Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kuin intiaanivanhus

    siinä iltanuotiolla
    istuin kuin intiaanivanhus
    yksi koukkuinen sormi
    sen jatkeena vapiseva käsi
    rasitteena liikaa viisautta
    liian vähän mahdollisuuksia

    henkeä ahdisti leijaava savu
    eikä mikään pystynyt poistamaan
    sydämen kipua ja tuskaa

    kuinka pelkäsinkään tulevaa yötä
    palaisiko paha uneni
    voisinko sen mitenkään karkoittaa

    tänään sen tiedän

    ei riittänyt rakkaus uuteen aamunkoittoon
    8158
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 8

    Vanhimmat

    koskettavia ovat nämä runosi
    olen niiden edessä nöyrä ja sanaton

    Äänestä

    • nöyrä olen myös sanojesi edessä
      sillä kirjoittaminen ei ole aina itsestään selvyys
      kuten ei elämänkulkukaan
      Sua kiitän ystäväni=)

      Äänestä

    valkoinen tulppaani :)

    olet sie niin etevä kyllä
    että toiseksi jää
    henkilö jos toinenki

    Äänestä

    • rikottuun sieluuni nuo sanat toivat timantteja
      kiitos Laudi, jos jonkun täältä tahtoisin tavata
      se olisit ehdottomasti sinä=)

      Äänestä

    • siihen luotan

      kiitos linkistä
      arvaatkos
      lisäsin sen suosikkeihini=)

      Äänestä

    Olikohan nyt sunnuntaina kun kuuntelin tarinaa samurai-sotureista, se tuli heti mieleen kun luin runoasi.
    Samaa mielenviisautta löytyy intiaanien ajattelumaailmasta.

    Pohdintaa nuotiolla - tulen äärellä -
    ja se vastaus, vaikka ei varmaan mieluisa,
    "ei riittänyt rakkaus uuteen aamunkoittoon"

    Paljon ajatuksia - syviä ja raskaita - hienoa runo!

    Äänestä

    • intiaanien elämään liittyi paljon mystiikkaa
      ja pohdiskeluja
      kiireellä ei tehty mitään
      ja vanhempia ihmisiä ja heidän viisauksiaan kunnioitettiin

      nuotion rauhoittava kajo, tuoksu, savu ym.
      ....ehkäpä seuraavassa elämässä=)

      kiitos savuvanasta, jonka jätit jälkeesi

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    valkoinen tulppaani kirjoitti:

    siinä iltanuotiolla
    istuin kuin intiaanivanhus
    yksi koukkuinen sormi
    sen jatkeena vapiseva käsi
    rasitteena liikaa viisautta
    liian vähän mahdollisuuksia

    henkeä ahdisti leijaava savu
    eikä mikään pystynyt poistamaan
    sydämen kipua ja tuskaa

    kuinka pelkäsinkään tulevaa yötä
    palaisiko paha uneni
    voisinko sen mitenkään karkoittaa

    tänään sen tiedän

    ei riittänyt rakkaus uuteen aamunkoittoon

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu