesti niin kuin nykyään. Veikkaan 20v aikana optiikan suunnittelun tietokoneella muuttuneen varsin paljon. 20v on lisäksi lyhyt aika optiikoissakin, niitä lienee 50v takaakin olemassa.
En ole mikään asiantuntia optiikoiden suunnittelussa vaan alani on ollut muualla, elektroniikan suunnittelussa mutta kun vertaan silläkin alueella muutosta ohjelmistoissa niin väitän olevani ainakin lähes oikeassa.
Useimmat optiset lait tunnetuilla väliaineilla lienevät n. pysyviä, mutta kukaties jonakin päivänä meillä on linssin valmistusaine (lasilaatu) jonka optisia ominaisuuksia (taittokerrointa) voidaan säätää. (säteilyttämällä tms). So. kamerassa on yksilinssinen säädettävä objektiivi.
Tai ehkä alamme taivutella valoa kamerassa esim. magneettikentän avulla
Toisaalta moni (myös alan lehdistö) näyttää edelleen uskovan, että valo kulkee aina vain suoraviivaisesti (ei taivu).
Tuo ajatusmallini "1,5 v" oli Mooren lain Intel -päätelmän mukailu.
>≈> digikameran hinta/laatu suhde (teho) kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein
eli noin 18 kk:n kuluttua D 90 julkistamisesta (silloisesta hinnasta) saat puolella hinnalla samaa kuvanlaatua tai/ja silloisella hinnalla tuplasti kuvanlaatua.
Mooren laki näyttää pitävän paikkansa vielä monia vuosia
Ns. supertietokoneet (CDC) tulivat markkinoille 1960 -luvulla
Cray valtasi supertietokonemarkkinat 1970 -luvulla ja jatkaa edelleen
Nykyään objektiivien suunnitteluun kävisi ehkä parhaiten ns. klusteri
Ymmärrämme kai objektiivien suunnittelussa käytettävät tietokoneet aivan eri tavalla, minitietokoneet (PC) ja DOS 3.2lienevät leluja objektiivien mallintamistekniikassa ja aivan eri arkkitehtuurin mukaisia
olla jokaisen käytettävissä, eikä super ollut silloin sitä mitä nyt. Siitä esimerkkinä lainaus:
"Cray-1:ssä kiinnitettiin erityistä huomiota kytkentäratkaisujen nopeuteen ja osienvälisten etäisyyksien minimoimiseen. Tämä näkyy vahvasti jo laitteen hevosenkenkämäisessä muotoilussa. Kellotaajuus oli aluksi 80 MHz, mutta se saatiin myöhempinä vuosina nostettua 120 MHz:iin. Koska laite pystyi liukuhihnatekniikkansa ansiosta suorittamaan näennäisesti jopa kaksi käskyä yhdessä kellojaksossa, oli sen teoreettinen huippusuoritusnopeus 160 - 240 MIPSiä. Huolellisella assembly-ohjelmoinnilla ja vektorikäskyjä käyttämällä kone pystyi saavuttamaan 250 MFLOPSin liukulukulaskentanopeuden. Pienet pöytätietokoneet alkoivat saavuttaa näitä nopeuksia vasta 1990-luvun loppupuolella. Nykyiset nopeimmat pc-koneissa käytettävät prosessorit ovat yli 100 kertaa nopeampia kuin Cray-1. [1]
Huippunopeat kytkentäratkaisut vaativat huomattavan paljon sähköenergiaa, ja Cray-1:n tehontarve olikin noin 115 kilowattia. Suuri energian käyttö tuotti myös paljon hukkalämpöä, mistä johtuen koneessa oli freonipohjainen jäähdytysjärjestelmä ja jäähdytysnäkökohdat oli huomioitu erityisesti myös muotoilussa."
Veikkaan -80 luvulla optisen suunnittelun pääasiassa käyttäneen konventionaalista suunnittelua.
