Sisustamisvalinnoista

Monilapsisen miettiessä tapetteja, on yhden lapsen äidillä paljon pahempia ongelmia:

48-vuotiaalla Sannalla todettiin tammikuussa 2008 kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sen lisäksi hän kärsii paniikkihäiriöstä, sosiaalisten tilanteiden pelosta sekä osteoporoosista. Hänelle on määrätty lääkitys paniikkihäiriöön sekä kaliumia, kalkkia ja B-vitamiinia osteoporoosiin. Lisäksi hän ottaa lääkkeitä vatsaoireiden ja sydämen tykytyksen vuoksi.

Sannan kansaneläkke on 536 euroa, ja työeläke on 180 euroa. Sannan kuukausittaisesta budjetista valtaosa kuluu lääkkeisiin. Hän ei edes pysty ostamaan kaikkia hänelle määrättyjä lääkkeitä.

Sosiaalivirasto ei anna Sannalle toimeentulotukea, sillä hänellä on riittävän suuret tulot.
Sannan mukaan sosiaalitoimistosta oli kehotettu katkaisemaan nettiliittymä, jotta hänelle jäisi kuukausittain enemmän rahaa käteen. Netti maksaa Sannalle kymmenen euroa kuukaudessa, ja se on hänen ainoa kontaktinsa ulkomaailmaan. Lehtiä Sannalle ei tule.

Sanna on hakenut Kelalta eläkkeensaajan hoitotukea lääke- ja lääkärikuluihin, mutta avustusta ei ole herunut. Sannan voimat eivät ole riittäneet siihen, että hän olisi selvittänyt ruoka-avunsaantimahdollisuuksia asuinpaikkakunnallaan. Diakoniatoimistossa taas häneen suhtauduttiin nyrpeästi.

http://www.studio55.fi/artikkeli/956971/

siinä toivossa että tekin uskaltaisitte provoajasta huolimatta keskustella.

Olen viime aikoina haksahtanut tyystin ns harmaaseen puuhun eli lahonneisiin lautoihin ja sään pieksemiin oksiin ja juurakoihin. Toistaiseksi on vasta verannalla niistä nikkaroitu karkeatekoinen lelulaatikkko ja noita oksia jäkälän yms kanssa astelemissa niin ulkona kuin sisälläkin. Nyt on työn alla myös sängyn päätyyn tuleva vanha säänpieksemä lauta johon on tarkoitus maalata sisustustarratyyppinen teksti miranolilla.

Ja sitten pari niistä asoista joihin olen kodissani "erityisen tyytyväinen". Pikkuvessan oven sisäpuolelle olen jo vuosia ja vuosia sitten maalannut runoja ja yhä vielä vaikka "sininen kauteni" (olin pitkään kovin ihastunut siniseen väriin kodin sisustuksessa) onkin ohitse ja ko. oven tausta on sininen, pidän siitä kovin ja uskon sen jäävän yhdeksi kotiarkeologian kerrokseksi eli esille päiviin tuleviinkin.

Ohessa yksi rempan yhteydessä siitä otettu kuva: http://www.viipaleita.net/blog/media/blogs/satu/ovi2.jpg

Toinen asia johon olen erityisen tyytyväinen on verannan lattian lävitse kasvava koivu. Se antaa sille paitsi esteettistä ryhtiä, myös persoonallisuutta.

Monista muistakin kohdista pidän ja toiset puolestaan rassaavat enemmän tai vähemmän. Palaan mielelläni aiheeseen kumminkin päin, mikäli keskustelua syntyy.

Roikun seurassane vaikka vain haaveilen suurperheestä eikä se minun kohdallani enää toteudu.

Muutin tähän taloon 14 vuotta sitten ja osa muuttolaatikoista on edelleen purkamatta. Jonkun verran remonttia tehtiin muuton yhteydessä mutta varsinaisesti koti jäi sisustumatta. Sitten tuli lapset, ex vietti aikaansa työpaikalla ja elämä niin kiireistä että en edes miettinyt sisustamista. Nyt on erosta aikaa, lapset kasvavat koko ajan ja minulla on herännyt ajatus sisustamisesta. Asun puutalossa ja aidot puukalusteet ovat minun juttuni. Erilaisia lipastoja löytyy joka puolelta taloa. Ongelma on pienet makuuhuoneet joiden kalustaminen ja sisustaminen tuntuu tosi vaikealta. Sisällä ei varsinaisesti ole mitään erityistä johon olisin erityisen tyytyväinen. Ehkä se on iso, lämmin sisävarasto. Siellä on myös pojan rummut mutta siitä huolimatta sinne mahtuu paljon tavaraa. Seuraava hankinta on luultavasti uusi leivinuuni ja keittiö. Siihen säästän rahaa mutta ilman pankinjohtajan avustusta tuo haave tuskin toteutuu. Saa nähdä joko sen aika on ensi kesänä.

On suunnittelija Tuula Pöyhösen ja Luova johtaja Mikko Männistön teollisuuskiinteistöön rakentama koti lapsiperheelleen. Siellä oli paljon valintoja jotka eivät minuun kolahtaneet mutta silti yleisilme on aivan ihana!

(osa toki kolahtikin. Esim vanhasta leipomon peltitelineestä tehty kattilahylly, olohuoneessa oleva seinän kokoinen lasten taidenäyttely, valkoiset "kuluneet" lautalattiat jne.)

Jäinkin miettimään, että mitkä lopulta ovat ne elementit jotka määrittävät tilalle sen "ilmeen"? Miksi nippu "ei puhuttelevia" ratkaisuja saa kokemaan tilan silti kokonaisuudessaan puhuttelevaksi?
Mikä saa kodin näyttämään toimivalle, onnelliselle ja asutulle ja mikä vastaavasti tunkkaiselle, kylmälle tai kaaottiselle?

eprhepedin sängynpäätyyn harmaalle laudalle valkoisella maalilla sisustustarratyyppistä tekstiä.
Sitä "juuri oikeaa" tekstiä ei vain osu kohdalle. Tällä hetkellä lasten ja ystävien ehdotuksista puhuttelevimmat ovat olleet

Allways kiss me good night

Wish it, Dream it, Do it

Live well, Laugh often, Love much

Fairytales do come true

Living and Loving

Sweet dreams are made of this

mutta lisäehdotuksia ottaisin mielelläni vastaan jos jollain hyvä idea mielessä kuplii.

eli vasta korjattuna versiona moinen taulu meni tyttären talon yläaulaan keinutuolin viereen seinälle.
Pidän kuitenkin kovasti ideasta.

http://www.viipaleita.net/blog/media/blogs/satu/rocking_chair.jpg

sisustustekstiilejä ja huonekaluja?