suomen kielessä yli 1000 lainasanaa ruotsista

suomenkielinen

Hoi "älyn jättiläiset"!

Voimakkaimmin suomen kieleen on vaikuttanut suomalaisten vuosisatainen sivistys- ja hallintokieli ruotsi, josta on lainattu tuhansittain sanoja. Myös yleiseurooppalaiset kulttuurisanat, aasista öylättiin, on usein saatu ruotsin kielen välityksellä. Venäjän kielestä on lainasanoja saatu etenkin itäisimpiin murteisiin, ja jotkin näistä ovat – osaksi kansanrunojen ja Kalevalan tuella, ja myös siksi, että useimmat suomalaiset eivät niitä vierasperäisiksi tunnistaneet – päässeet 1800-luvulla yleiskieleen (esimerkiksi leima, rotu, viesti).

Mitenkähät nettifennot kääntävät tämän: Tämäkin on varmaan vääristeltyä propagandaa? Suuri RKPn salaliitto?

60

2678

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pakkoruotsinet

      englannin kielen sanoista on yli puolet peräisin ranskan kielestä. Miten ssvekot vääntävät tämän? Kaikkiin maihin, joissa englanti on virallinen kieli, pitää saada pakkoranska?

      • suomenkielinen

        en tiedä kysy niiltä, tällä palstalla ei niitä juurikaan ole, vain muutama vähemmistöjen vihaaja keskenään. Minäkin olen täällä ihmettelemässä, kuinka tyhmiä ihmiset voivat olla...


      • suomenkielinen
        suomenkielinen kirjoitti:

        en tiedä kysy niiltä, tällä palstalla ei niitä juurikaan ole, vain muutama vähemmistöjen vihaaja keskenään. Minäkin olen täällä ihmettelemässä, kuinka tyhmiä ihmiset voivat olla...

        kun teidän mielestä ruotsista/ruotsin kielestä ei ole koskaan mielestänne tullut mitään hyvää, niin mitä mieltä tästä olette. Mutta teiltähän mitään järkiperäistä on turha odottaan...


      • pakkoruotsinet
        suomenkielinen kirjoitti:

        kun teidän mielestä ruotsista/ruotsin kielestä ei ole koskaan mielestänne tullut mitään hyvää, niin mitä mieltä tästä olette. Mutta teiltähän mitään järkiperäistä on turha odottaan...

        hyvää siinä on, että suomeen sotketaan muuta kieltä? Ei mielestäni mitään, oli sitten kyseessä ruotsi, englanti tai sivistyssanat eli latina.


      • suomenkielinen
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        hyvää siinä on, että suomeen sotketaan muuta kieltä? Ei mielestäni mitään, oli sitten kyseessä ruotsi, englanti tai sivistyssanat eli latina.

        Ei suomessa ole kuin lainasanoja, olikos se n. 30 alkuperäistä...


    • bläksi

      Eipä se siitä pilalle ole mennyt. Mistäs ne ruotsiin on lainattu?

    • ai sivistynyt pah

      Ruotsi on syypää Suomen ja Venäjän välisiin ongelmiin. Venäläiset Pietarin Suuren johdolla valtasivat Pietarin ruotsalaisilta Suuressa Pohjan sodassa ja käyttivät ruotsalaisia sotavankeja sekä venäläisiä maaorjia Pietarin-Paavalin linnoituksen rakentamiseen.

      Jos "ruotsalaiset" ovat kerta niin "sivistyneitä" niin miksi he ovat hävinneet itäiselle "sivistymättömälle" Venäjälle useita kertoja?

      Mannerheimin syytä se kun lähti Hitlerin mukaan ja aiheutti Suomen ja Venäjän välille ongelmia.

      • suomenkielinen

        En mittaisi kyllä sivistystä sotamenestyksellä. Ne lienevät päinvastainen asia. Hävisivät ne roomalaisetkin lopulta barbaareille. Ei tappioon tarvita kuin yksi hullu hallitsija (=Kaarle XII). Marski kyllä oli ihan ehta suomalainen. Ja kyllä hän taisi olla Suomen sodanjohdosta viimeisiä, jotka halusivat Hitlerin kelkkaan. Eiköhän ne olleet Suur-Suomen tavoittelijat, yms. oikeistolaiset. Marski ihaili ihan muita juttuja kuin natseja.


      • Venäjä on venäjä
        suomenkielinen kirjoitti:

        En mittaisi kyllä sivistystä sotamenestyksellä. Ne lienevät päinvastainen asia. Hävisivät ne roomalaisetkin lopulta barbaareille. Ei tappioon tarvita kuin yksi hullu hallitsija (=Kaarle XII). Marski kyllä oli ihan ehta suomalainen. Ja kyllä hän taisi olla Suomen sodanjohdosta viimeisiä, jotka halusivat Hitlerin kelkkaan. Eiköhän ne olleet Suur-Suomen tavoittelijat, yms. oikeistolaiset. Marski ihaili ihan muita juttuja kuin natseja.

        Mongolit hallitsivat venäläisiä. Se on kuule huono juttu jos Länsi ei ole koskaa pystynyt voittamaan Itää. Puola ja Suomi ovat jollakin tavalla hillinneet Venäjää, mutta Ruotsi ja Saksa ei. Mutta Venäjä on nyt supervalta ja kaikki on Hitlerin syytä.


    • lainaa.::

      .

      muista kielistä vai mitä sanot sanoista chaufför ja adjö

      .

      • suomenkielinen

        että Ruotsi (ja sen lähisukulaiset) on lainannut paljon englannille ja ranskalle. Viikinginthän ne tartuttivat kieltään niiden sekamelkaan varhaiskeskiajalla. Joten veikkaisin, että adjö sanana on saanut alkunsa ihan toisin päin kuin arvelet. Varsinainen ruotsin kieli nienee saanut alkunsa n. 800-luvulla. Viikingin hallitsivat isoa osaa englannista jossain vaiheessa.

        Aika iso osa ruotsin sanoista ei ole lainaa mistään, ei ainakaan englannista. Uussanat ovat asia erikseen.

        Tiesitkös muuten, että ruotsalaiset (tai siis viikingit) perustivat Venäjän. Sanoina suomen kielen "Ruotsi" ja Venäjänä "Russki" lienevät samaa alkuperää. (Siitä on kyllä montaa teoriaa, yksi on Roslagen niminen paikka Ruotsissa.)

        Chaufför lienee sen verran uusi sana, että se lienee lainasana jostain muualta.


      • hjjkjklk
        suomenkielinen kirjoitti:

        että Ruotsi (ja sen lähisukulaiset) on lainannut paljon englannille ja ranskalle. Viikinginthän ne tartuttivat kieltään niiden sekamelkaan varhaiskeskiajalla. Joten veikkaisin, että adjö sanana on saanut alkunsa ihan toisin päin kuin arvelet. Varsinainen ruotsin kieli nienee saanut alkunsa n. 800-luvulla. Viikingin hallitsivat isoa osaa englannista jossain vaiheessa.

        Aika iso osa ruotsin sanoista ei ole lainaa mistään, ei ainakaan englannista. Uussanat ovat asia erikseen.

        Tiesitkös muuten, että ruotsalaiset (tai siis viikingit) perustivat Venäjän. Sanoina suomen kielen "Ruotsi" ja Venäjänä "Russki" lienevät samaa alkuperää. (Siitä on kyllä montaa teoriaa, yksi on Roslagen niminen paikka Ruotsissa.)

