Onkohan täällä joku joka olisi saanut saman tyyppisiä arvoja ja millaisia asiantuntijaneuvoja olet siinä tapauksessa saanut?
Meillä (omakotitalo) otettiin ilmanäytteet syyskuun alussa ja tulokset tulivat eilen. Muuten kaikki arvot kohdallaan, mutta aktinomykeetti-itiöpitoisuus (=jokin sädesieni) kohollaan. Arvo 12 cfu/m3.
Tulosten mukana tulleissa johtopäätöksissä todetaan, että pitoisuus oli ulkoilman taustaan verrattuna lievästi koholla ja ylitti talviaikana mikrobikasvustoon viittaavaksi arvoksi määritellyn 10 cfu/m3. Tilan aktinomykeettipitoisuus viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Ajankohtaan nähden pitoisuus kuitenkin matala.
Joopa joo. Tulkitse nyt sitten tuota. Eikä oikein auta tulkitakaan, kun ei ymmärrä, vaan kysyä, mutta ennen kuin saan vastauksen ko firmasta, niin onko täällä jolla kulla ollut samanlaisia lukemia? Mitä neuvoja siinä tapauksessa? Kyllähän nuo kohollaan ovat ja "jotain on alettava tehdä", mutta jotenkin tuo johtopäätös lyö itseään korville, kun ensin kerrotaan että on kohollaan ulkoilman taustaan verrattuna, mutta toisaalta todetaankin, että ajankohtaan nähden pitoisuus matala. Pitäisikö tuon rauhoittaa minua, vai miten?
Kommentoisiko joku? Mutta vain asiallisia viestejä kiitos.
Meillä (omakotitalo) otettiin ilmanäytteet syyskuun alussa ja tulokset tulivat eilen. Muuten kaikki arvot kohdallaan, mutta aktinomykeetti-itiöpitoisuus (=jokin sädesieni) kohollaan. Arvo 12 cfu/m3.
Tulosten mukana tulleissa johtopäätöksissä todetaan, että pitoisuus oli ulkoilman taustaan verrattuna lievästi koholla ja ylitti talviaikana mikrobikasvustoon viittaavaksi arvoksi määritellyn 10 cfu/m3. Tilan aktinomykeettipitoisuus viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Ajankohtaan nähden pitoisuus kuitenkin matala.
Joopa joo. Tulkitse nyt sitten tuota. Eikä oikein auta tulkitakaan, kun ei ymmärrä, vaan kysyä, mutta ennen kuin saan vastauksen ko firmasta, niin onko täällä jolla kulla ollut samanlaisia lukemia? Mitä neuvoja siinä tapauksessa? Kyllähän nuo kohollaan ovat ja "jotain on alettava tehdä", mutta jotenkin tuo johtopäätös lyö itseään korville, kun ensin kerrotaan että on kohollaan ulkoilman taustaan verrattuna, mutta toisaalta todetaankin, että ajankohtaan nähden pitoisuus matala. Pitäisikö tuon rauhoittaa minua, vai miten?
Kommentoisiko joku? Mutta vain asiallisia viestejä kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ilmanäytteiden ottaminen pitäisi lailla kieltää. Niistä hyötyvät ainoastaan näytteidenottajat ja hekin vain taloudellisesti.
Ilmanäytteiden ottaminen oli alunperin silloisen Sosiaali- ja terveysministeriön erhe. Luultiin, että homeitiöiden määrälle ilmassa on olemassa turvallisen pitoisuuden raja-arvo, ihan niin kuin kemikaaleilla. Tämä ajatusmalli osoittautui täysin virheelliseksi.
Sittemmin asia muuttui niin, että lyötiin lukkoon raja-arvot, jotka voivat osoittaa poikkeavan mikrobilähteen olemassaolon. Tämäkään malli ei toimi kunnolla. Ensinnäkään sisäilmanäytteen puhdas tulos ei vapauta home-epäilystä ! eli voi olla vakavakin homevaurio ja se ei vaan näy ilmanäytteessä.
Toisaalta ilmannäytteen viite vauriosta ei osoita, missä mahdollinen vaurio on ja mitä pitäsi korjata. Eli ilmannäytteestä ei jää käteen juuri mitään järkevää tietoa.
Teidänkin tapauksessanne on luultavaa, että olette kantaneet sädesienet sisälle kengissänne tai olette kuorineet perunoita. Jos tutkimuksen taustalla on homevaurioon viittaava oireilu, tulisi asunnossanne suorittaa tutkimus (mikrobitutkimus), jossa otetaan mikrobinäytteet rakenteista.
arvojen merkityksestä sen jälkeen, kun asunnostanne on otettu vähintään 10 eri ilmanäytettä eri päivinä ja eri vuorokauden aikoina. Yhdellä näytteellä ei ole mitään merkitystä. Mikrobit eivät itiöi jatkuvasti, vaan vain tietyssä kasvuvaiheessa. Osa mikrobeista on myös yöaktiivisia eivätkä itiöi päiväsaikaan. Joidenkin mikrobien itiöt (kuten esim. vaarallisen stachybotryksen) eivät näy ilmanäytteissä, koska ovat niin raskaita, etteivät leiju ilmassa. Jne....
Ihan totta, mitä kirjoitit, mutta miksi yleensäkään pitäisi ottaa ilmanäytteitä. Mitä hyötyä niistä on ja kustannukset ovat varsin merkittävät etenkin, jos näytteitä otetaan moneen kertaan.
Näille ilmanäytteille kyllä löytyy ihan järkevä vaihtoehto. Materiaalinäytteet riskirakenteista. Näistä saadaan
selvä vastaus: rakenteessa on mikrobikasvua tai sitten sitä ei ole. Niin, näytteet pitää tietenkin mikroskopoida (STM:n ohjeen mukainen suositeltu menetelmä, joka vain aina näyttää unohtuvan). Saa ne näytteet toki viljelläkin, mutta mikroskopointi tietysti ratkaisee, koska sillä saadaan todellinen tulos, ei arvausta kuten viljelystä.