Olin oman kultani ulapalla. Sinisellä keitaalla. Siellä sinisellä laguunilla. Siellä sain rakastaa. Olla niin kuin elisin. Kaiken kesän uudestaan.
Sinä olet kunigatar runojen MURUKULTA-Ystäväin
0Äänestä
*MURUKULTA*
Murukulta on ihqu tavallinen Tuhkimo, joka raapustelee runoloita uunikupeessa, Siinä on lämmin kirjoitella ja kun ikkunalle lennähtää 'lintuloit' antamassa hienoa palautetta, ei ole halujakaan miksikään kuningatareksi! Ja kyll sie sen tiiätkii vai mittee! :) Niin että uuniomenoita ja tuoksuvaa teetä, niitä riittää - kiitoksesksi :D
0Äänestä
Into.Lento
myrsky rantaa etsii missä kotka pesii
aallot nousee korkealle vaahdoten varpaille
silmä hävittää laivan pauhu täyttää taivaan
pilvet murtuu sade piiskaa
puu kumartuu
siivet vielä kantaa suojan vartalolle antaa
kohta tyyntyy
mysrky hymyyn hyytyy
0Äänestä
*MURUKULTA*
o o o o o o o o o o
Myrskyn nähnyt
Läpi kulkenut
Kaiken kokenut
Mielen säilyttänyt
Suojaan kallion
Jälleen varma on
Kaikki hyvin niin
Jää sydän onnentunteisiin
o o o o o o o o o o
Murukulta lentää valkoisella pilvellä ja vilkuttaa kiitosta, kun Into lentää polkukoneella lasit huurussa..;))
..mutta Murukullan runon jälkeen jää hieno tunnelma. Ja nuo koristeet myötäilevät vähäsanaista, mutta vaikuttavaa runoasi. Pitkän (minusta pitkän) tauon jälkeen kannatti tulla kurkistamaan tätä runoasi *huokaus* Runosi on yksi kaunis kokonaisuus, josta ei voi mitään ottaa erikseen esille : )
Kiitokset aamun hienosta lukuhetkestä : )
0Äänestä
*MURUKULTA*
Aika tuntuu aamuisin pitkältä kun sinun runoja ei näy! Toivossa elävä.. Mutta tosi mukavaa kun käyt etes moikkaamassakin silloin tällöin! :)
Tähän runoon oikeestaan oli aivan toisenlainen runko olemassa, mutta kun aloin työstää, se ei istunutkaan, vaan rivi riviltä hylkäsin ja hylkäsin ja katselin jo roskakoria.. Mutta se olikin kuin jokin paketti, jonka sisältä kehkeytyikin jotain muuta - yllättävää. Jostakin se kantava ajatus tulee, asettuu - ja kynä lähtee kulkemaan..
Aurinkoisen syyspvän terveisin ja lämpöisin kiitoksin sinulle vilkuttaa Murukulta! :)
0Äänestä
täti omenahillo
jospa vain hetken saisin pitää kädestäsi tuntea voimasi virtaavan
et menisi vielä
ole
sillä tämä hetki ei enää tällaisena palaa
kulta muuta en pyydä
0Äänestä
*MURUKULTA*
Vaikka tässä olen miettinyt, enempää ei voi sanoa kuin sanot, mukailet runoni ääriviivoja upeasti.
Hieno vastis! Herkkä ja tunteikas, jota ei voi ylittää!
