Herätkää Kajaanin AMK:n johtajasedät ja tädit! Henkilöstön respektiä ei saavuteta alaisia itkettämällä ja junailemalla hommia omille tutuille. Taas haetaan uutta väkeä, varmaan löytyy "sopivia" miehiä jokaiseen tehtävään.
AMK:n henkilöstöpolitiikka
ex-amkki
391102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kerropa lisää, tämä on kiinnostavaa
Siellä nyt muutenkin on suurin osa henkilöstöstä täysiä pellejä. Kiva pikku "hiekkalaatikko", suojatyöpaikka.
Siellä on reviiritaistelu kun vaihdevuosikärttyiset naiset kokevat nuoremmat saman sukupuolen edustajat uhkaavina. Sitten on tämä alle viiskymppisten miesten alfauros-touhu. Ollaan olevinaan niin johtajaa sun muuta projektipäällikköä. Samanlaista se on muissakin opetusalan työpaikoissa Kajaanissa. Vanhat ämmät eivät opi uusia temppuja ja sitten kiukutellaan.
en ota muuhun kantaa, kuin tähän projektihommaan. Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon nämä projektit yleisesti ottaen koulussa kuin koulussa oikeasti tukevat opiskelua? Se, että aiheeseen liittyen tehdään pari lopputyötä (=ilmaista hommaa) ei riitä. Joskus tuntuu, että projektit ovat tärkein juttu ja opetus vain välttämätön paha. Oppilaitoksilta alkaa unohtua pikkuhiljaa oma perustehtävänsä. No keksitäänähän sitä tokikivoja linjoja, joille saadaan hakijoita. Ehkä kannattaisi kuitenkin kuunnella työnantajia laajemmalti, mitä tarvitaan? Kovin marginaalista on nyt osa koulutuksesta, miten kaikille riittää töitä?
projekteilla luodaan ulospäin kuvaa tehokkaasta ja nykyaikaisesta toiminnasta. projekteihin ja hankkeisiin käytetään uskomaton määrä aikaa ja voimavaroja - kaikki pois hyvästä opetuksesta. amk:n "ongelmana" on jäädä yliopistokeskuksen varjoon ja juuri näillä projekteilla se yrittää räpiköidä ja esittää suurempaa kuin onkaan. muutamaa poikkeusta lukuunottamatta henkilöstö on täynnä keskinkertaisuuksia, joiden osaaminen ei yksinkertaisesti riitä sen enempää yritysmaailman kuin yliopiston tai huippututkimuksen pariin. mutta kivaahan siellä on.
Kainuuseen ei taida olla muita tulijoita kuin keskinkertaisuuksia?
opiskelemaan ainakin olisi tulossa huippuosaajia, viimeksi parituhatta hakemusta Nigeriasta
Pelleillään kun tavataan, täällä on kyllä ihan leppoisaa ja mukavaa, koettakaa tekin poloiset päästä sisään - etes opiskelijaksi, siinähän ne vuodet kuluvat kuin soitellen vain.
..nih.
Opiskelen kansainvälisellä puolella ja Afrikasta ei todellakaan viime kevään hausta ollut kuin muutama hakija. Sisään ei otettu kuin muutama.
n^^^^erin p^^^^n nuolija. Satamäärin noita kulttuurinrikastajia kaduilla tälläkin hetkellä väijymässä Suomalaisnaisia. AMK:n moniosaajia niin kuin olet kommenttisi perusteella sinäkin.
Ne tuhannet hakijat olivat eteläisen suomen ammattikorkeisiin.
Kouluisa keskitytään aivan liiaksi nippelitietoon, kun ei niitä suurempiakaan asiakokonaisuuksia työelämässä tarvita tai muisteta. Pitäisi vain keskittyä siihen tietoon mitä työntekijän on osattava ja tiedettä. Ihmisiä on työskennellyt oppisopimuksella aivan vastaavissa tehtävissä mitä AMK:sta valmistuneetkin. Yritysten on uudelleen opastettava esim. insinöörejä tehtäviinsä, jotka olisi oppinut ilman AMK koulutustakin. Olen saanut kuula AMK kouluttajilta, että opiskeluaika voisi olla nykyään huomattavasti lyhempi mitä se on nyt. Korkeintaan 2 vuotta riittäisi hyvin asioiden oppimiseen. Suurimmalle osalle opiskelijoista asioiden opiskelu on saman tiedon uudelleen kertaamiseta ja sen vuoksi moni opiskelija lopettaa koulun jo ensimmäsiten kuukausien aikana. Monella opiskelijalla palaa käämit jo siinä vaiheessa, kun aletaan opiskelemaan Powerpointin alkeita.
