Onko kenelläkään samaa ongelmaa, että lapsi syö hyvin yksipuolisesti? Meillä tätä on jatkunut jo yli puoli vuotta ja ikää tytöllä on 2 v 3 kk. Parhaiten menee liha ja maitotuotteet, mutta kasviksia ei lainkaan. Hedelmiä muutamia. Peruna, riisi ja makaroni ei lainkaan. Eli peruskotiruokia jos teen, ei syö kunnolla. Leipä menee ja makkara tai juusto päältä. On alkanut ahdistaa tämä ruokien heittäminen roskikseen. Ei edes motivoi tehdä ruokia, kun jo melkein etukäteen tietää, ettei tyttö kuitenkaan syö kunnolla vaan sattuu nyppimään vaan jotain. Kyllä hän kasvaa, mutta ei ainakaan monipuolisella ruokavaliolla.
Olen nyt päättänyt toimia niin, että tarjoan sen ruoan mitä teen, jos ei syö, korjaan pois enkä enää tarjoa jotain tilalle (kuten olen tehnyt aika usein, eli antanut leipää tai hedelmän tms.). Seuraava ruokailu on sitten 2-3h tunnin päästä. En enää keksi mitään muutakaan keinoa tästä nirsoilusta pois. Tuntuu pahalta, että lapselle jää nälkä, mutta jos aina tarjoan jotain mitä tiedän, että hän varmasti syö, eihän tyttö koskaan opi syömään kunnolla. Onko muilla ollut tätä ongelmaa? Mitä ratkaisuja olette tehneet ja ovatko tepsineet ja kuinka nopeasti?
Olen nyt päättänyt toimia niin, että tarjoan sen ruoan mitä teen, jos ei syö, korjaan pois enkä enää tarjoa jotain tilalle (kuten olen tehnyt aika usein, eli antanut leipää tai hedelmän tms.). Seuraava ruokailu on sitten 2-3h tunnin päästä. En enää keksi mitään muutakaan keinoa tästä nirsoilusta pois. Tuntuu pahalta, että lapselle jää nälkä, mutta jos aina tarjoan jotain mitä tiedän, että hän varmasti syö, eihän tyttö koskaan opi syömään kunnolla. Onko muilla ollut tätä ongelmaa? Mitä ratkaisuja olette tehneet ja ovatko tepsineet ja kuinka nopeasti?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulostaa NIIN tutulta! En tosin osaa neuvoa, mutta voin antaa vertaistukea... :)
Meillä kolmevuotias poika ja tuntuu, et KAIKKI vihannekset ja kasvikset on íhan myrkkyä hänelle. Muutamaa hedelmää syö meilläkin, banaania ja omenaa, jos viipaloi valmiiksi. Joskus katsoo jotain lastenohjelmaa, jossa joku syö esim. porkkanaa, niin tulee kysymään, "äiti onko meillä porkkanaa?" No minä kiireesti antamaan ja kehun, että joo, otetaanpas mekin porkkanat, kun pupullakin on! Noh, iloa kestää sen hetken, kunnes poika saa porkkanan käteensä, katsoo sitä ja antaakin pois.. Ehkä vähän hipaisee sitä huulillaan, mutta ei puhettakaan, että alkaisi rouskuttamaan.. Vaikka näin itse ajattelisi, että rouskuttaminen olisi kivaa ja hyväähän porkkana myös on.. Itse olen tykännyt pienenä rouskutella kaikkea, kkurkkua, porkkanaa jne.
Mielestäni olen tarjonnut salaatteja, raasteita, ja syömäpaloinea, mutta ei. Päiväkodissakin tarjoavat ruualla ja välipaloina, mutta kun ei niin ei.
Poika kasvaa hyvin, ja on tosi terve ollut, mutta alkaa myös mietityttää, että pitäisikö alkaa antamaan jotain vitamiinivalmistetta sen yksipuolien ruuan lisäksi mitä syö. Sana solia joskus annettu, ja se muuten lisäsi ihan selkeästi yleistä ruokahalua, kun pojalle ei noin vuosi sitten meinannut ruoka maistua oikein ollenkaan! Nyt sentään syö melko hyvin muuta, mutta tosiaan ei niitä vihreitä..