Kiitos täti omenahillo, sou mats! :)
0Äänestä
kaaru
varokkin ettei se myrsky vie Sinua vaarallisille vesille. Osaat kyllä "taikoa" runoja, mistä niitä syntyy. No sanoista tietty...nauraa. Pidin kuten tavallista erilaisuus jokaisessa runossasi kiehtoo osaat muuttua joka kerta eli kehityt ilosta suruun jne.......;)
0Äänestä
*MURUKULTA*
Taas sinä laitoit minut ajattelemaan,,,mmmm,,, mistä ne sanat ja erilaiset runot tuleekaan,, Kauhean vaikea oikeestaa määritellä näin ja tässä,,mielialat, tunteet, kasvatus, kokemukset, persoona,,, Ymmärrys, mielikuvitus, ympäristö, ihmiset, vuodenajat, vuorokausi, luonto - - onnellisuus. (hassuna on hauska olla..;)))
Maailma on niin paljon täynnä kaikkea mielenkiintoista, onko se sitten virikettä, näin varmaan. Jäävät muhimaan tuonne alitajuntaa ja tarpeen niin sanoessa, kun tulee jokin sysäys, tulevat esille. Joojoo!,,, Iso-Gee pukkii selän takana - niin että sekin jeesaa,,,, ;)
Herkkää lähestymistä jännitystä ja viive vielä hetki ja sitten- myrskyisää tunteilua
Tunnetta piisaa aina sinun runoissasi, lämpöä ja rakkautta, hyvä niin!
0Äänestä
*MURUKULTA*
Tällä tavoin kun runon kirjoitan siis vähin sanoin, jätän välistä 'liiat' sanat ja luotan täysin lukijaan, siihen, että hän ne sanomattomat löytää/tuntee - Ja toinen mitä jännitän, on rytmitys/painotus. Että se oikea tunnevirta tulee täytenä koettavaksi. Itse luen tämän alun vähän nopeaakin/kiihkeästi, puolessa välissä kuiskaten loppuun tuskin kuuluvasti ja viiveellä painoitan viimeistä sanaa 'Myrskyää'. Ja paussit oikeisiin väleihin. - Ja tieten, tunnen ... :) Siis se mitä yritän tässä änkyttää on, että lukija on se, joka tekee runosta runon, joka kestää/antaa, silloin kun hän 'löytää' sen omalla tunteella/tulkinnallaan ja silloin se täytyy ja olen saavuttanut sen minkä toivonkin.
Kiitos Dii_ sanoistasi, jotka lämmittää tässä illassa, - ilta joka muuttui täällä sateiseksi. :)
0Äänestä
Kapteeni Koukku
Jospa minä vastaan tällä kertaa runoosi kun nuo kylän sukulaiset ovat hiljaa...kuka missäkin puuhassa..
Tosiaan pidin paljon kirjoituksestasi.....taiteellinen vaikutelma on tosiasia.
Täällä kaukana Atlantilla ohjaan laivaani...tai oikeastaan nyt perämies....Itse naukkaisen rommitotista kun on niin kosteaa ja myrskyistä..
Oletko kuullut Erikistä kun häntä niin kiittelit viimeisestä? Missä viipynee hänen siirtonsa....shakkia kun pelataan netin kautta... Onkohan sillä lurjuksella mielessään taas ne kolme asiaa....laulu viini ja naiset?
Mutta kiitos Murukulta kun taas ilahdutit runolla.
0Äänestä
*MURUKULTA*
Hän itse! Jos tämä ei ole kunnia, niin mikä sitten! Niin syksyiset askareet on jokaisella,,,sato pitää korjata talteen ja tuota noin..sen sellaista. Kiirettä pitää Pekalla ja Kalle Klla ym. niin ettei aina ehdi vastaileen..Sitä sanotaan live-elämäksi nykyään, en kyllä muista, miksi sitä ennenvanhaan sanottiin - - Tavalliseksi elämäksikö..?.. Nykyään kukaan ei halua olla tavallinen, mistään vinkkelistä katsottuna. Kaikki täytyy olla erkoista, sosiaalista, ainutlaatuista, yksilöllistä, ennenkuulumatonta, hohdokasta ym. mutta ei tavallista! Ei! Minusta itsestäni on mukava viettää tavallista elämää, se tekee hyvää - vaikka mille... Mutta Erik-herrako on hukassa?! Niin..todella, hän on vähän hukassa tällä hetkellä,,, Shakki ei maistu..mmmm.. tällä haavaa,, Ehkä pariin viikkoon vielä,, niin että kapteenin olisi ihan hyvä keksiä jotain toista mukavaa harrastetta siksi aikaa. Vaikka valokuvausta,,,, Mutta kerron toki terveiset,,kun näen, toki!...