        Chaufför lienee sen verran uusi sana, että se lienee lainasana jostain muualta.

        Suurimmaksi osaksi käytössä stadin slangissa. Eikä sitä osaa ku muutama henkilö.


      • Tapio.Rautalapio
        hjjkjklk kirjoitti:

        Suurimmaksi osaksi käytössä stadin slangissa. Eikä sitä osaa ku muutama henkilö.

        "ruotsin lainat ovat Suurimmaksi osaksi käytössä stadin slangissa. Eikä sitä osaa ku muutama henkilö. "

        Professori Kaisa Häkkisen mukaan ruotsalaisia lainasanoja on suomen kielessä ainakin 4 000. Yli puolet suomen lainasanoista on tullut ruotsin kielestä tai sen kautta. Vanhimmat ruotsalaiset lainasanat ovat 800-luvulta jaa., jolloin niitä tuli muinaisruotsista. Nuorimmat lainat ovat nykyajalta. Lainojen tulo jatkuu yhä. Esimerkkejä lainasanoista ovat vaikkapa apina, housut ja hattu, ruuvi, tuoli, ruuti, pankki, posti, pallo, moottori, kortti.

        Monet noista sanoista ovat käytössä muuallakin kuin Helsingin slangissa ja ainakin minä tunnistan ne kaikki.


      • ...
        Tapio.Rautalapio kirjoitti:

        "ruotsin lainat ovat Suurimmaksi osaksi käytössä stadin slangissa. Eikä sitä osaa ku muutama henkilö. "

        Professori Kaisa Häkkisen mukaan ruotsalaisia lainasanoja on suomen kielessä ainakin 4 000. Yli puolet suomen lainasanoista on tullut ruotsin kielestä tai sen kautta. Vanhimmat ruotsalaiset lainasanat ovat 800-luvulta jaa., jolloin niitä tuli muinaisruotsista. Nuorimmat lainat ovat nykyajalta. Lainojen tulo jatkuu yhä. Esimerkkejä lainasanoista ovat vaikkapa apina, housut ja hattu, ruuvi, tuoli, ruuti, pankki, posti, pallo, moottori, kortti.

        Monet noista sanoista ovat käytössä muuallakin kuin Helsingin slangissa ja ainakin minä tunnistan ne kaikki.

        Ruotsinkielestä lainattu näin paljon sanoja ja silti kaikki nettisvekot eivät osaa suomea, kovakalloista porukkaa !


      • suomenkielinen
        ... kirjoitti:

        Ruotsinkielestä lainattu näin paljon sanoja ja silti kaikki nettisvekot eivät osaa suomea, kovakalloista porukkaa !

        ja päinvastoin...ja täällä te tuhlaatte aikaanne kiukuttelemalla asiasta, joka ei edes suuresti vaivaa vaadi. Suosittelen elämän hankkimista.


      • suomenkielinen
        Tapio.Rautalapio kirjoitti:

        "ruotsin lainat ovat Suurimmaksi osaksi käytössä stadin slangissa. Eikä sitä osaa ku muutama henkilö. "

        Professori Kaisa Häkkisen mukaan ruotsalaisia lainasanoja on suomen kielessä ainakin 4 000. Yli puolet suomen lainasanoista on tullut ruotsin kielestä tai sen kautta. Vanhimmat ruotsalaiset lainasanat ovat 800-luvulta jaa., jolloin niitä tuli muinaisruotsista. Nuorimmat lainat ovat nykyajalta. Lainojen tulo jatkuu yhä. Esimerkkejä lainasanoista ovat vaikkapa apina, housut ja hattu, ruuvi, tuoli, ruuti, pankki, posti, pallo, moottori, kortti.

        Monet noista sanoista ovat käytössä muuallakin kuin Helsingin slangissa ja ainakin minä tunnistan ne kaikki.

        Tämäkin taisi olla yksi niistä pakollisilla koulun tunneilla mieleen jäänyt asia.

        Sivistys-->pienempi tietämättömyys-->pienempi viha.

        Tuon kun esim. nettifennot ymmärtäisivät.


      • suomenkielinen
        suomenkielinen kirjoitti:

        Tämäkin taisi olla yksi niistä pakollisilla koulun tunneilla mieleen jäänyt asia.

        Sivistys-->pienempi tietämättömyys-->pienempi viha.

        Tuon kun esim. nettifennot ymmärtäisivät.

        kerran vertailimme parin riikinruotsalaisen kanssa kieliämme: Samantapaisia sanoja (=lainoja) tuntui löytyvän loputtomiin pallo-bol, kartta-karta, ...taisi niitä olla Tapion viestissä lisää.

        Tiesittekö muuten, että esim. ruotsalaisissa seteleissä oli tekstit myös suomeksi vuoteen n. 1840 asti. Ilmeisesti odotuksena oli Suomen saaminen takaisin. No, kyllä Venäjän aika osoittautui jälkikäteen arvioiden Suomelle hyväksi. Tuo on kuitenkin ihme juttu, jos ne kerran halusivat ruotsalaistaa Suomen.

        Seuraavaksi tietokilpailukysymys: Mitä Suomen leijona symbolisoi? Vihje: Ruotsalaiset keksivät sen propagandatarkoituksessa 1500-luvulla.


      • #&(&¤¤#
        suomenkielinen kirjoitti:

        kerran vertailimme parin riikinruotsalaisen kanssa kieliämme: Samantapaisia sanoja (=lainoja) tuntui löytyvän loputtomiin pallo-bol, kartta-karta, ...taisi niitä olla Tapion viestissä lisää.

        Tiesittekö muuten, että esim. ruotsalaisissa seteleissä oli tekstit myös suomeksi vuoteen n. 1840 asti. Ilmeisesti odotuksena oli Suomen saaminen takaisin. No, kyllä Venäjän aika osoittautui jälkikäteen arvioiden Suomelle hyväksi. Tuo on kuitenkin ihme juttu, jos ne kerran halusivat ruotsalaistaa Suomen.

        Seuraavaksi tietokilpailukysymys: Mitä Suomen leijona symbolisoi? Vihje: Ruotsalaiset keksivät sen propagandatarkoituksessa 1500-luvulla.

        Voi voi tuotta ruotsalaisten aivokääpiöiden kateutta kaunista ja ilmaisurikasta Suomemme kieltä kohtaan. Yksinkertaisuudestaan huolimatta spämmärit ovat oppineet hienon kielemme, suomihan on tie sivistykseen, sanoo PISA-tutkimuskin.

        Kannatankin lämpimästi svekoja kääntymistä reilusti suomalaisiksi - yksikielinen suomalainen Suomi on kuitenkin tosiasia tulevaisuuden Suomessa. Pysykää ruotsikot kehityksen mukana!


      • suomenkielinen
        #&(&¤¤# kirjoitti:

        Voi voi tuotta ruotsalaisten aivokääpiöiden kateutta kaunista ja ilmaisurikasta Suomemme kieltä kohtaan. Yksinkertaisuudestaan huolimatta spämmärit ovat oppineet hienon kielemme, suomihan on tie sivistykseen, sanoo PISA-tutkimuskin.

