http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp_tied/tiedotteet/v2004/021asus.html
Tuosta käppyrästä voi jokainen päätellä onko hinnat keskimäärästä ylempänä vai alempana vaiko kenties keskiarvohinnoissaan.
Siitä voi nähdä esim sellaisen asian,että vuoden 1996 jälkeen hinnat ovat nousseet todella huimasti,jos verrataan palkkatulojen nousuun,vaikkakin verotus on myös keventynyt.
Minusta viimeisinä kuukausina on paikka paikon hinnat huidelleet sellaista vauhtia ylös,että palkan täytyisi pysyä perässä koska sillä se laina maksetaan,jotta oltaisiin kestävällä pohjalla.
Esimerkki:omakotitalo Vantaalla(300 000e),hinnannousu vuodessa vaikka 10% tekee 30 000e lisää,kun tuon vuoden aikana kahden lainaa lyhentävän henkilön palkka nousee vain 1800e yhteensä(laskettu 2 x 2500e ja siihen korotus 3%).Eihän tulla 1800eurolla tee mitään kun asuntojen hinnat nousevat tuota vauhtia.On siis hieman eri asia kun asunnon ostohinta on matala ja siihen laitetaan 10% lisää vaikkakin korko olisi kalliimpi.
Saksassa ei muuten asuntojen hinnat ole nousseet juurikaan moneen vuoteen vaikka korko on halpaa myös siellä.Minusta moni tuijottaa liikaa korkoon,kun tarkastellaan hintakehitystä.Se on toki merkittävä tekijä,mutta on iso merkitys silläkin,että mistä se raha kaivetaan,jolla se laina maksetaan.Kohta asunnot on niin kalliita,että vaikka korko olisi nolla,niin lainan maksuun menee koko elämä,kun lainasummat turpoaa satoihin tuhansiin.
On muuten huvittavaa kuinka,jotkut jaksaa muistuttaa tuosta lamasta ja siitä,että ei niitä korkoja tule enää ja nyt on eri tilanne jne jne.Olisi kiva saada heiltä selitys sille,että miksi hinnat ovat nouseet ja laskeneet melkeinpä joka vuosikymmenenä?Oli kyse sitten asunnoista,osakekursseista,maailman taloudesta tai kansantaloudesta,niin aina on menty ylös mutta shaten ja välillä haettu vauhtia aika syvältäkin.Tai mistä syntyy tuo seitsemän vuoden sykli?Miksi taloutta ei voida rakentaa niin,että se nousisi tasaiseen vuodesta toiseen ilman hypähdyksiä ja laskuja?Tuo ylläoleva käppyräkin kertoo samaa heilahtelun tarinaa ja se on noin ollut varmaan jo kaksi sataa vuotta,kun tätä "modernia" taloutta on ollut olemassa.
Mielestäni asuntojen hintojen ei tarvitse laskea,mutta hintojen nousu pitäisi ruveta pysähtymään pitkäksi aikaa.Ja niinhän se on,että joskus tulee maksun aika ja nyt käy asuntokauppa ja käy autokauppa ja lainalla ne rahoitetaan,joten ei sitä nyt loputtomasti voi porskuttaa.
Olikohan muuten sattumaa,että Nordea myi juuri kaikki kiinteistöt pois.Samaan aikaan tyrkyttävät yksityisille pää märkänä lainaa asuntojen ostoon?????Epäilyttävää,eivät usko ilmeisesti hintojen nousun kestävän enää pitkään.Samoin lähes kaikki vakuutusyhtiöt myyvät asuntojaan.Miksi?Vaikka vuokratuotto olisikin kehnoa asunnon hintaan nähden,niin hinnathan nousevat vai nousevatkohan sittenkään?Ja jos nousevat,niin kuinka pikään?
ps:ei sitten mitään kirjoituksia tyyliin,että asu sä vaan vuokralla.Mä oon tehny asunnolla hyvin rahaa jne jne.Pohdiskelin ihan muina miehinä faktoja.Asunto on aina kannattava ostos pikällä tähtäimellä :)
Tuosta käppyrästä voi jokainen päätellä onko hinnat keskimäärästä ylempänä vai alempana vaiko kenties keskiarvohinnoissaan.
