käsi poskella ja naama kurtussa luin
ikäviä asioita lehdistä
murheellisia ja rakkaudettomia runoja
joku osaa aina piristää
muuttua ja nähdä valoa ikkunassa
joku valittaa surkeutta vuodesta toiseen
muuttumatta ja näkemättä
kuin oman sisäisen pimeyden
murheellista kulkea laput silmillä
kohtaamatta iloa missään
rakkaus on kyyneleitä ja naurua
aurinko paistoi siniseltä taivaalta
houkutteli hengittämään syksyn tuoksua
kuuntelemaan joen elämää talven kynnyksellä
katselemaan kuinka kaikki vielä lämmössä viheriöi
olin unten rajamailla
tunsin käden kosketuksen harteillani
kevyen ja kutsuvan
se houkutteli minut todellisuuteen
käännyin ja kohtasin
hymyilevät ja kiihkosta tummat silmäsi
ne saivat jalkani väräjämään
sydämeni pyrki ulos rinnastani
olo oli kuin nuoren tytön
vastasin hymyllä kutsuusi
unohdimme muiden murheet
heitimme omatkin siihen samaan jätesäkkiin
otimme kaiken ilon irti tästä hetkestä
hukutimme toisemme kiihkeisiin
hyväilyihin ja ilonsekaiseen nauruun
rakkauden syksy erivärisin vivahtein
väreili kanssamme
kävelimme joen rantaa käsikädessä suukotellen
ikäviä asioita lehdistä
murheellisia ja rakkaudettomia runoja
joku osaa aina piristää
muuttua ja nähdä valoa ikkunassa
joku valittaa surkeutta vuodesta toiseen
muuttumatta ja näkemättä
kuin oman sisäisen pimeyden
murheellista kulkea laput silmillä
kohtaamatta iloa missään
rakkaus on kyyneleitä ja naurua
aurinko paistoi siniseltä taivaalta
houkutteli hengittämään syksyn tuoksua
kuuntelemaan joen elämää talven kynnyksellä
katselemaan kuinka kaikki vielä lämmössä viheriöi
olin unten rajamailla
tunsin käden kosketuksen harteillani
kevyen ja kutsuvan
se houkutteli minut todellisuuteen
käännyin ja kohtasin
hymyilevät ja kiihkosta tummat silmäsi
ne saivat jalkani väräjämään
sydämeni pyrki ulos rinnastani
olo oli kuin nuoren tytön
vastasin hymyllä kutsuusi
unohdimme muiden murheet
heitimme omatkin siihen samaan jätesäkkiin
otimme kaiken ilon irti tästä hetkestä
hukutimme toisemme kiihkeisiin
hyväilyihin ja ilonsekaiseen nauruun
rakkauden syksy erivärisin vivahtein
väreili kanssamme
kävelimme joen rantaa käsikädessä suukotellen
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pelkkä aamukin on jo kaunis! Aurinko kirkkaan oranssisena männyn oksilla venyttelee,
jokin lintukin on heräällä sen kaunis ääni, ei kuulosta alakuloisesta vaikka syksy onkin.
"joku osaa aina piristää
muuttua ja nähdä valoa ikkunassa
joku valittaa surkeutta vuodesta toiseen
muuttumatta ja näkemättä
kuin oman sisäisen pimeyden
murheellista kulkea laput silmillä
kohtaamatta iloa missään
rakkaus on kyyneleitä ja naurua"
Kauniit hetket, ajatukset lähtee sydämestä, oli aika mikä tahansa -
Jossain laulussa sanotaan että 'ole pienistä hetkistä onnellinen', Niistä elämä koostuu - eli jos et niitä täytä pääsääntöisesti onnella, hyvällä ololla, millainen on elämäsi?
"vastasin hymyllä kutsuusi
unohdimme muiden murheet
heitimme omatkin siihen samaan jätesäkkiin
otimme kaiken ilon irti tästä hetkestä"
Siis runosi väreilee onnea ja hymyä, johon ei voi olla vastaamatta! :D
...Vaikka musiikki voimistuikin ja kamera kääntyikin näyttämään pilviä ja humisevia koivuja.... ;)))
Vikutushuiskutus maanantaihin keveyttä syysaskeleihin!
(ja hehe...tulihan se harakkakin sanoon huomenet...nauran sillekin...tänä aamuna. ;] )
Aamusta pilvistä, mitä päivä sitten tuokaan tullessaan. Hymyn sait, kun luin tekstiäsi.