        Kannatankin lämpimästi svekoja kääntymistä reilusti suomalaisiksi - yksikielinen suomalainen Suomi on kuitenkin tosiasia tulevaisuuden Suomessa. Pysykää ruotsikot kehityksen mukana!

        sinulle joka et luultavasti tiedä onko PISA tutkimus vai kaupunki Italiassa tiedoksi, että tuloksissa, joita usein mainostetaan, kaikki, siis kieliryhmät, olivat yhdessä. Tässä yhden raportti, varoitan sinua, siinä on aika paljon tekstiä, aika vähän kuvia:

        Tässä luonnontiedeiden osaamisesta:

        http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm38.pdf?lang=fi

        Tosin, suomenruotsalaisetkin oli siellä erikseen mainittu:

        Suomea (547) paremmin vertailussa sijoittui vain
        Korea (556). Suomen tulos on heikompi kuin Korean,
        mutta merkitsevästi parempi kuin minkään muun PISA
        2006-tutkimukseen osallistuneen maan (mukaan lukien
        OECD-maat ja partnerit). OECD-maista lukutaidon
        osaamisen kärkipäässä olivat myös Kanada (527),
        Uusi-Seelanti (521) ja Irlanti (517). OECD:n ulkopuolisista
        maista kärkisijoille ylsi vain Hongkong (536).
        Partnerimaiden sijoittuminen painottui lukutaidossa
        huomattavasti tulostaulukon alapuoliskolle. Partnerimaista
        Hongkongin lisäksi vain Liechtenstein (510) ja
        Viro (501) ylsivät OECD:n keskiarvon yläpuolelle.
        Pohjoismaista Suomen lisäksi myös Ruotsin (507)
        tulos oli OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle. Luon-
        Oppilaiden määrät luonnontieteiden eri osa-alueilla suoritutasoittain prosentteina (Suomi ja OECD)
        Suomalaiset oppilaat:
        Luonnontieteellisten ilmiöiden tunnistaminen
        Ilmiöiden selittäminen luonnontieteellisesti
        Luonnontieteellisen todistusaineiston käyttö
        OECD-maissa oppilaat keskimäärin:
        Luonnontieteellisten ilmiöiden tunnistaminen
        Ilmiöiden selittäminen luonnontieteellisesti
        Luonnontieteellisen todistusaineiston käyttö
        Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6
        Prosenttia 20 40 60 80 100
        nontieteiden osaamisen lailla Tanska, Islanti ja Norja
        jäivät OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Suomen
        ruotsinkielisten oppilaiden suorituspistemäärien keskiarvo
        oli 525.


      • Itä voitti
        suomenkielinen kirjoitti:

        että Ruotsi (ja sen lähisukulaiset) on lainannut paljon englannille ja ranskalle. Viikinginthän ne tartuttivat kieltään niiden sekamelkaan varhaiskeskiajalla. Joten veikkaisin, että adjö sanana on saanut alkunsa ihan toisin päin kuin arvelet. Varsinainen ruotsin kieli nienee saanut alkunsa n. 800-luvulla. Viikingin hallitsivat isoa osaa englannista jossain vaiheessa.

        Aika iso osa ruotsin sanoista ei ole lainaa mistään, ei ainakaan englannista. Uussanat ovat asia erikseen.

        Tiesitkös muuten, että ruotsalaiset (tai siis viikingit) perustivat Venäjän. Sanoina suomen kielen "Ruotsi" ja Venäjänä "Russki" lienevät samaa alkuperää. (Siitä on kyllä montaa teoriaa, yksi on Roslagen niminen paikka Ruotsissa.)

        Chaufför lienee sen verran uusi sana, että se lienee lainasana jostain muualta.

        Venäjällä oli paljon heimoja. Eiköhän ne menny Venäjälle, koska oli hyvät kauppareitit tuonne Bysanttiin. Jotkut viikingit palvelivat jopa Bysantissa. Itä siis jälleen länttä parempi ja se ei ole hyvä asia. Mutta noo kaippa maailma on parempi paikka kun Hitler hävisi.


      • Frankofiili
        suomenkielinen kirjoitti:

        että Ruotsi (ja sen lähisukulaiset) on lainannut paljon englannille ja ranskalle. Viikinginthän ne tartuttivat kieltään niiden sekamelkaan varhaiskeskiajalla. Joten veikkaisin, että adjö sanana on saanut alkunsa ihan toisin päin kuin arvelet. Varsinainen ruotsin kieli nienee saanut alkunsa n. 800-luvulla. Viikingin hallitsivat isoa osaa englannista jossain vaiheessa.

        Aika iso osa ruotsin sanoista ei ole lainaa mistään, ei ainakaan englannista. Uussanat ovat asia erikseen.

        Tiesitkös muuten, että ruotsalaiset (tai siis viikingit) perustivat Venäjän. Sanoina suomen kielen "Ruotsi" ja Venäjänä "Russki" lienevät samaa alkuperää. (Siitä on kyllä montaa teoriaa, yksi on Roslagen niminen paikka Ruotsissa.)

        Chaufför lienee sen verran uusi sana, että se lienee lainasana jostain muualta.

        Ruots. adjö < ransk. adieu < à Dieu = Jumalalle = hyvästi


    • villevallaton

      joten olisipa Suomi kuulunut Ruotsiin tai ei niin samoja lainoja olisi suomen kielessä ollut.
      Ruotsiin on lainattu saksasta, ranskasta, latinasta, kreikasta ja englannista niin paljon, että ilman niitä lainoja tuskin ruotsin kieltä olisikaan. Mahtuuhan sinne muutamia suomesta ja eskimoiden kielestäkin haettuja lainoja. Joten kaiken totuuden nimissä ei ruotsin kieli ole mikään alkukieli muille vaan kehitetty muista kielistä. Ruotsalaiset tavat on haettu eri puolilta Eurooppaa. Ilman näitä "lainoja" ruotsalainen söisi vieläkin puukupista puulusikalla.

      • jotka ymmärtävät

      • suomenkielinen

        Englanti on lainannut ruotsilta (tai siis sen alkukieleltä), luepas vähän kaukaisemman historian kirjoja. Jos olet kuullut sellaisesta porukasta kuin viikingit (tuskin olet), niin ne tuon kielen osia ympäri eurooppaa levittivät. Tosi tietenkin on, että ns. sivistys kehittyi kreikassa, ja levisi rooman kautta ympäri eurooppaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta pointtini oli siis, että:

        Monet ranskan sanat ovat englanninkielisille ymmärrettäviä ainakin kirjoitettuna, koska englantiin lainattiin paljon sanoja ranskasta normannien valloitettua Englannin sekä sen jälkeen. Sen seurauksena huomattava osa englannin sanastosta muistuttaa hyvin paljon ranskan sanoja, vaikka sanojen oikeinkirjoituksessa, ja joissakin tapauksissa myös merkityksissä, on pieniä eroja. Erityisesti brittienglannissa on ranskan lainasanoja: mm. cul-de-sac (amerikanenglannissa dead end), hors d' œuvre (appetizers), prison (amerikanenglannissa myös jailhouse) jne.

        Ketähän ne normannit mahtoivat olla, et varmaan jaksanut lukea tänne asti? Piirränkö kuvan?


      • t.a.p.
        suomenkielinen kirjoitti:

        Englanti on lainannut ruotsilta (tai siis sen alkukieleltä), luepas vähän kaukaisemman historian kirjoja. Jos olet kuullut sellaisesta porukasta kuin viikingit (tuskin olet), niin ne tuon kielen osia ympäri eurooppaa levittivät. Tosi tietenkin on, että ns. sivistys kehittyi kreikassa, ja levisi rooman kautta ympäri eurooppaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta pointtini oli siis, että:

        Monet ranskan sanat ovat englanninkielisille ymmärrettäviä ainakin kirjoitettuna, koska englantiin lainattiin paljon sanoja ranskasta normannien valloitettua Englannin sekä sen jälkeen. Sen seurauksena huomattava osa englannin sanastosta muistuttaa hyvin paljon ranskan sanoja, vaikka sanojen oikeinkirjoituksessa, ja joissakin tapauksissa myös merkityksissä, on pieniä eroja. Erityisesti brittienglannissa on ranskan lainasanoja: mm. cul-de-sac (amerikanenglannissa dead end), hors d' œuvre (appetizers), prison (amerikanenglannissa myös jailhouse) jne.