Siitä voi nähdä esim sellaisen asian,että vuoden 1996 jälkeen hinnat ovat nousseet todella huimasti,jos verrataan palkkatulojen nousuun,vaikkakin verotus on myös keventynyt.
Minusta viimeisinä kuukausina on paikka paikon hinnat huidelleet sellaista vauhtia ylös,että palkan täytyisi pysyä perässä koska sillä se laina maksetaan,jotta oltaisiin kestävällä pohjalla.
Esimerkki:omakotitalo Vantaalla(300 000e),hinnannousu vuodessa vaikka 10% tekee 30 000e lisää,kun tuon vuoden aikana kahden lainaa lyhentävän henkilön palkka nousee vain 1800e yhteensä(laskettu 2 x 2500e ja siihen korotus 3%).Eihän tulla 1800eurolla tee mitään kun asuntojen hinnat nousevat tuota vauhtia.On siis hieman eri asia kun asunnon ostohinta on matala ja siihen laitetaan 10% lisää vaikkakin korko olisi kalliimpi.
Saksassa ei muuten asuntojen hinnat ole nousseet juurikaan moneen vuoteen vaikka korko on halpaa myös siellä.Minusta moni tuijottaa liikaa korkoon,kun tarkastellaan hintakehitystä.Se on toki merkittävä tekijä,mutta on iso merkitys silläkin,että mistä se raha kaivetaan,jolla se laina maksetaan.Kohta asunnot on niin kalliita,että vaikka korko olisi nolla,niin lainan maksuun menee koko elämä,kun lainasummat turpoaa satoihin tuhansiin.
On muuten huvittavaa kuinka,jotkut jaksaa muistuttaa tuosta lamasta ja siitä,että ei niitä korkoja tule enää ja nyt on eri tilanne jne jne.Olisi kiva saada heiltä selitys sille,että miksi hinnat ovat nouseet ja laskeneet melkeinpä joka vuosikymmenenä?Oli kyse sitten asunnoista,osakekursseista,maailman taloudesta tai kansantaloudesta,niin aina on menty ylös mutta shaten ja välillä haettu vauhtia aika syvältäkin.Tai mistä syntyy tuo seitsemän vuoden sykli?Miksi taloutta ei voida rakentaa niin,että se nousisi tasaiseen vuodesta toiseen ilman hypähdyksiä ja laskuja?Tuo ylläoleva käppyräkin kertoo samaa heilahtelun tarinaa ja se on noin ollut varmaan jo kaksi sataa vuotta,kun tätä "modernia" taloutta on ollut olemassa.
Mielestäni asuntojen hintojen ei tarvitse laskea,mutta hintojen nousu pitäisi ruveta pysähtymään pitkäksi aikaa.Ja niinhän se on,että joskus tulee maksun aika ja nyt käy asuntokauppa ja käy autokauppa ja lainalla ne rahoitetaan,joten ei sitä nyt loputtomasti voi porskuttaa.
Olikohan muuten sattumaa,että Nordea myi juuri kaikki kiinteistöt pois.Samaan aikaan tyrkyttävät yksityisille pää märkänä lainaa asuntojen ostoon?????Epäilyttävää,eivät usko ilmeisesti hintojen nousun kestävän enää pitkään.Samoin lähes kaikki vakuutusyhtiöt myyvät asuntojaan.Miksi?Vaikka vuokratuotto olisikin kehnoa asunnon hintaan nähden,niin hinnathan nousevat vai nousevatkohan sittenkään?Ja jos nousevat,niin kuinka pikään?