Ja kiitos kapteeni Koukulle ennen kaikkea upeasta palautteesta! Lämmittää kovin tuo; 'taiteellisuus'..*punastuu*,,, :)
0Äänestä
tomppa2006
...kaunista tekstiä, ei voi kuin ihailla...
En silti halua joutua myrskynsilmään, mutta runosi...se on hyvin kirjoitettu ja hyvä.
0Äänestä
'MURUKULTA*
Kun tunne ottaa kädestä ja kutsuu - - Matkat ihmiseen voivat olla vaarallisia ja - kiehtovia - henkeä salpaavia.. mutta aina suurempia, kuin alkuun osaa aavistaakkaan,,,, :)
Kiitos Tomppa, erittäin kaniista mielipiteestäsi! Ja sitä lämmintä tuiketta iltaasi! (ja silmiinkin vähän, eix jeh! ;)
0Äänestä
Laudi
Ei taida olla lisättävää :D)) on runosi kyllä niin hyvä
upeaa luettavaa jossa on myös tunnetta!
0Äänestä
*MURUKULTA*
Hui, kun tuntuu hyvältä sanasi! :)
Nyt kun katsoin ensimmäistä alkuperäistä konseptia, täytyy ihmetellä, miksi se tuli ensin, kun siitä ei montaa sanaa tähän runooni tullutkaan. Mutta sama - tunne, energia, - on luettavissa kuitenkin, se on pysynyt tässä, kuin johtavana/kannattelevana elementtinä. ;)
Kiitos hienosta palautteestasi, Laudi, se tuntuu siis todella hyvältä täällä! *taputtaa sydämen kohdalta* :)
0Äänestä
minä vaan
voisi enää sanoa
0Äänestä
*MURUKULTA
. ¤ . ¤ .¤ . ¤ . ¤ . ¤ .
Sano minulle -
Kirjoita minuun huulillasi
Olkapäilleni sirottele hipaisuja
Selkääni sormin hellästi paina
Sano minulle -
Olen sinun -
Aina
. ¤ . ¤ .¤ . ¤ . ¤ . ¤ .
Kiitos palautteestasi, minä vain ! :) § []
0Äänestä
minä vain
*MURUKULTA kirjoitti:
. ¤ . ¤ .¤ . ¤ . ¤ . ¤ .
Sano minulle -
Kirjoita minuun huulillasi
Olkapäilleni sirottele hipaisuja
Selkääni sormin hellästi paina
Sano minulle -
Olen sinun -
Aina
. ¤ . ¤ .¤ . ¤ . ¤ . ¤ .
Kiitos palautteestasi, minä vain ! :) § []
jatkakaa teidän jengin välisiä " ylistyslauluja " edelleen ja edelleen...amen.
0Äänestä
*MURUKULTA*
minä vain kirjoitti:
jatkakaa teidän jengin välisiä " ylistyslauluja " edelleen ja edelleen...amen.
Itse näen vastaus/palaute, miksi sitä nyt kukin haluaa sanoa, mielipide osiona sekä/ja hyvin pitkälti vuorovaikutteisena toimintona. En ole kategoorien!
Eli aika kuivakkaa olisi jos esim. kohdatessa ihmiset sanoisivat: 'terve -terve - hei - hei', kun voisi tehdä tilanteesta mielekkäämmän; 'terve - terve - hienoa nähdä sinut - mitäs sulle - ehditkös kahville olisi paljon juteltavaa - joo - ym.' Ymmärrät varmaan pointsin.