        Ketähän ne normannit mahtoivat olla, et varmaan jaksanut lukea tänne asti? Piirränkö kuvan?

        Normannit lienevät olleet pääosin tanskalaisia ja Englannin miehitykseen mennessä unohtaneet jo skandinaaviset tapansa ja puhuneet ranskaa. Pitäisi saada asiasta vähän tarkempi ja laajempi selvitys ennen kuin aletaan puhumaan ruotsin vaikutuksista englannin kieleen.


      • suomenkielinen
        t.a.p. kirjoitti:

        Normannit lienevät olleet pääosin tanskalaisia ja Englannin miehitykseen mennessä unohtaneet jo skandinaaviset tapansa ja puhuneet ranskaa. Pitäisi saada asiasta vähän tarkempi ja laajempi selvitys ennen kuin aletaan puhumaan ruotsin vaikutuksista englannin kieleen.

        En kyllä tarkoittanut ruotsin kielen vaikutusta englantiin suoranaisesti. Ruotsiahan ei sellaisen kuin me sitä ymmärtämme ollut vielä edes olemassa. Ehkä tarkempi ilmaisu: Viikinkikulttuuri vaikutti molempien syntyyn. Onko parempi?


      • t.a.p.
        suomenkielinen kirjoitti:

        En kyllä tarkoittanut ruotsin kielen vaikutusta englantiin suoranaisesti. Ruotsiahan ei sellaisen kuin me sitä ymmärtämme ollut vielä edes olemassa. Ehkä tarkempi ilmaisu: Viikinkikulttuuri vaikutti molempien syntyyn. Onko parempi?

        Ei kovin polttava aihe, koska kaikissa kieleissä tuntuu olevan lainoja jostain.


      • savupirtti
        suomenkielinen kirjoitti:

        Englanti on lainannut ruotsilta (tai siis sen alkukieleltä), luepas vähän kaukaisemman historian kirjoja. Jos olet kuullut sellaisesta porukasta kuin viikingit (tuskin olet), niin ne tuon kielen osia ympäri eurooppaa levittivät. Tosi tietenkin on, että ns. sivistys kehittyi kreikassa, ja levisi rooman kautta ympäri eurooppaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta pointtini oli siis, että:

        Monet ranskan sanat ovat englanninkielisille ymmärrettäviä ainakin kirjoitettuna, koska englantiin lainattiin paljon sanoja ranskasta normannien valloitettua Englannin sekä sen jälkeen. Sen seurauksena huomattava osa englannin sanastosta muistuttaa hyvin paljon ranskan sanoja, vaikka sanojen oikeinkirjoituksessa, ja joissakin tapauksissa myös merkityksissä, on pieniä eroja. Erityisesti brittienglannissa on ranskan lainasanoja: mm. cul-de-sac (amerikanenglannissa dead end), hors d' œuvre (appetizers), prison (amerikanenglannissa myös jailhouse) jne.

        Ketähän ne normannit mahtoivat olla, et varmaan jaksanut lukea tänne asti? Piirränkö kuvan?

        "Jos olet kuullut sellaisesta porukasta kuin viikingit (tuskin olet),"

        olemassakaan. On ollut öisin ryösteleviä ja raiskaavia jengejä ihan tämän päivän tavoin. Siis sellaisia jotka yllätyshyökkäyksillä saapuivat kyliin suurina laumoina raiskaten ja ryöstäen kyliä.

        Viikingit on satuhahmoja jotka on luotu pönkittämään ruotsalaisten itsetuntoa
        Tyck till om Jan Guillous kolumn
        Läs mer av Jan Guillou
        Vikingatiden en propagandamyt
        Jag ser att nynazisterna i Tyskland kallar sin ungdomsorgantisation för Viking Jugend. Det beror förstås på att organisationen Hitlerjugend sedan länge och av kända skäl är förbjuden i Tyskland. Men än en gång påminns vi alltså om hur viktig denna vikingadyrkan är för nynazisterna.
        Desto större skäl att upprepa beskrivningen av hur vikingalegenden uppstod och att det egentligen bara rör sig om romantiska påhitt snarare än historia. Sedan jag senast berörde ämnet har jag inte bara fått ursinniga anonyma brev utan också en del bra tips.
        Ungefär så här ligger det till.
        När Sverige i sitt antagligen sista krig med Ryssland, förlorade hela Finland år 1809, gällde det, med diktarens ord att ”inom Sveriges gränser vinna Finland åter”. Det betyder hitta på uppmorskande historier om vårt ståtliga folk och historia, ett gammalt trick i kristider. Sådan historia tillverkas just nu i de centralasiatiska nya länderna, där exempelvis Uzbekistan håller på att förvandla sig till Timur Lenks mongoliska folk, fastän uzbekerna är turkar.

        Vid tiden för Sveriges förlust av Finland fanns ingen ”vikingatid” i vår historieskrivning. Den period som avses var bara yngre järnåldern. Och ordet ”viking” var knappast känt och hade bara använts i poesi en gång av Erik Gustaf Geijer, som i en niddikt om Lord Nelson hade beskrivit denne som ”viking”. Ordet betydde nämligen skurk, sjörövare, niding, rövare.
        Men de revanschistiska intellektuella slöt sig år 1811 samman i en förening för dyrkan av det storståtliga förflutna som kallades Götiska förbundet. Och i föreningens första tidskriftsnummer skrev Geijer nu en dikt som skulle bli mycket berömd. Den heter ”Vikingen” och framställer en fornnordisk hjältetyp ungefär som vi föreställer oss den i dag. Esaias Tegnér blev också götisist och skrev omsider ”Fritjofs saga” som än i dag plågar svenska skolbarn. Konstnärer kallades in under fanorna och började måla bilder av dessa ”vikingar”, ty nu förändrade man ordets innebörd till att betyda hjälte, stor kämpe och så vidare.

        I konstnärernas fantasi uppstod dessa ”vikingars” utseende och snart var legendskapandet en hel industri.
        Vid senare delen av 1800-talet kom man på att slutet av yngre järnåldern var en så viktig period att den måste ha ett eget namn – vikingatiden.
        Och i dag har denna propagandamyt satt sig så djupt att vi väl närmast uppfattar alla människor som levde i Skandinavien under yngre järnåldern som ”vikingar”.
        Många begåvade text- och bildkonstnärer samverkade alltså för att göra denna saga framgångsrik. Det blev till och med internationellt mode, först och främst i Tyskland.
        Richard Wagner tände onekligen på idén och gjorde kolossalopera av den och för Adolf Hitler blev dessa germanska propagandasagor som bekant avgörande för hela hans världsbild.
        Allt bara för att vi förlorade Finland 1809 och för att lättköpta intelllektuella uppfann ett storstilat förflutet som tröst, ”att vinna Finland inom Sveriges gränser åter”.

        De konstnärer som uppfann vikingautseendet under första hälften av 1800-talet hade alltså ingen som helst aning om hur människor i Skandinavien såg ut under den yngre järnåldern. Förmodligen hade de lika lite någon aning om att de nu skapade ett ”ariskt” ideal med den storvuxne krigaren, oändligt modig och framåt med de blonda hårsvallet, så som nazisterna föredrar att se våra förfäder.