AMKsta lähtöön. Matemaattiset aineet kun vaativat omalla-ajalla työskentelyä ja siihen ei kaikilla, nykylukioon tottuneilla, ole valmiuksia.
ei ole mitään ruudinkeksimistaitoja vaativa. Itse sain kaikista tenteistä täydet pisteet, vaikka lukiosta on b, tosin pikkaisen meni alle oman tason, kasi on todistuksessa pitkästä matikasta. Fysiikasta tuli kolmonen, mutta aika vähän tuli luettua sitäkään. Enkä todellakaan ole mikään älyn jättiläinen, kaukana siitä.
Lisään vielä edelliseen, että kohtuullisesta todistuksesta huolimatta osaamiseni ei ole kovin kummoista. En tiedä ilkeääkö tällä osaamisella insinöörin töitä hakea.
Kiinnostaisi tietää oletko pitkällä vai lyhyellä matikalla ja fysiikalla mennyt tuonne insinööripuolelle.
Valtion rahat vähissä tulevina vuosina, joten kysymys kuuluu: tarvitaanko Kajaanissa oikeasti ammattikorkeakoulua (tai yliopistokeskusta)? Riittääkö ammattiopisto?
Kyllä AMK:lla on todella pätevääkin porukkaa opettamassa. Ainakin tekniikan puolella. He tosin ovat murto-osa henkilöistä, jotka osallistuvat opettamiseen. Kyllä pitäisi siivousta suorittaa tai ainakin miettiä tehtävät uusiksi.
Amk:n ilmoituksessa vaadittiin tekniikan alalle aikuiskoulutukseen suunnilleen seuraava: Opistoasteen teknikkotutkinto tai ammattillisen korkea-asteen insinööri tutkinto. Huhhuh, kannattaisi vähän tietää enemmän asioista, ennen kuin ilmoittelee pohjavaatimuksia. Eikö näitä kukaan tarkista, jos ilmoituksen tekijä on niin nuori, ettei tunne entisajan koulutusjärjestelmää? Tuo "insinööri tutkinto" ei ole minun kirjoittamani yhdyssanavirhe, tai siis on, mutta on suora kopio ilmoituksesta.
Tiedoksi, että ennen vanhaan oli teknikkotutkinto, joka suoritettiin teknisessä koulussa. Insinöörin tutkinto oli opistotutkinto. Ammatillisen korkea-asteen insinööritutkinto lienee se, johon tässä ollaan hakemassa - tosin asia ei käy ilmoituksesta selkeästi ilmi. Aika tökerösti laadittu ilmoitus tekniikan osalta ja saman ilmoituksen olen nähnyt jo monesti. Kuka tämän ilmoituksen laatikin, niin huonosti laadittu on.
Oikeinhan tuo, pl. kirjoitusvirhe, teknikot luetaan opistoasteeseen, ammatillisen korkea-asteen tutkinnot jaetaan alempaan ja ylempään eli esim. jo amk:sta valmistunut insinööri on suorittanut alemman korkea-asteen tutkinnon eli tuonne haettiin siis jo tutkinnon suorittaneita... Oliko tämä täydennyskoulutusta tai ylemmän korkea-asteen tutkintoon haku?
Ei se käy ilmoituksesta selville. Unohdit kokonaan opistoasteen insinöörit, joita valmistui ennen ammattikorkeakoulua. Jos teknikkotutkinto käy, luulisi opistoinsinöörinkin käyvän. Esim. 70-80 -luvuilla ei ollut ammattikorkeakouluja ja silloinkin valmistui sekä teknikoita että insinöörejä. Sinäkin olet niin nuori, ettet tiedä opistoinsinöörin ja teknikon eroa?
Juu, tämä on muutettu. Se tuntuikin vähän älyttömältä, että teknikko on käynyt "vain" koulun ja merkonomi opiston, kun entinen teknikon tutkinto on jopa vaativampi kuin merkonomin..omakohtaista kokemusta, joten tiedän tämän, piti lopettaa tekninen koulu kesken kun en pärjännyt ja mennä kauppikseen, mikä oli helpohko.
Eli nykyään sanotaan, että teknikko on opistoaste ja entisajan insinööri ammatillinen korkea-aste. Pyydän anteeksi tietämättömyyttäni ja väärää moitetta, mutta puolustuksekseni eipä nuo lähipiirin opistoinsinööritkään tienneet.