On heinoa, että syntyy ystävyys-suhteita, se on oikeastaan väistämätöntä, kun toimii pitempään saitilla, oli se sitten mikä saitti tahansa. Tunteminen pääsäntöisesti auttaa ymmärtämään ystävän runojakin paremmin, historia, tunneliikkeet, moni seikka..tasoja tulee enemmän, pitemmällä aikavälillä muutokset tavassa kirjoittaa, siis paljon eri nyansseja, josta nauttii toisella tappaa, on kiinnostunut, on huomaavainen ym.! Ja tottahan toki, käyn ystäväni 'luona'! :) Itse hyvin pitkälti ajattelen, että samanlaiset etsiytyy toistensa joukkoon, niin varmaan, uskoisin täälläkin, eli siitä syntyy kuten sanot 'jengiä'. Sitä tapahtuu kaikkialla, kun vain havannoi.
Yksi tylsä arkumentti on; aika ja sen rajallisuus. Kaikkeen ei kertakaikkiaan ehdi, on paljon muutakin, ainakin itselläni. Koneella ja muuten. Nytkin, tähän aikaan, silmäluomia painaa, ja ...tässä kirjoittelen sinulle vastinetta (kun päätin niin) vaikka pesukonekin on jo pessyt pyykit ja odottaa.. mm. huoh...
Mutta,,, Olemme rakkausruno-saitilla, joten niitähän täällä sitten löytyy, runoja, jokaiselle jotakin, oman maun mukaan kommentoitavaksi. Ja toivotaan vielä - että aikani riittää enemmän...niin minne sitä halusitkaan?
Kaikkea hyvää sinulle - Ehdottomasti - Runoilemisiin! Sopiiko näin. Tv. Murukulta :)
0Äänestä
Kalle K. ja se on 18
minä vain kirjoitti:
jatkakaa teidän jengin välisiä " ylistyslauluja " edelleen ja edelleen...amen.
ejjoo mittää jenkiä.... Mitä sinä jootavia tiällä hupatat?
0Äänestä
*MURUKULTA*
Kalle K. ja se on 18 kirjoitti:
ejjoo mittää jenkiä.... Mitä sinä jootavia tiällä hupatat?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Viipyisin jos voisin,
tulisin luoksesi jos saisin,
olisin iäti luonasi enkä päästäisi pois.
Upeaa!
* ' * ' * ' * ' * ' * ' * ' * ' * ' *
Kosken koskematta
Suutelen suutelematta
Kuiskaan ääneti
Toivon iäti
Että alati myrskyäis
Silloin luoksen jäisit
* ' * ' * ' * ' * ' * ' * ' * ' * ' *
Murukulta niiata nixauttaa, jäinenM näin iloisen kiitoksen saa! :)
Olin oman kultani ulapalla.
Sinisellä keitaalla.
Siellä sinisellä laguunilla.
Siellä sain rakastaa.
Olla niin
kuin elisin.
Kaiken kesän uudestaan.
Sinä olet kunigatar runojen MURUKULTA-Ystäväin
Murukulta on ihqu tavallinen Tuhkimo, joka raapustelee runoloita uunikupeessa,
Siinä on lämmin kirjoitella ja kun ikkunalle lennähtää 'lintuloit' antamassa hienoa palautetta,
ei ole halujakaan miksikään kuningatareksi! Ja kyll sie sen tiiätkii vai mittee! :)
Niin että uuniomenoita ja tuoksuvaa teetä, niitä riittää - kiitoksesksi :D
myrsky rantaa etsii
missä kotka pesii
aallot nousee korkealle
vaahdoten varpaille
silmä hävittää laivan
pauhu täyttää taivaan
pilvet murtuu
sade piiskaa
puu kumartuu
siivet vielä kantaa
suojan vartalolle antaa
kohta tyyntyy
mysrky hymyyn hyytyy
o o o o o o o o o o
Myrskyn nähnyt
Läpi kulkenut
Kaiken kokenut
Mielen säilyttänyt
Suojaan kallion
Jälleen varma on
Kaikki hyvin niin
Jää sydän
onnentunteisiin
o o o o o o o o o o
Murukulta lentää valkoisella pilvellä ja vilkuttaa kiitosta, kun Into lentää polkukoneella lasit huurussa..;))
http://www.dfrc.nasa.gov/Gallery/Photo/Albatross/Small/ECN-13413.jpg
..mutta Murukullan runon jälkeen jää hieno tunnelma. Ja nuo koristeet myötäilevät vähäsanaista, mutta vaikuttavaa runoasi. Pitkän (minusta pitkän) tauon jälkeen kannatti tulla kurkistamaan tätä runoasi *huokaus*
Runosi on yksi kaunis kokonaisuus, josta ei voi mitään ottaa erikseen esille : )
Kiitokset aamun hienosta lukuhetkestä : )
Aika tuntuu aamuisin pitkältä kun sinun runoja ei näy! Toivossa elävä..