        Så om vikingpåhitten från början var barnsligt oskyldiga, så har de med åren fått en förfärlig innebörd. För Sveriges ursprung är ju inte att söka i yngre järnåldern, utan flera hundra år senare, under medeltiden, när massinvandringen förde så många nya kunskaper och idéer upp till våra breddgrader att vi kunde komma till som nation och stat.
        Den som ser det svenska ursprunget i ”vikingatiden” är alltså antingen lurad och oskyldig eller också mer än villigt lurad och alls icke så oskyldig.
        Men så starkt lever denna gamla krigspropaganda kvar att svenskarna hör till de få nationer i Europa där det egna ursprunget är insvept i sagodunkel och okunskap.


      • Tapio.Rautalapio
        savupirtti kirjoitti:

        "Jos olet kuullut sellaisesta porukasta kuin viikingit (tuskin olet),"

        olemassakaan. On ollut öisin ryösteleviä ja raiskaavia jengejä ihan tämän päivän tavoin. Siis sellaisia jotka yllätyshyökkäyksillä saapuivat kyliin suurina laumoina raiskaten ja ryöstäen kyliä.

        Viikingit on satuhahmoja jotka on luotu pönkittämään ruotsalaisten itsetuntoa
        Tyck till om Jan Guillous kolumn
        Läs mer av Jan Guillou
        Vikingatiden en propagandamyt
        Jag ser att nynazisterna i Tyskland kallar sin ungdomsorgantisation för Viking Jugend. Det beror förstås på att organisationen Hitlerjugend sedan länge och av kända skäl är förbjuden i Tyskland. Men än en gång påminns vi alltså om hur viktig denna vikingadyrkan är för nynazisterna.
        Desto större skäl att upprepa beskrivningen av hur vikingalegenden uppstod och att det egentligen bara rör sig om romantiska påhitt snarare än historia. Sedan jag senast berörde ämnet har jag inte bara fått ursinniga anonyma brev utan också en del bra tips.
        Ungefär så här ligger det till.
        När Sverige i sitt antagligen sista krig med Ryssland, förlorade hela Finland år 1809, gällde det, med diktarens ord att ”inom Sveriges gränser vinna Finland åter”. Det betyder hitta på uppmorskande historier om vårt ståtliga folk och historia, ett gammalt trick i kristider. Sådan historia tillverkas just nu i de centralasiatiska nya länderna, där exempelvis Uzbekistan håller på att förvandla sig till Timur Lenks mongoliska folk, fastän uzbekerna är turkar.

        Vid tiden för Sveriges förlust av Finland fanns ingen ”vikingatid” i vår historieskrivning. Den period som avses var bara yngre järnåldern. Och ordet ”viking” var knappast känt och hade bara använts i poesi en gång av Erik Gustaf Geijer, som i en niddikt om Lord Nelson hade beskrivit denne som ”viking”. Ordet betydde nämligen skurk, sjörövare, niding, rövare.
        Men de revanschistiska intellektuella slöt sig år 1811 samman i en förening för dyrkan av det storståtliga förflutna som kallades Götiska förbundet. Och i föreningens första tidskriftsnummer skrev Geijer nu en dikt som skulle bli mycket berömd. Den heter ”Vikingen” och framställer en fornnordisk hjältetyp ungefär som vi föreställer oss den i dag. Esaias Tegnér blev också götisist och skrev omsider ”Fritjofs saga” som än i dag plågar svenska skolbarn. Konstnärer kallades in under fanorna och började måla bilder av dessa ”vikingar”, ty nu förändrade man ordets innebörd till att betyda hjälte, stor kämpe och så vidare.

        I konstnärernas fantasi uppstod dessa ”vikingars” utseende och snart var legendskapandet en hel industri.
        Vid senare delen av 1800-talet kom man på att slutet av yngre järnåldern var en så viktig period att den måste ha ett eget namn – vikingatiden.
        Och i dag har denna propagandamyt satt sig så djupt att vi väl närmast uppfattar alla människor som levde i Skandinavien under yngre järnåldern som ”vikingar”.
        Många begåvade text- och bildkonstnärer samverkade alltså för att göra denna saga framgångsrik. Det blev till och med internationellt mode, först och främst i Tyskland.
        Richard Wagner tände onekligen på idén och gjorde kolossalopera av den och för Adolf Hitler blev dessa germanska propagandasagor som bekant avgörande för hela hans världsbild.
        Allt bara för att vi förlorade Finland 1809 och för att lättköpta intelllektuella uppfann ett storstilat förflutet som tröst, ”att vinna Finland inom Sveriges gränser åter”.

        De konstnärer som uppfann vikingautseendet under första hälften av 1800-talet hade alltså ingen som helst aning om hur människor i Skandinavien såg ut under den yngre järnåldern. Förmodligen hade de lika lite någon aning om att de nu skapade ett ”ariskt” ideal med den storvuxne krigaren, oändligt modig och framåt med de blonda hårsvallet, så som nazisterna föredrar att se våra förfäder.

        Så om vikingpåhitten från början var barnsligt oskyldiga, så har de med åren fått en förfärlig innebörd. För Sveriges ursprung är ju inte att söka i yngre järnåldern, utan flera hundra år senare, under medeltiden, när massinvandringen förde så många nya kunskaper och idéer upp till våra breddgrader att vi kunde komma till som nation och stat.
        Den som ser det svenska ursprunget i ”vikingatiden” är alltså antingen lurad och oskyldig eller också mer än villigt lurad och alls icke så oskyldig.
        Men så starkt lever denna gamla krigspropaganda kvar att svenskarna hör till de få nationer i Europa där det egna ursprunget är insvept i sagodunkel och okunskap.

        "Sellaista porukkaa kuin "viikingit" ei ole koskaan ollut "

        Tottakai oli. Nimitys 'viikingit' voi olla myöhemmän aikojen perua, mutta ei liene epäilystäkään siitä, etteikö meriä seilaavia kauppa- ja ryöstöretkeläisiä olisi ollut.

        In Old Norse, the word is spelled víkingr. The word appears on several rune stones found in Scandinavia. In the Icelanders' sagas, víking refers to an overseas expedition (Old Norse fara í víking "to go on an expedition"), and víkingr, to a seaman or warrior taking part in such an expedition.
        [# ^ The Syntax of Old Norse By Jan Terje Faarlund; p 25 ISBN 0199271100; The Principles of English Etymology By Walter W. Skeat, published in 1892, defined Viking: better Wiking, Icel. Viking-r, O. Icel. *Viking-r, a creek-dweller; from Icel. vik, O. Icel. *wik, a creek, bay, with suffix -uig-r, belonging to Principles of English Etymology By Walter W. Skeat; Clarendon press; Page 479]


      • viggen tippuu taas
        Tapio.Rautalapio kirjoitti:

        "Sellaista porukkaa kuin "viikingit" ei ole koskaan ollut "

        Tottakai oli. Nimitys 'viikingit' voi olla myöhemmän aikojen perua, mutta ei liene epäilystäkään siitä, etteikö meriä seilaavia kauppa- ja ryöstöretkeläisiä olisi ollut.

