Minulla on mökkini vieressä meren saaressa iso monilatvainen mänty. Ajattelin, että tällaisen latvaan tasanne ja portaat, voisi laittaa 200 wattisen voimalan? Mänty näyttää terveeltä ja on n. 15-20m pitkä. Paikka on tietenkin turbulenttinen, kun saari on metsäinen, mutta kun parempaakaan paikkaa ei ole. Aurinkopaneeli jo on ja kesällä ok, mutta nyt jo auringon tehot jää vaatimattomaksi ja virrankulutus vain kasvaa. Matka akulle (230 Ah) tulee n.50m! Kuka tietää kuinka paksua pitäis kuparijohtimen olla ettei tule liikaa jännitehäviöitä ,12v? kiitos!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
1mm² kuparilangan vastus on 0,0175 Ώ/m
R = ρ · l / A
http://fi.wikibooks.org/wiki/Fysiikan_oppikirja/Sähkö
Latausjännite akulla on n.14 volttia. Jos johto on 5 neliömm, on vastusta 0.35 ohmia. Latausvirta on kai yli 4A. Silloin jännitehäviö on 1.4volttia. Pitää vain olla generaattorilla tarpeeksi jännitettä, että tulee perillekin jotain.
Mitä jos toisi sen säätimen akun luokse? Eikö se kompensoisi jännitealeneman vaikka laturin navoilta tuodun kaapelin poikkipinta olisi ohuempikin. Tämä tietysti edellyttää että laturin napajäännite olisi riittävän korkea.
?
200 W generaattori tuottaa 12 V jännitteellä noin 17 A virran. Jos vastus on tuo 0,35 ohm, jännitteenalenema on 5,8 V, ei 1,4 V. Veikkaisin että jännitteenaleneman pitäisi pysyä alle 1 V (noin 10% jännitteestä), jolloin joku 30 - 40 neliömilliä olisi sopiva paksuus. Jos käyttäisit 24 V akkua ja generaattoria (en tiedä onko mahdollista) niin virta puolittuu (8,5 A) ja sallittu noin 10% jännitteenalenema olisi noin 2 V, jolloin riittäisi 8 - 10 neliömillin kaapeli.
Säätimen tehtävä on tuottaa akulle oikeata jännitettä jotta se varautuu muttei ylilataudu. Siksi säätimen pitää olla mahdollisimman lähellä akkua ettei tule mainittavaa jännitteenalenemaa säätimen ja akun välillä. Sama virta (17 A) menee säätimen jälkeen akkuun.
Virran määrää akun ottama virta. Tuo akku oli 230Ah, ja voi viedä 17 A latausvirtaa latauksen alussa. Virta kuitenkin pienenee aika pian ja voi asettua 4A paikkeille. Ohuemmilla johdoilla lataus kestää siis kauemmin, mutta kyllä se lataantuu.
Generaattorin lähtöjännite pitää tietysti olla niin korkea, että akulle tulee 14 volttia. Jos generaattori antaa 20volttia, saa kaapelissa hävitä 6 volttia. Eihän se haittaa, kun se on ilmaista sähköä.
Voisin tietysti laittaa toisen 12v akun ja kytkeä ne sarjaan, jolloin saisin 24 volttia. Jännite kaksinkertaistuu, niin johdinmatkat voivat nelikertaistua ja 48v. johdinmatkat 16 -kertaistua. Tuulivoimaloita on kyllä saatavilla helposti 12v, tai 24v, joillakin merkeillä voi valita kumman vaan. 48v on jo n. 1000w ja sitä suuremmissa voimaloissa ja harvinainen jännite voi aiheuttaa vaikeuksia kulutuslaitteiden osalta, eikä akkujakaan ole hyvä kuormittaa epäsymmetrisesti, olettaisin?
Lamput on tietysti helppo vaihtaa 24 volttisiksi,(en tiedä löytyykö halogeeneja, loisteputkia) tv toimii 12-24v haarukassa, vesipumppu on 12v, sekä pölynimuri ja läppärin Hama-inventteri (input 11-14v ), joten ongelmia voi tulla, toisaalta päätös korkeampaan jännitteeseen siirtymisestä pitäisi tehdä viimeistään tuulivoimalan hankinnan yhteydessä.
saada tuon härvelin pysymään siellä puunlatvassa myrskytuulien aikaan?
siitä on aikaa kun näin jossain aikakauslehdessä valokuvin varustetun artikkelin, jossa kerrottiin miten eräs
kiinteistönomistaja oli rakentanut tuulivoimalan kolmen tukevan männyn varaan, jotka olivat ehkä 3 metrin päässä toisistaan.
-korkeat tukevat männyt olivat tontilla sattumalta aivan tasasivuisen kolmion kärkipisteissä. Hän aloitti rakentamalla lavatasoja runkojen läpi pultattujen vaakaparrujen varaan muutaman metrin välein ja lopulta päästyään tarpeeksi ylös ja karsittuaan rungoista siinä matkalla oksat katkaisi latvat moottorisahalla ylimmän konelavan tasalta.
-Siihen asennettiin sellainen (olisiko ollut venäläinen) ainakin 10-lehtinen tuuligeneraattori.
Luulisin että olisi ollut hyväksi sitten rakennelman tultua valmiiksi vuolla kuoresta puhtaaksi koko rakennelma. Voisipa kestää yhtä kauan kuin keloutunut puu kestää.
Kaipa tuo pitäisi suojata salamaniskun varalta ettei tule liikaa sähköä mökkiin.
Tuulivoimalan siellä huoltotasanteella alas aina kun lähden mökiltä. Semmonen teleskooppiputki ja voimala tasanteen tuntumaan ja siivet lukitukseen. Ei niitä mökkikertoja syksy-talvi-kevät-aikaan kuitenkaan niin monta tule ja pääsy saareenkin voi joskus tuottaa vaikeuksia. Olisi hullua jättää sitä sään armoille ja jopa 25m/s myrskyille, joita näin syksyllä ja talvella selkämerellä on. Ylläpitolatauksesta huolehtikoon aurinkopaneeli, kunhan kovin suuria vajeita akkuun ei jää.
Tällaista olen itsekseni ajatellut meille vastaavaan paikkaan, sisämaan mökille. En tunne mallia ja siitä saatuja kokemuksia, mutta koko WS-030 B lienee helppo kiinnittää kasvavaan puuhun.
Onko jollakulla tietoja käyttökokemuksista?
http://www.windside.com/technical.html#WS-0,30C
Lienee merelle saaristoon paras ratkaisu, silloin mylly saa pyöriä jatkuvasti, eikä ole pelkoa vaurioitumisesta. Lisäksi se on äänetön, eikä erotu, kuten pitkäsiipiset sukulaisensa. Takuutakin luvataan 10v, joten eiköhän se ole tae laadusta. Hyötysuhde ei ole se tärkein tekijä, vaan luotettavuus, laite kunnolla kiinni ja voit unohtaa sen! Ainoa pointti on hinta.....hyvää ja halpaa ei ole!
Valmistajan esitteistä selviää heidän väitteensä äänettömyydesta, takuusta, kestosta ym. Halusin kuitenkin kuulla todellisia käyttökokemuksia, siis pitävätkö valmistajan väitteet paikkansa ja onko jotain haittoja jotka eivät ole esillä valmistajan esitteissä.
Onko jollakulla käytännön kokemuksia windside myllyistä?