Alhainen ja vakaa reaalikorko on terveen talouden piirre. Asuntomarkkinoiden suurin ongelma asujan kannalta on pelkästään siinä, mitä rahalla saa. Asumismenojen osuus palkansaajan käytettävissä olevista tuloista on Suomessa ehdottomasti liian korkea. Suhde on suorastaan kohtuuton, kun otetaan huomioon asumisen laatutaso.
Kovin suurta harppausta ei ole tapahtunut laadussa, jos asumisen yhtenä pääihanteena on 1800-luvun kerrostalo Helsingin keskustassa. Luulisi, että rakentamisen teknisessä osaamisessa ja arkkitehtuurissa olisi tapahtunut valtava edistys 200 vuodessa. Myös rakentamisen hinnan olisi pitänyt kaiken järjen mukaan laskea selvästi, jos alalla on kilpailua. Kaikilla muilla aloilla kilpailu laskee kustannuksia.
Kovin suurta harppausta ei ole tapahtunut laadussa, jos asumisen yhtenä pääihanteena on 1800-luvun kerrostalo Helsingin keskustassa. Luulisi, että rakentamisen teknisessä osaamisessa ja arkkitehtuurissa olisi tapahtunut valtava edistys 200 vuodessa. Myös rakentamisen hinnan olisi pitänyt kaiken järjen mukaan laskea selvästi, jos alalla on kilpailua. Kaikilla muilla aloilla kilpailu laskee kustannuksia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, korkean verotuksen suomessa asumisen osuus käteen jäävässa tulossa on suuri. Itse asuntojen hinta kasvukeskuksissa ei kuitenkaan ole korkea verrattuna eurooppalaisiin suurkaupunkeihin.
"Kovin suurta harppausta ei ole tapahtunut laadussa, jos asumisen yhtenä pääihanteena on 1800-luvun kerrostalo Helsingin keskustassa. Luulisi, että rakentamisen teknisessä osaamisessa ja arkkitehtuurissa olisi tapahtunut valtava edistys 200 vuodessa."
Jaahas. No nyt pomppasi. Onneksi en huomannut tuota artikkelia - olisi aamukahvit lentäneet päin seiniä. Onkohan ko. toimittaja koskaan kuullut selliasesta asiasta, mikä tyyli? Jos hän ihan oikeasti asuu mielummin siinä "demokraattisessa" ja "nykyajan asumisen vaatimukset täyttävässä" saatanan elementtihelvetissä, be my guest vaan. Itse asun 1900-luvun alun kivitalossa ja arvatkaapa mitä: mulla on juokseva vesi ja oikein saunakin. Moni olisi oman kotitalonikin halunnut vielä 70-luvulla purkaa, siinä kun kun ei silloin ollut kunnon viemäreitä, eikä lämmintä vettä - niin ja lisäksi se ei edustanut millään tavalla kommunismia (hyi, hyi). Onneksi näin ei käynyt ja jollekin tuli mieleen, että ehkäpä se on sittenkin mahdollista harrastaa KORJAUSRAKENTAMISTA. Onkohan ko toimittaja koskaan ajatellut, että ei ne 1800-luvun talojen asukkaat enää käy paskalla takapihalla, vaan niihin taloihin on rakennettu täsmälleen ne samat mukavuudet, mitä elementtipaskoissakin - ai niin ja huonekorkeuden pysyessä siinä kolmen ja puolen metrin tuntumassa. Mahtuu Jouluna vähän bulimpikin kuusi sisään.
Rakentaminen ei ole kehittynyt niinkuin sen olisi pitänyt, elementtilootia tehdään, kun muuta ei osata.
Aivan, näinhän sen voi niin ikään tulkita. Syynä elemttilootarakentamiseen lienee korkeat työvoimakustannukset ja se, että elementtirakentaminen antanee parhaimman tuoton sijoitetulle pääomalle, ollen kustannustehokasta ja kaiken lisäksi vielä nopeaa. Eli se mikä on rakennuttajan kannalta järkevää ja hyvää bisnestä, kostautuu sitten kaupunkikuvan iljettävänä rumuutena.
"Kovin suurta harppausta ei ole tapahtunut laadussa, jos asumisen yhtenä pääihanteena on 1800-luvun kerrostalo Helsingin keskustassa."
Onneksi en nähnyt ko. artikkelia. TOimittaja taitaa itse asua jossain 70-luvun elementtiperseessä. Näitä ihmisiä yleensä vituttaa kauniit uusrenessanssi- ym. talot, koska niiden hinnat ovat (purkamisen aiheuttaman harvinaisuuden takia) karanneet pilviin. On myös jännää, että luullaan, ettei ko. talot vastaa niitä helvetin "nykyajan asumisen vaatimuksia", mitä elementtihöhötykset. Ainakin omassa kämpässäni, joka on 1900-luvun alun talossa, on jopa sauna - eikä paskallakaan tarvitse käydä takapihalla.
No ainaki menee perille:-)