        In Old Norse, the word is spelled víkingr. The word appears on several rune stones found in Scandinavia. In the Icelanders' sagas, víking refers to an overseas expedition (Old Norse fara í víking "to go on an expedition"), and víkingr, to a seaman or warrior taking part in such an expedition.
        [# ^ The Syntax of Old Norse By Jan Terje Faarlund; p 25 ISBN 0199271100; The Principles of English Etymology By Walter W. Skeat, published in 1892, defined Viking: better Wiking, Icel. Viking-r, O. Icel. *Viking-r, a creek-dweller; from Icel. vik, O. Icel. *wik, a creek, bay, with suffix -uig-r, belonging to Principles of English Etymology By Walter W. Skeat; Clarendon press; Page 479]

        Ne vikingit oli Tanskalaisia ja Norjalaisia Ruotsalaisten kanssa niillä eioo mitään tekemistä..!


    • ank dam

      Niin osaat ilmeisesti kertoa missä kielessä ei ole yhtäkään lainasanaa muista kielistä? Vai luuletko että ruotsinkieli on joku alkuperäinen kieli joka on puhdas lainauksista muista kielistä?

      Joten eiköhän ylihemmoteltujen rasistien olisi jo korkea aika sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan jossa enemmistönkieli on suomi eikä mikään "sivistyskieli" ruotsi.

      • suomenkielinen

        On tietenkin ruotsissa lainoja, kuten sanoit kaikissa kielissä on. Jos te nettifennot, järjen jättiläiset, jaksaisitte lukea tekstejä oikeasti, niin huomaisitte, että tarkoitukseni oli todeta, että suomen kieli on saanut paljon lainaa ruotsista, ja myös ranska/englanti (tai siis viikinkialkuperää). Suomen kieli on lähes 100% lainoja ruotsista ja venäjästä. Eihän sillä mitään väliä ole, mutta kun te vähä-älyiset haukutte kaikkea ruotsalaista ja ruotsinkielistä, niin me suomalaiset olemme kuitenkin yllättävän paljon heidän "näköisiä" monilla tavoin. Hieno suomalainen kulttuurimme on monilla tavoin yhteyksissä ruotsiin. Monet tavat ovat tulleet sieltä. EIkö perusteltua ole sitten todeta, että kansallinen yhteytemme Ruotsiin on merkittävä.
        Varsinkin Länsi-Suomessa.

        Ruotsin kielessä on lainoja esim. saksasta ja latinasta. Ruotsissa on myös muutama laina suomen kielestä.

        6-vuotiaalla lapsellanikin menee asiat paremmin jakeluun kuin teillä.


      • ank dam
        suomenkielinen kirjoitti:

        On tietenkin ruotsissa lainoja, kuten sanoit kaikissa kielissä on. Jos te nettifennot, järjen jättiläiset, jaksaisitte lukea tekstejä oikeasti, niin huomaisitte, että tarkoitukseni oli todeta, että suomen kieli on saanut paljon lainaa ruotsista, ja myös ranska/englanti (tai siis viikinkialkuperää). Suomen kieli on lähes 100% lainoja ruotsista ja venäjästä. Eihän sillä mitään väliä ole, mutta kun te vähä-älyiset haukutte kaikkea ruotsalaista ja ruotsinkielistä, niin me suomalaiset olemme kuitenkin yllättävän paljon heidän "näköisiä" monilla tavoin. Hieno suomalainen kulttuurimme on monilla tavoin yhteyksissä ruotsiin. Monet tavat ovat tulleet sieltä. EIkö perusteltua ole sitten todeta, että kansallinen yhteytemme Ruotsiin on merkittävä.
        Varsinkin Länsi-Suomessa.

        Ruotsin kielessä on lainoja esim. saksasta ja latinasta. Ruotsissa on myös muutama laina suomen kielestä.

        6-vuotiaalla lapsellanikin menee asiat paremmin jakeluun kuin teillä.

        "kun te vähä-älyiset haukutte kaikkea ruotsalaista ja ruotsinkielistä, "

        Missä tuollaista on tapahtunut ja mistä luulet että kaikki nettifennot vihaavat ruotsalaisia ja ruotsinkielisiä? Tuollainen viha taitaa olla erittäin marginaalista jonka olet lukenut jostain rivien välistä vai voitko linkittää tuollaisiin teksteihin. Et ilmeisesti ole tajunnut että RKP:n harjoittaman politiikan ja pakollisen ruotsinkielen opiskelun vastustaminen ei ole hyökkäys ruotsalaisia ja ruotsinkieltä kohtaan. Se on sananvapautta jota saa käyttää kertoakseen mielipiteitään.


      • suomenkielinen
        ank dam kirjoitti:

        "kun te vähä-älyiset haukutte kaikkea ruotsalaista ja ruotsinkielistä, "

        Missä tuollaista on tapahtunut ja mistä luulet että kaikki nettifennot vihaavat ruotsalaisia ja ruotsinkielisiä? Tuollainen viha taitaa olla erittäin marginaalista jonka olet lukenut jostain rivien välistä vai voitko linkittää tuollaisiin teksteihin. Et ilmeisesti ole tajunnut että RKP:n harjoittaman politiikan ja pakollisen ruotsinkielen opiskelun vastustaminen ei ole hyökkäys ruotsalaisia ja ruotsinkieltä kohtaan. Se on sananvapautta jota saa käyttää kertoakseen mielipiteitään.

        Et ole tainnut lukea tämän palstan vihaviestejä...

        Olen samaa mieltä, että kaikkia puolueita, siis myös RKPta on kohdeltava kriittisesti. Jos tältä keskustelupalstalta putsattaisiin kaikki vihaa pursuavat idiootit, niin voitaisiin aloittaa se todellinen, asiallinen, keskustelu. Tosin myös 95% keskustelijoista katoaisi.

        Luulenpa vaan, että tältä palstalta ei löydy ensimmäistäkään, jolta löytyy todellista tietoa RKPsta.
        Ehkä sinuakin voisi kiinnostaa asioiden todellinen analysointi, eikä vähä-alyinen vihanlietsonta?

        Se, että haudotaan, miten ruotsin kielen asemaa voitaisiin heikentää, pitäisi varmaan keskustella siitä, miten suomen kielen asemaa voitaisiin vahventaa. Ne ovat ne kaksi relevanttia kieltä koko keskustelua. Saamen, englannin, yms. vetäminen tähän mukaan on pikkupoikien näsäviisastelua. Mutta ns. nettifennot tuntuvat olevan koko oikeasti pikkupoikia tai sitten niiden tasolla.

        Katso vaikka mitä kaikkea "älykästä" tälläkin palstalla on kirjoiteltu. Jos tarkoituksena on toisen kieliryhmän ärsyttäminen, niin aika vaikeaa sekin on, kun täällä ei ruotsinkielisiä palstalla juurikaan ole.


      • suomenkielinen
        suomenkielinen kirjoitti:

        Et ole tainnut lukea tämän palstan vihaviestejä...

        Olen samaa mieltä, että kaikkia puolueita, siis myös RKPta on kohdeltava kriittisesti. Jos tältä keskustelupalstalta putsattaisiin kaikki vihaa pursuavat idiootit, niin voitaisiin aloittaa se todellinen, asiallinen, keskustelu. Tosin myös 95% keskustelijoista katoaisi.

        Luulenpa vaan, että tältä palstalta ei löydy ensimmäistäkään, jolta löytyy todellista tietoa RKPsta.
        Ehkä sinuakin voisi kiinnostaa asioiden todellinen analysointi, eikä vähä-alyinen vihanlietsonta?