Ruoka, jota hän syö koostuu kotiruoasta, vaikkakin yleensä melko pieniä annoksia. Riisiä, pastaa (peruna ei oikein uppoa), kalasta tykkää, samoin broilerista, mutta muu liha vähän tökkii (jauheliha nyt menee kastikkeessa).. Leivästä tykkää, ruisleivästä erityisesti, juusto menee pelkiltään, leivän päällä ei niinkään. Juomisista maito, piimä, mehut ja ihan vesikin kelpaa hyvin. MUTTA ne kasvikset! Millä ihmeellä ne menisi?? On yritetty kannustaa ja keksiä hauskoja nimiä niille, on itse kuorinut, mutta antaa pois kuorittuaan (kuoriminen on mukavaa), on pilkottu pieniin paloihin, mutta tosiaan, heikosti uppoaa.. Ja EI olla mitenkään pakotettu, kehotettu kylläkin ruokailun yhteydessä, että "syöpäs salaattikin pois", mutta ei. Kurkun palan saattaa ottaa suuhunsa, mutta puraistuaan sitä sylkee pois :O
Joten neuvoja kuulisin minäkin mielelläni ap:n kysymykseen!
kyllä nälkä opettaa ja jästipäisnkin lapsi tajuaa joskus, että se ruoka syödään mitä edessä on jos tosiaan ei halua olla nälässä kahta tuntia.
minun lapseni on kikkaillut ruoan kanssa puolivuotiaasta asti, ja myös oppinut siihen, että ruoka-aikana syödään sitä mitä on tarjolla. meillä annetaan yksi varoitus pöydässä ja toisesta kerrasta lähtee lautanen edestä, oli nälkä tai ei. seuraava ruoka uppoaa jo paremmin :) leipä meni pannaan kun vuoden ikäisenä ei suostunut syömään mitään muuta kuin leipää. olen tullut siihen tulokseen, että tuolle meidän sarvipäälle ei auta antaa edes kahta vaihtoehtoa, sekin on liikaa.
onnea ruokailuun, pidä tiukka linja ja opeta pikkuhiljaa lapselle että kaikkea pitää ainakin maistaa.
Riittävä ulkoilu ja muutenkin touhuaminen ovat tärkeitä ruokahalua lisääviä juttuja.
Unentarvettakaan ei sovi unohtaa. Nukkuuhan lapsesi tarpeeksi ? Myös päiväunet?
Liialliset välipalat voivat myös heikentää ruokahalua. Unohda vaikka kokonaan makeat välipalat (esim. jogurtti),
eikä karkkeja missään tapauksessa kannata antaa, jos muutenkin syö huonosti.
Meillä taustalla on myös joukko allergioita.
Kasvikset menevät makkarakeitossa, ei muuten. Ei ikinä, ei edes hedelmät tai marjat.
Hän on reippaasti maistanut mansikkaa, omenaa ja banaania ja todennut niiden olevan kirpeitä.
Voin luetella yhden käden sormilla ne ruokalajit mitä poikamme syö, nälkäkuuri, pakottaminen, lahjominen, kerjääminen, yms ei ole toiminut.
Olen käyttänyt poikaa erilaisissa terapioissa ja lääkäreillä.
Paskimman palautteen olen saanut neuvolassa kun kerroin tilanteesta joskus itku kurkussa niin täti tokaisi että olen opettanut hänet sellaiseksi.
Viimeisin raportti ravitsemusterapeutilta on että kaikki on hyvin, ravintoa menee hieman kaikista ruokaryhmistä ja poika kasvaa normaalisti. Ei siin mitään huolta.
Ruuan pois heittäminen suivaannuttaa minuakin eniten, mutta oman verenpaineen tasaamiseksi olen oppinut jo tekemään senkin.