Koska olette tutustuttaneet lapset uuteen puolisoon? Itse henkilökohtaisesti antaisin ajan kulua. Exäni muutti pois kotoa kuukausi sitten suoraan uudelle naiselle ja nyt haluaa että lapset tapaisi uuden puolison. Exällä tuntuu olevan hirveä kiire viedä lapset uuteen elämäänsä. Itse koen,että lapset ei vielä edes ymmärrä että exä on muuttanut pois ja exää tavataan aina joskus.
Kertokaa mikä olisi paras ratkaisu.
Kertokaa mikä olisi paras ratkaisu.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei lapsia nyt ihan kaikille tarvitse heti tutustuttaa, lähinnä mielestäni silloin jos suhde on vakava ja pysyvää laatua. Mutta tietenkään et voi säädellä, että ketä exä saa tavata lasten ollessa hänellä. Se hänen olisi päätettävä itse.
totaalisesti kyky ajatella lapsia erotilanteessa, omaan napaan ja omat mielihalut menee kaiken edelle. Minusta lapsille pitää antaa reilusti aikaa ensin siihen ajatukseen, että isä ja äiti ovat eronneet, heilastella ehtii silloin kun lapset eivät ole kotona. Eikä se silti tarkoita sitä, että oma elämä jää elämättä.
isä tutustutti lapset ensin uuteen puolisoon, ennenkuin kertoi erosta minulle. Oli siinä lapsilla sulattelemista...isällä sen jälkeen nuo uusikot vaihtuneet tiuhaan ja esitelty on heti samantien. Lapsia käy kovin sääliksi. Itse olen ajatellut että olen lapsille sen velkaa, etten roudaa heidän elämäänsä yhtään uutta ihmistä, olen minä sitten se vanhempi jolla on järki päässä. Lasten etu menee kaiken edelle.
Ei millään pahalla, mutta kovin marttyyriltä kuulostat. Typerästihän exäsi toki toimii, sitä en kiellä, mutta jotenkin ärsytti tekstissäsi tuo oman paremmuutesi korostaminen. Tule alas jalustalta, olet ärsyttävä.
lasten etua ajattelen ja olen mielestäsi ärsyttävä, niin mielummin olen tällä jalustalla ja huomaan lasteni olevan kanssani onnellisia toisin kuin exäni. Hän on onnellinen uusikkonsa kanssa, minä lastemme. sekö tekee minusta ärsyttävän?
Sinun itseilmaisutapasi oli äärimmäisen ärsyttävä. Eksäsi toimii varmasti kovin väärin ja se on ikävää, mutta tuo sinun "minä sitten olen se järkevä ja lapset ennen kaikkea"-lätinäsi nosti niskakarvat pystyyn. Ymmärsitkö mitä tarkoitan? Se ei ole ärsyttävää että toimit lastesi parasta ajatellen vaan se miten tuot sen ilmi. Juuri se "Uhrautuva marttyyriäiti" urheasti yksin taistelee lasten puolesta- ilmiö, se tuossa tuli esiin ärsyttävällä tavalla. Sinä siis nostit itsesi jalustalle. Se ärsyttää.
henkilökohtaisesti ärsyttävä niin eikö ole kuitenkin tärkeämpää se pointti mitä tässä yritän esille tuoda, ei se mikä itse olen tai miten ärsytän, vaan lasten paras. Se on minulle kunnia-asia. Ja olen siitä ylpeä. Miksi en olisi? Keneltä se on pois?
Lasten parhaan ajatteleminen on hienoa, ehkä jopa kunnia-asia, eikä se ole keneltäkään pois, mutta se ei muuta sitä faktaa että oman paremmuutensa korostaminen, jalustalle kapuaminen ja marttyyrinrooli aiheuttavat suurta ärtymystä. Etkö nyt millään ymmärrä mitä ajan takaa? Kerroit eksäsi toiminnasta, joka mitä ilmeisimmin on kovin typerää (tästähän on vain sinun sanasi) ja heitit marttyyrikortin pöytään toteamalla miten itse olet mielestäsi lapsille velkaa sen ettet roudaa uusia ihmisiä heidän elämäänsä. Ja pian sen perään toteat "olen sitten minä se järkevä ihminen" Marttyyriasenne on äärimmäisen ärsyttävä. Yritä esittää asiasi korostamatta omaa erinomaisuuttasi niin ärsytysprosentti romahtaa. Joko nyt ymmärrät?
Jokainen normaali aikuinen ihminen ajattelee lastensa parasta ja toimii sen eteen, sen korostaminen ja sen hehkuttaminen (se on minulle kunnia-asia...) on todella raivostuttavaa. Se kun on itsestäänselvä asia, ainakin oletettavasti sen tulisi olla. Sen korostaminen on jokseenkin sama kun korostaisit itseesi tyytyväisenä sitä että harjaat hampaasi kahdesti päivässä. Tai että pyyhit takapuolesi ulostettuasi.
on kyse?
se on kukkahattutäti, joka on töissä kirjastossa ja sillä on liian kireä nuttura.
Ei ihme ettei äijäkään kestänyt :oD
sitten, jos on töissä kirjastossa....kiitti vaan.
Tosi valaisevia tuollaiset hghgyh-otsikot. Niistä selviää TOSI hyvin, mitä asiaa teksti käsittelee :O
lapseni lähes heti.
Miehelläni on myös lapsia ja jotenkin se tutustuminen meni todella helposti.
vaan "miten".