        Se, että haudotaan, miten ruotsin kielen asemaa voitaisiin heikentää, pitäisi varmaan keskustella siitä, miten suomen kielen asemaa voitaisiin vahventaa. Ne ovat ne kaksi relevanttia kieltä koko keskustelua. Saamen, englannin, yms. vetäminen tähän mukaan on pikkupoikien näsäviisastelua. Mutta ns. nettifennot tuntuvat olevan koko oikeasti pikkupoikia tai sitten niiden tasolla.

        Katso vaikka mitä kaikkea "älykästä" tälläkin palstalla on kirjoiteltu. Jos tarkoituksena on toisen kieliryhmän ärsyttäminen, niin aika vaikeaa sekin on, kun täällä ei ruotsinkielisiä palstalla juurikaan ole.

        Idiootit vetoavat aina sananvapauteen. Entä edes minimaalinen itsekritiikki?


      • ank dam
        suomenkielinen kirjoitti:

        Et ole tainnut lukea tämän palstan vihaviestejä...

        Olen samaa mieltä, että kaikkia puolueita, siis myös RKPta on kohdeltava kriittisesti. Jos tältä keskustelupalstalta putsattaisiin kaikki vihaa pursuavat idiootit, niin voitaisiin aloittaa se todellinen, asiallinen, keskustelu. Tosin myös 95% keskustelijoista katoaisi.

        Luulenpa vaan, että tältä palstalta ei löydy ensimmäistäkään, jolta löytyy todellista tietoa RKPsta.
        Ehkä sinuakin voisi kiinnostaa asioiden todellinen analysointi, eikä vähä-alyinen vihanlietsonta?

        Se, että haudotaan, miten ruotsin kielen asemaa voitaisiin heikentää, pitäisi varmaan keskustella siitä, miten suomen kielen asemaa voitaisiin vahventaa. Ne ovat ne kaksi relevanttia kieltä koko keskustelua. Saamen, englannin, yms. vetäminen tähän mukaan on pikkupoikien näsäviisastelua. Mutta ns. nettifennot tuntuvat olevan koko oikeasti pikkupoikia tai sitten niiden tasolla.

        Katso vaikka mitä kaikkea "älykästä" tälläkin palstalla on kirjoiteltu. Jos tarkoituksena on toisen kieliryhmän ärsyttäminen, niin aika vaikeaa sekin on, kun täällä ei ruotsinkielisiä palstalla juurikaan ole.

        ""kun te vähä-älyiset haukutte kaikkea ruotsalaista ja ruotsinkielistä, "

        Odotan edelleen linkkejä näihin vihaviesteihin joissa kehotetaan vihaamaan kaikkea ruotsalaisuutta. En muista äkkiseltään nähneeni yhtäkään tuollaista viestiä.

        Jos haluat pohtia miten suomenkieltä voitaisiin vahvistaa niin kuuluuko siihen RKP:n ajama suomenkielisten ruotsittaminen? Eikö suomenkielisten ruotsittaminen heikennä suomenkielen asemaa? Vai vahvistuuko suomenkielen asema kun meille pakkosyötetään ruotsinkieltä?


    • Pohjoismaiden kielet suomenkieltä lukuunottamatta. Uskontoon sitoutunut kulttuurimme on peräisin pääosin Saksasta !

      • suomenkielinen

        Tavallaan näin onkin, tai kulltuurillamme on sama alkuperä kuin saksalla, osittain siis. Suomi on mielenkiintoinen sekoitus kaikkia ilmansuuntia.

        Pohjois-Saksa on yllättävän kotoisan oloinen. Johtuu myös siitä, että Ruotsi miehitti sitä-1600-luvulta aina 1800 luvun alkuun (pieniä osia).

        Sanoisin, että Länsi-Suomessa suomen ja ruotsinkieliset eivät niin kauheasti eroa kulttuuriltaan toisistaan. Itä-Suomi on sitten vähän erilainen maailma, siinä näkyy taas itäinen vaikutus. En nyt laske rapujen syöntiä/juomalauluja tai midsommarstångia niin kauhean merkittäväksi eroksi. Pitäisiköhän koululaitos uudistaa sitten niin, että Länsi-Suomessa Pakko suomi ruotsi ja Itä-Suomessa Suomi Venäjä? Periferioissa taidettaisiin tykätä:o)


      • t.a.p.
        suomenkielinen kirjoitti:

        Tavallaan näin onkin, tai kulltuurillamme on sama alkuperä kuin saksalla, osittain siis. Suomi on mielenkiintoinen sekoitus kaikkia ilmansuuntia.

        Pohjois-Saksa on yllättävän kotoisan oloinen. Johtuu myös siitä, että Ruotsi miehitti sitä-1600-luvulta aina 1800 luvun alkuun (pieniä osia).

        Sanoisin, että Länsi-Suomessa suomen ja ruotsinkieliset eivät niin kauheasti eroa kulttuuriltaan toisistaan. Itä-Suomi on sitten vähän erilainen maailma, siinä näkyy taas itäinen vaikutus. En nyt laske rapujen syöntiä/juomalauluja tai midsommarstångia niin kauhean merkittäväksi eroksi. Pitäisiköhän koululaitos uudistaa sitten niin, että Länsi-Suomessa Pakko suomi ruotsi ja Itä-Suomessa Suomi Venäjä? Periferioissa taidettaisiin tykätä:o)

        " Pitäisiköhän koululaitos uudistaa sitten niin, että Länsi-Suomessa Pakko suomi ruotsi ja Itä-Suomessa Suomi Venäjä? Periferioissa taidettaisiin tykätä:o)"


        Paljon parjaamasi "netti fennot" ovat kylläkin olleet pakon sijasta valinnaisuuden kannalla. Mikä sinua siinä erään kielen pakollisuuden muuttamisessa valinnaiseksi niin sieppaa?


      • suomenkielinen
        t.a.p. kirjoitti:

        " Pitäisiköhän koululaitos uudistaa sitten niin, että Länsi-Suomessa Pakko suomi ruotsi ja Itä-Suomessa Suomi Venäjä? Periferioissa taidettaisiin tykätä:o)"


        Paljon parjaamasi "netti fennot" ovat kylläkin olleet pakon sijasta valinnaisuuden kannalla. Mikä sinua siinä erään kielen pakollisuuden muuttamisessa valinnaiseksi niin sieppaa?

        Kiva kun täällä joku on oikeasti kiinnostuneita toisten mielipiteistä. Siis, miksi kannatan suomenkielisenä, ns. pakkoruotsia:

        - Koululaitoksessa on määritelty jotkut aineet valinnaisiksi ja jotkut pakollisiksi. Pakolliset ovat perustavaa laatua olevia "sivistysaineita", jotka ovat tarpeelisia, koki ne joku henkilö itse tarpeellisiksi tai ei. Koen, että jos ns. kansa saisi päättää, tv:stä katsottaisiin pelkkiä salkkareita ja koulussa olis vain nettisurffailua. Runsas valinnaisuus ei muutenkaan ole koulussa mikään arvo, sen on lukiouudistus osoittanut. Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan. Siinä siis mielipiteeni valinnaisuutta vastaan sinänsä. Mutta, jos haluatte pakkoruotsin pois, äänestäkään eduskuntaan sellaiset edustajat. Kaikki tarinat salaliitoista yms. on idioottien juttuja.