Ilmeisesti on kysymyksessä ylempi AMK tutkinto joka on ylempi korkeakoulututkinto. Pohjavaatimuksena on ao. AMK tutkinto ja kolmen vuoden työkokemus. AMK tutkintoon (samalta alalta) riittää vanhamuotoinen perustutkinto (minimivaatimus). Yleinen hakukelpoisuus muodostuu nykymuotoisesta perustutkinnosta (3.5 vuotta) tai vanhamuotoisesta perustutkinnosta ja kolmen vuoden alan työkokemuksesta. Lisäkoulutus em. päälle mahdollistaa muuntokoulutuksiin osallistumisen. Näissä sitten astuu kuvaan nämä vanhat opistoasteen tutkinnot. Moni opistoasteen tutkinnon suorittanut hakee toki normaalin hakumenettelynkin kautta.
Opiskelusta oikeasti kiinnostuneiden kannattaa siirtyä keskustelemaan opiskelu keskusteluun ja muut sitten voivat tietenkin täällä vahvistaa uskoaan kansanviisauksiin.
Huh huh, mitähän sitä tänään keksisi....
Kumman rehtorikaudella AMK kehittynyt mielestänne enemmän, edellisen vai nykyisen?
Ei ole ylempi tutkinto, vaan ihan amk-tutkinto. Eli insinööristä tai teknikosta amk-insinööriksi. Kyllä se mainittaisiin selkeäsanaisesti erikseen, jos ylemmästä tutkinnosta puhuttaisiin.
Kukahan on amk:n seuraava rehtori?
Kajaanin AMK henkilöstö on aivan liian iäkästä innostumaan enään opetuksesta. Koitateena vain päästä mahdollisimman helpolla, ettei vuosiakausia samoja asioita tarvitse enään tehdä. Kuka nyt jaksaisi opettaa samoja asioista vuosikaudet. Tarvitaan nuorta verta ja innostunutta asennetta.
Täytyy kyllä sanoa, että opetus vaikuttaa aika sekavalta. Tehtäviä annetaan sieltä täältä sinne tänne ja niistä kerrotaan vain jos viitsitään. Aikataulut vedetään hatusta, jos sellaisia on ylipäätänsä olemassa. Opetuksessa painotetaan toisarvoisia asioita opiskeluajan kustannuksella.
Parempi on, jos opiskelee kaiken alaan liittyvän tiedon itsenäisesti ja suorittaa vain kaikki oppilaitoksen järjestämät pakolliset tentit hyväksyttävästi läpi. Muussa tapauksessa joutuu kaiken opiskelemaan työelämässä uudestaan ja yritys joutuu uudelleen kouluttamaan työntekijänsä.
Minäkin olen ihmetellyt, että miksi kokeissa kysytään yksityiskohtia opiskeltavista aiheista joita ei ensinnäkään tule koskaan muistamaan ja joita tuskin tarvii edes tietää työelämässä. Ehkäpä kyse onkin siinä, että yksityiskohtia on helpompi kysyä kuin tietää laajemmin alan aiheesta. Onko se sitten opettajien laiskuutta vai turhamaisuutta. On helppoa ottaa kokeen tehtäväksi yksityiskohtia kuin alkaa tekemään aiheesta laajempia kysymyksiä. Silloin ei enään riitä, että kirjasta otetaan vain jokin otsikko tehtäväksi.
Jos todellakin valmistuisin koulusta niillä tiedoilla ja taidoilla mitä kokeissa vaaditaan, niin olisi aivan varma etten muistaisi opiskelemisesta yhtään mitään ja en osaisi työelämässä mitään. Opittuja asioita kun ei muista muutenkaan, jos on aikaa vierähtänyt vuosi, niin miten silloin voisi muistaa yksityiskohtiakaan. Tarkeintä on oppia mistä sitä tietoa voi sada ja hakea kun sitä tarvitsee ja silloin on aivan turha keskittyä opiskelussa asioiden yksityiskohtiin. Kokeiden kysymyksillä ei ole mitään merkitystä oppimisen kannalta.
En ole opettaja, mutta käsitykseni on vuosien varrella muuttunut. Kun oikeasti olette työelämässä, kyllä omaan liittyviä monia pikkuasioita pitää tietää katsomatta niitä mistään hakuteoksista. Nettiä tai kirjallisuutta ei ole aina saatavilla ja tiedonhaku on yllättävän aikaa vievää puuhaa. Se, mitä todella työelämässä tarvitaan, voi vielä yllättää. Sitäkään, mitä itse kukin tarvitsee, ei voi erikseen ottaa huomioon - koska täsmälleen saman suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat tulevat aikoinaan sijoittumaan hyvin paljon toisistaan poikkeaviin tehtäviin.