ps:ei sitten mitään kirjoituksia tyyliin,että asu sä vaan vuokralla.Mä oon tehny asunnolla hyvin rahaa jne jne.Pohdiskelin ihan muina miehinä faktoja.Asunto on aina kannattava ostos pikällä tähtäimellä :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minusta tuo käppyrä kuvaa hyvin sitä, että tilanne on normalisoitumassa 90-luvun laman jälkeen. Hurjaa nousua tästä tasosta ei varmaankaan kukaan enää tosissaan usko mutta turha mistään romahduksestakaan on puhua. Reaalitulot palkansaajilla nousevat tänäkin vuonna 4%, mikä pitää talouden pyörät liikkeessä.
http://www.palvelutyonantajat.fi/kj.nsf/liitetiedostot/talouskuvat/$file/kork1.pdf
http://www.palvelutyonantajat.fi/kj.nsf/liitetiedostot/talouskuvat/$file/asum2.pdf
Jotta nouseva korko laskee hintoja.
Toisessa kuvassa on korkokäyrä ja toisessa asuntojen hintaindeksi. Mitä yrität näillä todistaa? Tiedätkö muuten, että haikaroiden määrä on ollut laskussa ja samoin syntyvyys.
Kyllä hintoihin vaikuttaa muutkin asia kuin korot. Lykkäisitkö itse asunnon hankintaa, jos korot tuplaantuisivat eli esim. 100 000 euron lainan kuukausierä kasvaisi 120 eurolla? Eiköhän enemmän merkitystä ole vaikkapa muuttoliikkeellä.
Suurimpia menettäjiä Helsinki, Lahti ja Oulu.
Lahti ei ole kasvukeskus, ei ole ollut sitten vuotta 1975.
Asukkipako on kyllä totta.
Että kun vuonna 2000 korot nousivat, hinnat laskivat, muistathan.
kun vuonna 2000 korot nousivat, hinnat laskivat, muistathan.
Mihinkäs sieltä Helsingistä sitten muutetaan? Kemijärvellekö? Ei vaan Espooseen tai Kirkkonummelle, joissa hinnat sen seurauksena nousevat. Pitää ottaa ympäryskunnat huomioon. Ei kasvukeskusten kasvu mihinkään pääty, se levittäytyy laajemmalle alueelle kalliiden asuntojen vuoksi.
Silmämääräisesti arvioituna siis 3 kk:n euribor pahimmillaan tuplaantui 2,5%:sta 5%:iin ja asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan vuoden, kunnes laskivat 3% ja jatkoivat taas vuoden tasaisen kauden jälkeen nousuaan.
Olipas huima romahdus!
Nyt perheet muuttavat ympäryskuntiin. Mutta jos tapahtuisi se romahdus (mitä täällä kovasti toivotaan), mitä sitten tapahtuisi? Luulisin ainakin, että silloin ne suurten kaupunkien asunnot ovat kysytympiä kuin maalle kyhätyt lähiöomakotitaloalueet. Siksi ostan asunnon kaupungista, vaikka 20 km päästä saisin huomattavasti halvemmalla. Arvo säilyy paremmin.
Vielä 90-luvun alusta. Silloin oli Suomen historian pahin lama. Nyt on nousukausi, ja sitä seuraa aina taantuma, mutta kuka sanoo, että tulee samanlainen (tai hirveämpi) lama kuin 10 v sitten? Taantumaa seuraa taas nousu ja niin edelleen. Euroon liittymisen piti vakauttaa talouspolitiikkaa ja korkotasoa. Hyvä niin. Minä ainakin uskon tulevaisuuteen. En 2.08 % korkoon, mutta laskelmani olen mitoittanut pahimmillaan 9-10 %:iin. Luotan myös siihen, että asuntoni arvo pitkällä tähtäimellä säilyy, kun ostan uuden asunnon hyvältä paikalta. Pyrin jättämään sen verran pelivaraa, että asuntoani en myy, kun hinnat ovat "liian" matalat, jos myynti/vaihto joskus on ajankohtainen.
Helsingistä kyllä on paettu jo pari vuotta,mutta kyllähän "metropolit" pysyy aina hinnoissaan ja sinne on tulijoita.Enkä enää pidä kehyskuntien hintatasoa kovinkaan edullisena,jos nyt ei sitten verrata aivan jotain Hakunilaa ja Helsingin keskustaa.