Nuo supertietokoneet olivat alun alkaen ensisijaisesti asevoimien käytössä.
Arvaapa kuka teki vakoilukoneiden ja -sateliittien kameroihin sekä Night Visionin ja aseiden tähtäimiin objektiivit ja tekee edelleen?
Minä taas veikkaan, että juuri objektiivitehtaat olivat heti ensimmäisten joukossa jotka käyttivät supertietokoneita lentoratojen suunnittelijoiden ohella.
Esim. satelliiteissa oli erittäin tärkeää saada objektiivin massaa pienemmäksi ja siihen päästiin tietokoneiden laskentakyvyn ansiosta.
Nuo luettelemasi MHzit, MIPSit, MFLOPSit, 115 kW ja hevosenkengät eivät mitenkään liity po. asiaan. Kaikkein hitaimmatkin supertietokoneet päihittivät mennen-tullen "konventionaaliset" konstit. Nykyisin objektiivien suunnittelussa käytetään mm. klustereita.
Kysymykseesi
"Mahtoivatkohan nuo Grayt olla jokaisen käytettävissä"
Enpä osaa jaatella, että jokainen suunnitteli 80 ja 90 lukujen vaihteessa objektiiveja ja olisi käyttänyt tietokoneita.
Ehkä on edelleen niin, että nyt 20 v. myöhemminkään jokaisella ei ole käytettävissä tietokonetta.
Mutta "kehitys kehittyy" —kai?
että noissa satelliiteissa ei ollut Canonin tai Nikonin vakiozoomeja. En myöskään tiedä miten ja kuka ne oli suunnitellut.
Supertietokoneita ei ollut montaakaan vaan ne olivat tietokonekeskuksissa ja niiden aikaa myytiin ulos. Mahtoikohan joku kuluttajazoomi olla sen arvoinen, että sitä varten olisi vuokrattu aikaa. Ensinhän sitä varten olisi pitänyt tehdä ohjelma. Olisi saattanut tulla hintoihinsa. Tämä on vain arvelua koska hitustakaan oikeaa tietoa ei ole siis minulla asiasta.
En tiedä minkä ikäinen olet mutta jos olet kasvanut tänä "tietokoneaikana" eli ollut kansakoulun alaluokalla -80 luvun lopulla tai sen jälkeen niin et ehkä osaa edes kuvitella aikaa ennen tietokoneita. Minä tein opiskeluaikana laskelmani laskutikulla ja vasta vanhoilla päivilläni näin tietokoneen. Ei taida monikaan nykynuorisosta hallita imaginaarilukuja laskutikun avulla. Täytyy myöntää, että minultakin taidot ovat kadonneet, nämä koneet kun tekevät sen helpommin näin käyttäjän kannalta.
En tarkoittanut tietokonekeskusten ensimmäisiä koneita 60 -luvulla vaan keskustelin ajasta 20 v sitten eli 80 ja 90 lukujen vaihteesta.
Uskotko tosiaan, että supertietokoneita oli silloin vain tietokonekeskuksissa? Laskettiinko esim. ohjusten ja sateliittien lentoradat ostamalla aikaa tietokonekeskuksesta?
Tai tarkoitatko, että esim. Leican valmistaman sateliittikameran objektiivit laskettiin tietokonekeskuksessa ostetulla ajalla, kun Leicalla/Leizilla ei 20 v. sitten ollut omaa tietokonetta?
Jos oli, niin mahtoiko kone seistä nurkassa käyttämättömänä kun Oskar Barnack'sin seuraajat suunnittelivat ammattikuvaajille objektiiveja (kuluttajazoomeja).
"…minkä ikäinen olet"
Ikää on "riittävästi" ("supistetun" kansakoulun alaluokilla 40-luvulla). Laskutikkuja olen käyttänyt vuodesta 1959 ja käytän jonkinverran edelleen (2-puolinen taskukokoinen CASTELL on näppärä "peli" pikaisiin arviointeihin).
