kahvia ja pullaa

Eemeli istui sillanpielessä sijaitsevassa vanhassa kahvilassa.Hän oli aina pitänyt paikasta henkivästä vanhan ajan tunnelmasta.Tuokin vanha vaari tuossa ikkunapöydässä oli kuin suoraan vänrikki stoolin tarinoista,arvokas isäntämies nauttimassa iltapäiväkahviaan,vain letkuvarsipiippu puuttui kuvasta,ajatteli Eemeli hieman huvittuneena.
Kahvilan seinäpaperitkin olivat kuvitettu kohtauksilla suomen sodasta.
Eeemeli ei tiennyt kuka ne oli maalannut,mutta hän pitii tyylistä.
Kahvi oli todella hyvää,samoin tuore pulla.
Oli perjantai-iltapäivä ja kahvilassa oli unettavan rauhallista tänä syyskuisena päivänä.Ulkona oli pilvistä ja koleaa,joten tuntui mukavalta istua sisällä lämpimässä ja katseela ulos.
Joen toisella puolella ,heti sillan vieressä kohosi vanha kirkko.
Eemeli muisteli olleensa kerran sen sisällä,luokkaretkellä.
Äkkiä nuori imies hätkähti ja vilkaisi kelloaan.-Ei sa saakeli,nyt tuli kiire.Ernahan pääse duunista just.
Täytyy pitää kiirettä.
Eemeli nousi samantien ja kiiruhti puolijuoksua kohti ovea.Ulos päästyään hän lähti ripein askelin ylittämään vanhaa siltaa.Sen toisella puolella oli tori jonne hän oli jättä vanhan volkkarinsa,
prk elle nyt pitää juosta ja juostessaan koleassa tihkusateessa hän näki mielessään