Ja toisekseen esim vaikka Nurmijärvi tai Mäntsälä vs Vantaa,niin omakotitalon hintaero on jo niin "pieni" vaikka noin 50 000e,että kannattaako sitä enää istuskella autossa tai sitten siinä junassa,mikä sinne joskus tulee vai ostaa se asunto lähempää työpaikkaa.Moni näistä ihmisistä on kuitenkin pääkaupunkiseudulla töissä eikä missään Mäntsälässä.Ja tätä menoa Mäntsälän hinnat saavat Vantaan hinnat kiinni ja sitten ei taloudellista hyötyä/arvoa ole asua niin kaukana työpaikastaan.Lapsia varmaan on mukavempi monen mielestä kasvattaa kaukana täältä vilskeestä.
Eikä kehyskuntien hintataso pidä nousta keskustan hintoihin vielä vuosikymmeniin,koska täällä on maatilkkuja,mihin rakentaa.Helsinkiin,siis keskustaan,ei paljon rakenneta enää mitään,paitsi ylös päin.
pysyväisaiheeseen:
Asuntokauppoja tehtiin vuonna 2003 ennakkotietojen mukaan lähes 64 000.
Koko maan omistusasuntokanta on
n. 1 480 000asuntoa. Vuodessa vaihtaa omistajaa runsas 4 % asuntokannasta. Onko se muuten paljon vai vähän?
Hintatiedot tulevat toteutuneista kaupoista. Jos kauppoja tehtaisiin vaikkapa kaksinkertainen määrä niin tehtäisiinkö edelleen samalla hintatasolla?
Osto-ja myyntihalukkuudella on taipumus vuoroon patoutua ja vuoroon purkautua.
Pidän hyvänä asiana, että asumisväljyys ja asumistaso kohenevat. Huonompi asia taas on se, jos ihmiset ja heitä luotottovat pankit eivät osaa laittaa ostajan maksu- ja riskinsietokykyä realistiselle tasolle.
"Huonompi asia taas on se, jos ihmiset ja heitä luotottovat pankit eivät osaa laittaa ostajan maksu- ja riskinsietokykyä realistiselle tasolle"
Pankkien tuloskunto on niin heikko,että on pakko myöntää suuremmalla riskillä rahaa,kunhan takaukset vaan ovat kunnossa.
Jos pankkien "tuloskunto" on heikko, niin pitäisikö asunnonvaihtajan syytää vielä enemmän rahaa niiden ahneiden perkeleitten kitaan?
Pankeilla on muutakin tehtävää, kuin ruokkia spekulanttien märkiä osinkopäiväunia.
On aivan oikein, että korkotaso on nyt historiallisesti alhaalla ja euron myötä pysyykin.
"Jos pankkien "tuloskunto" on heikko, niin pitäisikö asunnonvaihtajan syytää vielä enemmän rahaa niiden ahneiden perkeleitten kitaan?"
Älä multa kysy,kysy niiltä,jotka ottaa lainaa.
-Tällä korkotasolla pankit tekee kehnoa tulosta.
-Osakerahastot tuottaneet kolme vuotta kehnosti
-Kilpailevia korttiluottoja saa melkein jokaiseen liikkeeseen ja ne kilpailevat pankkien kulutusluottojen kanssa.
-Pikkupankkeja tullut kilpailuun mukaan eQ,Nooa ja Sampoko se oli,joka aloitti pankkitoiminnan.
Siis kilpailu on kiristynyt ja siihen voi vastata antamalla hepposemmin perustein luottoa/lainaa.
Ja jokusen vuoden kun menee taakse päin niin ei tapahtunut seuraavia asioita,joita tapahtuu nyt:minulle tyrkytetään postin mukana luottokorttia,asuntolainaa ja kulutusluottoa.Siis suorastaan tyrkytetään ja se saa monet ihmiset liikkeelle.