Kevyet syysaskeleet kohta rientää hoitamaan asioita, mutta niiaan kiitokset Sinulle sanoistasi...;)
.."aurinko paistoi siniseltä taivaalta
houkutteli hengittämään syksyn tuoksua
kuuntelemaan joen elämää talven kynnyksellä
katselemaan kuinka kaikki vielä lämmössä viheriöi"..
Tässä vielä lueskelin runoasi ja jotenkin vain tuo säkeistä jäi 'kummittelemaan'
No positiivisuudellaan tietty! :)
Saahan näitä uudelleenkin lukea, vai...ja kommentoida...
Sitä on mukava lukea näin aamussa! Kiitos siis aamun hyvästä virrasta! :)
Aurinkoista tortaita sitä on joka paikassa juuri nyt!
aurinko tosiaan paistoi siniseltä taivaalta
ja saa lukea uudestaan jos vain jaksaa
eikä mulla ole sääntöjä jotka kieltävät uusintakommentin;)
parempi kuitenkin Sun pysyä minusta kauempana
saatat ahistuu siitä ...
rapsutin taas tänään rakkaudella koiria
mut jos tuulis ja myrskyis kuin täällä
niin ilma puhdistuis kummasti;)
kait mekin saadaan chattailla...kirjotinks mie sen oikein?;)))
Jopas minä runon luin näin aamutuimaan!
Tuo loppuasetelma toi silmiini kuvan
syysrakkaudesta kaikessa väri paljoudessaan..
Hienosti unten rajamailta kirjoitettua:)
Unten rajamailla kirjoitettu
tuskin tuolilla pysyin kirjoittaessa
sitä se elämä on...kun sen oikein oivaltaa;)
me tädin kanssa tätä luettiin aamu-unisina ja tultiin tähän
loppulauselmaan:)))
sinä kaivat positiivisuuden esiin vaikka ikiroudasta
tarkkanälöinen tekstisi polveilee elämän koukeroissa
ja saa hymyn huulille
ja se on tärkeää
"Hällä väliä! Eihän me täällä eletä ku kerran!" - On sinun lempi-lausahduksesi. Olet luontainen haaveilija, sinulla on taipumusta taiteellisuuteen ja jo tarhassa olit se ...jonka tavarat olivat hallitussa kaaoksessa. Toiset ehkä pitävät sinua aikaansaamattomana ja laiskana mutta todellisuudessa päässäsi pyörii enemmän kuin he arvaavatkaan. Keskityt enemmän elämän iloisiin asioihin ja unohdat ne huonot kuten siivoamisen ja töistä/koulusta stressaamisen.
Eiks piäkkin tädit vaalenevat aika paljon paikkaansa kohdallani ;)
OOkko ihan ite tehnä.
Kävin kattoon peräkammaria myöten
ei täällä näkynyt muita...nauraa.
Vielä tänään, tässä yössä paistan
verhojen raosta lettuja tähän meidän
yöpalapöytäämme. Olemme olleet samassa
kiisselissä ennenkin.
Nyt ovat jäljellä byebyet. Olet kulunut
ja uupunut,minun on tullut aika antaa munani
painua lepoonsa ja laskea pää viime kerran
ryyppyreissun jäljiltä oksentamaan
Sinä huutaisit tuskasta, jos toisin vielä
yhdenkin letun lisää rinnoillesi
Ala kiljua että Rakastat Minua
äläkä vetkuttele
http://www.youtube.com/watch?v=Gn2MJueOGFU&feature=related
Runosi sai minut näin innostumaan kaaru
hienoa kynätyöskentelyä edestä ja takaa katsottuna!
Hui...tää on perhepalsta!!!
mutta en kanssasi ole ollut missään kiisselissä
kävelin vain joen rantaa rakkaani kanssa
enkä sua rakasta
olet varmaan erehtynyt
eli byebyet sinulle...en ole suostu olemaan muusasi
Teki hyvän mielen :)
siitä paistoi ilo
Kiitos...:)
se ilo on mun perusluonteessa
se kait asuu mun sydämessä kaikesta huolimatta
tänään kirjoitin eräälle ystävälleni
että en aina ymmärrä miten jaksan nauraa
vaikka siihen ei ole aihetta
enää en viitsi edes sitä miettiä;)