Mutta tosi mukavaa kun käyt etes moikkaamassakin silloin tällöin! :)
Tähän runoon oikeestaan oli aivan toisenlainen runko olemassa, mutta kun aloin työstää,
se ei istunutkaan, vaan rivi riviltä hylkäsin ja hylkäsin ja katselin jo roskakoria..
Mutta se olikin kuin jokin paketti, jonka sisältä kehkeytyikin jotain muuta - yllättävää.
Jostakin se kantava ajatus tulee, asettuu - ja kynä lähtee kulkemaan..
Aurinkoisen syyspvän terveisin ja lämpöisin kiitoksin sinulle vilkuttaa Murukulta! :)
jospa vain hetken saisin pitää kädestäsi
tuntea voimasi virtaavan
et menisi vielä
ole
sillä tämä hetki ei enää tällaisena palaa
kulta
muuta en pyydä
Vaikka tässä olen miettinyt, enempää ei voi sanoa kuin sanot, mukailet runoni ääriviivoja upeasti.
Hieno vastis! Herkkä ja tunteikas, jota ei voi ylittää!
Kiitos täti omenahillo, sou mats! :)
varokkin ettei se myrsky vie Sinua vaarallisille vesille.
Osaat kyllä "taikoa" runoja, mistä niitä syntyy.
No sanoista tietty...nauraa. Pidin kuten tavallista
erilaisuus jokaisessa runossasi kiehtoo
osaat muuttua joka kerta
eli kehityt ilosta suruun jne.......;)
Taas sinä laitoit minut ajattelemaan,,,mmmm,,, mistä ne sanat ja erilaiset runot tuleekaan,,
Kauhean vaikea oikeestaa määritellä näin ja tässä,,mielialat, tunteet, kasvatus, kokemukset, persoona,,,
Ymmärrys, mielikuvitus, ympäristö, ihmiset, vuodenajat, vuorokausi, luonto - - onnellisuus. (hassuna on hauska olla..;)))
Maailma on niin paljon täynnä kaikkea mielenkiintoista, onko se sitten virikettä, näin varmaan.
Jäävät muhimaan tuonne alitajuntaa ja tarpeen niin sanoessa, kun tulee jokin sysäys, tulevat esille.
Joojoo!,,, Iso-Gee pukkii selän takana - niin että sekin jeesaa,,,, ;)
Ja ennenkaikkea,,,,hyymöri: tämähän meille käy....*pyrskis*... ;DD
http://content.pyzam.com/funnypics/animals/fun24.jpg
Tangjuu muuten upeasta, suoraan sydämeen menevästä palautteestasi, Kaaru! :)
Herkkää lähestymistä
jännitystä
ja viive
vielä hetki
ja sitten-
myrskyisää tunteilua
Tunnetta piisaa aina sinun runoissasi, lämpöä ja rakkautta, hyvä niin!