Omaa mikrotietokoneita (PC) olen käytänyt n. vuodesta 1978 (ensimmäinen taisi olla Apple II) ensin tekstinkäsittelyyn ja arkistointiin (myöhemmin moneen muuhunkin).
Ensimmäisen atk-alan tutkinnon suoritin vuonna 1986 (muistan sen siitä, että olin kurssilla kun Tsernobyl "poksahti" eli lauantaina 26. huhtikuuta 1986).
Nyt kuvankäsitelyyn on käytössäni Macin Quad-Core, tätä kirjoittelen 15" läppärillä "3.06GHz Intel Core 2 Duo"
Näyttävät edelleen nuo tietokoneet ja digikamerat noudattavan Mooren lain intell-päätelmää (18 kk:n "puoliutumisaika").
Keskustelu on toki saanut kiehtovan ulottuvuuden. Kvanttihyppäys agraariyhteiskunnan alakoulusta supertietokoneiden kiehtovaan maailmaan osittain sivuten talousteorioitakin ei varmasti olisi mahdollista ilman sotavoimien tukekaa ARPANETin jälkeläistä. Silläkin riskilllä, että keskustelun palauttaminen takaisin aloittamaani keskusteluun turhauttaa arvon kirjoittajia teen sen silti - eli menevätkö eget hukkaan D90 mallissa?
Eivät mene. Vittu että tykkään tuosta kamerasta vaikka Canoniin olenkin joskus kovin tottunut. Reilu 1000 kuvaa olen nyt räpsäissyt. Siis todellakin räpsäissyt, kun olen yrittänyt saada selkärankaani sormikoreografian, joka mahdollistaa valon määrän ja optisen illuusion monipuolisen säätämisen valoherkälle kennostolle. Ihme kyllä se näyttää vähitellen tarttuvan.
ISO 600 lukuun asti tuossa syntyy varsin kelvollista jälkeä. 10 kuvaan saakka ISO3600kin riittää ihan mainiosti. Akkuperä minua eniten hatuttaa. Se on tarpeellinen kunnon otteen aikaansaamiseksi mutta käsittämättömän huonosti suunniteltu. Tekee koko hommasta vähän kolhon.
Säätäminen on kyllä huikean monipuolista ja aika näppärä on se D-lightning joka lähinnä kirkastaa varjoalueet. Toimii yllättävän hyvin ja jälkikorjailun tarve on kovin minimaalinen vastavaloonkaan kuvattaessa. Toi kittiobjektiivi 18-105 joka tuli mukana on ihan suhteellisen asiallinen. Vähän muovisen oloinen ja toi rakenne on sellainen tuplattu sisäkkäin kahdet kerrosnousut. Tekevät vähän huteran oloiseksi noin näppituntumalla mutta vaikuttaa silti ihan kestävältä. Kittizoomin kanssa tosiaan kaipaakin vähän järeämpiä iso arvoja. Tilaukseen pistin jo NIKKOR 50mm f/1.8D linssin muotokuvaksi kun tuo kerroin menee sitten sinne 75 mm sopien kovin hyvin potrettiin. Toi on ihan älyttömän halpa objektiivi ja kokemukset siitä tuntuvat yleisesti aika hyviltä. Veikkaan että tuolla kittizoomilla ja 50 millisellä kiinteällä pärjään aika kivasti. Tosin molempiin pitää tilata pyöröpolarisaatiot. En saanut ihan tolkkua siitä mikä on tuon 50 millisen suodinkierre joten täytyy se mittailla kun saapuu postilaatikkoon.
Mutta todella tyytyväinen olen
"Vittu että tykkään … "
—tosimiehen? vastaus naisen esittämään kysymykseen!
"Menevätköhän eket ihan hukkateille tossa D90 rungossa, sitä näyttäisi saavan heppoisella zoomilla 800-900 väliin? "