Ei vastavalmistunut ole minkään alan täysammattilainen, vaan osaa alansa perustiedot, jotta voisi kehittyä ammattilaiseksi työkokemuksen myötä. Varsinkin tekniikassa on paljon asiaa, mikä on tiedettävä. Koneinsinöörin on tiedettävä mikä on ruuvi, mutteri tai laakeri. No nämä ovat yksinkertaisia asioita, mutta niitä vaikeampiakin tulee eteen ja myöhemmin ne tulevat olemaan itsestäänselvyyksiä jotka on tiedettävä unissaankin. Vertaus toiselle alalle: Herättääkö teissä itsessänne luottamusta lääkäri, joka osaa tehdä laajoja selostuksia eri lääkkeiden vaikutuksista, mutta tarvitsee lääkärikirjan avukseen määrätäkseen antibiootin yksinkertaiseen tulehdussairauteen sen sijaan, että tekisi sen ulkomuistista. Tai mitä ajattelette, kangaskaupan myyjästä, joka ei erota kangaslaatuja toisistaan ilman aputeoksia, mutta osaa tehdä laajan selostuksen eri kankaiden ominaisuuksista? Tai kukkakauppias, joka osaa tehdä selostuksen kukkien istutuksesta ja kasvatuksesta, mutta ei tunnista kukkalajeja ilman aputeoksia? Voin kertoa tuhat esimerkkiä.
Työssäolo on vain opettanut, että se nippelitieto on tärkeämpää kuin osata tehdä laajoja sepustuksia aiheesta, mistä ei oikeasti ymmärrä mitään.
Lääkärit tosiaankin katsovat tietokannasta sairauksien oirekuvaukset ja tekevät niiden perusteella johtopäätelmiä. Vaikeammat tapaukset lähetetään erikoislääkäreiden tutkittavaksi. On täysin mahdotonta muistaa pikkutarkkoja tietoja vuosien takaisista opinnoistaan. Erikoislääkärit eivät tiedä ja muista enään perusjuttujakaan.
No jos oppilaat tietävät oppilaitoksen sisäisistä asioista paremmin kuin henkilöstö, niin silloin on kyse organisaatio ongelmista. Jokainen tekee asiat omalla tavallaan niin ei siitä mitään tule. Henkilöstö ei itsekkään tiedä mitä missäkin on ja mitä minnekkin on laitettu ja unohdettu. Oppilaiden vastuulle on annettu hoitaa oppilaitoksen sisäiset asiat. Sitten saa ihmetellä oppilaat ja henkilöstö mitä on tapahtunut ja kenen vastuulla on ollut mikäkin asia.
Tietääkö kukaan, Kajaanin AMK:ssa opiskeleva, että onko koululla missään ilmoitettu lukujärjestystä. Olen opiskellut kyseisessä koulussa jo 2 vuotta, enkä vieläkään tiedä lukujärjestyksen olemassa olemisesta.
Lukujärjestykset eri aloille ja ryhmille ovat netissä kenen tahansa luettavissa. Mene amk:n pääsivulle ja avaa pikalinkki työjärjestykset.
Kajaanin amkia vaivaa paskantärkeyden ammattitauti. Joka paikassa jauhetaan asiantuntijuutta. Mitä ihmen asiantuntijuutta keskinkertaisuudet, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, pystyvät tarjoamaan?!!!?
Ei se ole tämän vuosituhannen asiantuntijuutta jos on istunut 30 vuotta opettajana. Joissain aineissa
peruskaavat säilyvät, mutta kun sekään ei auta, jos opettaja itse arvoineen ja asenteineen ovat menneisyydestä.
ko laitoksessa, mutta kerro minulle kauko fart, mitä eläkeikää lähestyvälle työntekijälle sinun mielestäsi pitäisi tehdä. Lähettää kilometritehtaalle? Lopettaa? Eläkkeelle ei noin vain päästä ja varhennettuna se onkin yllättävän pieni. Olen tätä asiaa useasti itse laskeskellut, kun nuoret hyppivät silmille. Ainakin vanhemmat opettajat taitavat hyvät käytöstavat, pyydä heitä opettamaan niitä sinullekin.
Niille eläkeikää lähestyville pitäisi nimenomaan opettaa niitä käytöstapoja. Ei ole enää tätäpäivää, että oma osaamattomuus kuitataan pojittelulla/tytöttelyllä. Ei siinä mitään, jos osaa hommansa/on pätevä ja kuittailee mitä lystää. Mutta näiden jääriään ainoa saavutus elämässään on se, että he ovat onnistuneet elämään vanhoiksi. On olemassa myös jopa 80-vuotiaita fiksuja ja 100% ammattilaisia, jotka ovat täysin ajan hermolla. Mutta sitten on nämä vähättelijät, jotka eivät pysy enää missään mukana ja yrittävät kuitata omat virheensä iällään. Kortistoon moiset ja annetaan yhteistyökykyisten iäkkäiden jäädä. Annetaan toki ensin puoli vuotta aikaa myös näille jääräpäille opetella sitä yhteistyökykyä, mutta potkut sen jälkeen jos meno ei muutu.