Tällä tavoin kun runon kirjoitan siis vähin sanoin, jätän välistä 'liiat' sanat ja luotan täysin lukijaan, siihen,
että hän ne sanomattomat löytää/tuntee -
Ja toinen mitä jännitän, on rytmitys/painotus. Että se oikea tunnevirta tulee täytenä koettavaksi. Itse luen tämän alun vähän nopeaakin/kiihkeästi, puolessa välissä kuiskaten loppuun tuskin kuuluvasti ja viiveellä painoitan viimeistä sanaa 'Myrskyää'. Ja paussit oikeisiin väleihin. - Ja tieten, tunnen ... :)
Siis se mitä yritän tässä änkyttää on, että lukija on se, joka tekee runosta runon, joka kestää/antaa,
silloin kun hän 'löytää' sen omalla tunteella/tulkinnallaan ja silloin se täytyy ja olen saavuttanut sen minkä toivonkin.
Kiitos Dii_ sanoistasi, jotka lämmittää tässä illassa, - ilta joka muuttui täällä sateiseksi. :)
Jospa minä vastaan tällä kertaa runoosi kun
nuo kylän sukulaiset ovat hiljaa...kuka missäkin puuhassa..
Tosiaan pidin paljon kirjoituksestasi.....taiteellinen
vaikutelma on tosiasia.
Täällä kaukana Atlantilla ohjaan laivaani...tai oikeastaan nyt
perämies....Itse naukkaisen rommitotista kun on niin kosteaa ja
myrskyistä..
Oletko kuullut Erikistä kun häntä niin kiittelit viimeisestä?
Missä viipynee hänen siirtonsa....shakkia kun pelataan netin kautta...
Onkohan sillä lurjuksella mielessään taas ne kolme asiaa....laulu
viini ja naiset?
Mutta kiitos Murukulta kun taas ilahdutit runolla.
Hän itse! Jos tämä ei ole kunnia, niin mikä sitten!
Niin syksyiset askareet on jokaisella,,,sato pitää korjata talteen ja tuota noin..sen sellaista. Kiirettä pitää Pekalla ja Kalle Klla ym. niin ettei aina ehdi vastaileen..Sitä sanotaan live-elämäksi nykyään, en kyllä muista, miksi sitä ennenvanhaan sanottiin - - Tavalliseksi elämäksikö..?..
Nykyään kukaan ei halua olla tavallinen, mistään vinkkelistä katsottuna. Kaikki täytyy olla erkoista, sosiaalista, ainutlaatuista, yksilöllistä, ennenkuulumatonta, hohdokasta ym. mutta ei tavallista! Ei!
Minusta itsestäni on mukava viettää tavallista elämää, se tekee hyvää - vaikka mille...
Mutta Erik-herrako on hukassa?! Niin..todella, hän on vähän hukassa tällä hetkellä,,, Shakki ei maistu..mmmm.. tällä haavaa,, Ehkä pariin viikkoon vielä,, niin että kapteenin olisi ihan hyvä keksiä jotain toista mukavaa harrastetta siksi aikaa. Vaikka valokuvausta,,,, Mutta kerron toki terveiset,,kun näen, toki!...
Ja kiitos kapteeni Koukulle ennen kaikkea upeasta palautteesta! Lämmittää kovin tuo; 'taiteellisuus'..*punastuu*,,, :)
...kaunista tekstiä, ei voi kuin ihailla...
En silti halua joutua myrskynsilmään, mutta runosi...se on hyvin kirjoitettu ja hyvä.
Kun tunne ottaa kädestä ja kutsuu - -
Matkat ihmiseen voivat olla vaarallisia ja - kiehtovia - henkeä salpaavia..
mutta aina suurempia, kuin alkuun osaa aavistaakkaan,,,, :)
Kiitos Tomppa, erittäin kaniista mielipiteestäsi! Ja sitä lämmintä tuiketta iltaasi! (ja silmiinkin vähän, eix jeh! ;)
Ei taida olla lisättävää :D))
on runosi kyllä niin hyvä
upeaa luettavaa
jossa on myös tunnetta!
Hui, kun tuntuu hyvältä sanasi! :)
Nyt kun katsoin ensimmäistä alkuperäistä konseptia, täytyy ihmetellä, miksi se tuli ensin, kun siitä ei montaa sanaa tähän runooni tullutkaan. Mutta sama - tunne, energia, - on luettavissa kuitenkin, se on pysynyt tässä, kuin johtavana/kannattelevana elementtinä. ;)
Kiitos hienosta palautteestasi, Laudi, se tuntuu siis todella hyvältä täällä! *taputtaa sydämen kohdalta* :)
voisi enää sanoa
. ¤ . ¤ .¤ . ¤ . ¤ . ¤ .
Sano minulle -
Kirjoita minuun
huulillasi
Olkapäilleni
sirottele hipaisuja
Selkääni
sormin
hellästi paina
Sano minulle -
Olen sinun -
Aina
. ¤ . ¤ .¤ . ¤ . ¤ . ¤ .
Kiitos palautteestasi, minä vain ! :)
§
[]
jatkakaa teidän jengin välisiä " ylistyslauluja " edelleen ja edelleen...amen.
Itse näen vastaus/palaute, miksi sitä nyt kukin haluaa sanoa, mielipide osiona sekä/ja hyvin pitkälti vuorovaikutteisena toimintona. En ole kategoorien!
Eli aika kuivakkaa olisi jos esim. kohdatessa ihmiset sanoisivat: 'terve -terve - hei - hei', kun voisi tehdä tilanteesta mielekkäämmän; 'terve - terve - hienoa nähdä sinut - mitäs sulle - ehditkös kahville olisi paljon juteltavaa - joo - ym.' Ymmärrät varmaan pointsin.
On heinoa, että syntyy ystävyys-suhteita, se on oikeastaan väistämätöntä, kun toimii pitempään saitilla, oli se sitten mikä saitti tahansa. Tunteminen pääsäntöisesti auttaa ymmärtämään ystävän runojakin paremmin, historia, tunneliikkeet, moni seikka..tasoja tulee enemmän, pitemmällä aikavälillä muutokset tavassa kirjoittaa, siis paljon eri nyansseja, josta nauttii toisella tappaa, on kiinnostunut, on huomaavainen ym.!
Ja tottahan toki, käyn ystäväni 'luona'! :)
Itse hyvin pitkälti ajattelen, että samanlaiset etsiytyy toistensa joukkoon, niin varmaan, uskoisin täälläkin, eli siitä syntyy kuten sanot 'jengiä'. Sitä tapahtuu kaikkialla, kun vain havannoi.
Yksi tylsä arkumentti on; aika ja sen rajallisuus. Kaikkeen ei kertakaikkiaan ehdi, on paljon muutakin, ainakin itselläni. Koneella ja muuten. Nytkin, tähän aikaan, silmäluomia painaa, ja ...tässä kirjoittelen sinulle vastinetta (kun päätin niin) vaikka pesukonekin on jo pessyt pyykit ja odottaa.. mm. huoh...
Mutta,,, Olemme rakkausruno-saitilla, joten niitähän täällä sitten löytyy, runoja, jokaiselle jotakin, oman maun mukaan kommentoitavaksi. Ja toivotaan vielä - että aikani riittää enemmän...niin minne sitä halusitkaan?
Kaikkea hyvää sinulle - Ehdottomasti - Runoilemisiin! Sopiiko näin. Tv. Murukulta :)
ejjoo mittää jenkiä....
Mitä sinä jootavia tiällä hupatat?
Kalle K nukkumaan ja sassiin tai mie kuule.... laitan Koposen vel'pojan asialle! :))))
http://media.picfor.me/0011322E/picture-of-a-man-chasing-a-bear-with-a-bat-fun-bear_large.jpg
Saikohan tuosta rakkaurunnoo.... *pyrskis*..