        - En perusta kantaani "pakkoruotsiin"siihen, että "koska laissa niin lukee", vaan koska koen, että merkittävä osa suomalaisista on tekemisissä ruotsin kielen kanssa tavalla tai toisella: on itse ruotsinkielinen, naapuri tai tuttava on. Myös joukkoviestimistä osa on ruotsinkielisiä. Samalla tavoin kannatan pakkosuomea ruotsinkielisille, myös Ahvenanmaalla. Muistakaa, että kielen käyttö on aina oma valinta...ruotsista on hyötyä, jos niin haluatte. Ihmiset nyt vaan ovat erilaisia. Vaikka sinä et tarvitsisi ruotsia, moni muu tarvitsee.

        - Tietenkin on totta, että esim. Itä-Suomessa ei ole ruotsinkielisiä. On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa. Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea...

        - Yleensäkin Tuo vaahtoaminen "pakkoruotsista" on myös merkitykseltään melko pientä: Eikös se ole niin, että ala-asteella ei ruotsia ole pakko lukea lainkaan? Läheskään kaikki eivät mene lukioon, joten ns. pakkoruotsi on siis muutama koulutunti yläasteella? Näin ainakin omasta peruskoulusta muistelen.
        Mielestäni teidän tulisi keskittyä tämän asian sijaan suomen kielen aseman vahvistamiseen. Koen, että tällä keskustelupalstalla lietsotaan vaan vihaa...kohteeksi on arvottu tämä.

        - ns. vieraat kielet eivät tässä keskustelussa ole yhteismitallisia. Ne ovat siten ihan toinen asia. Sinänsä erittäin arvokas. Tässä keskustelussa ne ovat pikkupoikien näsäviisastelua.

        Yhteenveto:

        Sivistys-->tietämättömyys vähenee--> vihan synty (ihmisryhmiä kohtaan) ehkäistään. Ihminen on sitä vaikeammin johdateltavissa, mitä enemmän hänellä on tietoa. Muuten hän on kaikenmaailman helppoheikkien johdateltavissa.

        Kaikki maksavat aina jotain "jonkun puolesta". Ajatelkaa omilla aivoillanne!


      • paljon velkaa

        Mitäs pahaa Saksassa ja saksalaisessa kulttuurissa on? Suomi ja Ruotsi saa kittää Lutheria luterilaisesta työetiikasta.


      • pakkoruotsinet
        suomenkielinen kirjoitti:

        Kiva kun täällä joku on oikeasti kiinnostuneita toisten mielipiteistä. Siis, miksi kannatan suomenkielisenä, ns. pakkoruotsia:

        - Koululaitoksessa on määritelty jotkut aineet valinnaisiksi ja jotkut pakollisiksi. Pakolliset ovat perustavaa laatua olevia "sivistysaineita", jotka ovat tarpeelisia, koki ne joku henkilö itse tarpeellisiksi tai ei. Koen, että jos ns. kansa saisi päättää, tv:stä katsottaisiin pelkkiä salkkareita ja koulussa olis vain nettisurffailua. Runsas valinnaisuus ei muutenkaan ole koulussa mikään arvo, sen on lukiouudistus osoittanut. Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan. Siinä siis mielipiteeni valinnaisuutta vastaan sinänsä. Mutta, jos haluatte pakkoruotsin pois, äänestäkään eduskuntaan sellaiset edustajat. Kaikki tarinat salaliitoista yms. on idioottien juttuja.

        - En perusta kantaani "pakkoruotsiin"siihen, että "koska laissa niin lukee", vaan koska koen, että merkittävä osa suomalaisista on tekemisissä ruotsin kielen kanssa tavalla tai toisella: on itse ruotsinkielinen, naapuri tai tuttava on. Myös joukkoviestimistä osa on ruotsinkielisiä. Samalla tavoin kannatan pakkosuomea ruotsinkielisille, myös Ahvenanmaalla. Muistakaa, että kielen käyttö on aina oma valinta...ruotsista on hyötyä, jos niin haluatte. Ihmiset nyt vaan ovat erilaisia. Vaikka sinä et tarvitsisi ruotsia, moni muu tarvitsee.

        - Tietenkin on totta, että esim. Itä-Suomessa ei ole ruotsinkielisiä. On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa. Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea...

        - Yleensäkin Tuo vaahtoaminen "pakkoruotsista" on myös merkitykseltään melko pientä: Eikös se ole niin, että ala-asteella ei ruotsia ole pakko lukea lainkaan? Läheskään kaikki eivät mene lukioon, joten ns. pakkoruotsi on siis muutama koulutunti yläasteella? Näin ainakin omasta peruskoulusta muistelen.
        Mielestäni teidän tulisi keskittyä tämän asian sijaan suomen kielen aseman vahvistamiseen. Koen, että tällä keskustelupalstalla lietsotaan vaan vihaa...kohteeksi on arvottu tämä.

        - ns. vieraat kielet eivät tässä keskustelussa ole yhteismitallisia. Ne ovat siten ihan toinen asia. Sinänsä erittäin arvokas. Tässä keskustelussa ne ovat pikkupoikien näsäviisastelua.

        Yhteenveto:

        Sivistys-->tietämättömyys vähenee--> vihan synty (ihmisryhmiä kohtaan) ehkäistään. Ihminen on sitä vaikeammin johdateltavissa, mitä enemmän hänellä on tietoa. Muuten hän on kaikenmaailman helppoheikkien johdateltavissa.

        Kaikki maksavat aina jotain "jonkun puolesta". Ajatelkaa omilla aivoillanne!

        on hauskoja nämä parikymppiset svekot, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, kun ovat juuri oppineet ajattelemaan.

        "Pakolliset ovat perustavaa laatua olevia "sivistysaineita", jotka ovat tarpeelisia, koki ne joku henkilö itse tarpeellisiksi tai ei."

        Kehäpäätelämä.

        "Runsas valinnaisuus ei muutenkaan ole koulussa mikään arvo, sen on lukiouudistus osoittanut."

        Päinvastoin, valinnaisuus on tasa-arvoa, koska yksilöt ovat erilaisia. Tämän takia on olemassa sellainen kuin valinnaisuus. Jos se ei olisi tasa-arva, ei valinnaisuutt olisi ollenkaan koulussa.


        "Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan."

        On kypsä tietyissä rajoissa / lapsen vanhemmat valitsevat.

        "Siinä siis mielipiteeni valinnaisuutta vastaan sinänsä."

        Eli tasa-arvoa vastaan.

        Mutta, jos haluatte pakkoruotsin pois, äänestäkään eduskuntaan sellaiset edustajat. Kaikki tarinat salaliitoista yms. on idioottien juttuja.

        "En perusta kantaani "pakkoruotsiin"siihen, että "koska laissa niin lukee", vaan koska koen, että merkittävä osa suomalaisista on tekemisissä ruotsin kielen kanssa tavalla tai toisella: on itse ruotsinkielinen, naapuri tai tuttava on."

        Kuulee ruotsia vain on tekemisissä? Se onko tekemisissä, on oma valinta, eikä välttämättä tarvitse olla tekemisissä, jolloin ei pakkokaan ole perusteltu.

        "On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa."

        Ihanko totta? Anna jotain faktaa. Eiköhän ole ennemmikin suhteessa väestömäärään.

        "Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea."

        Siihen että asuisi, tulee pyrkiä, jotta koko Suomi säilyisi asuttuna. Muuttaminen ole sama asia kuin ruotsin tarve työelämässä

        "Yleensäkin Tuo vaahtoaminen "pakkoruotsista" on myös merkitykseltään melko pientä: Eikös se ole niin, että ala-asteella ei ruotsia ole pakko lukea lainkaan? Läheskään kaikki eivät mene lukioon, joten ns. pakkoruotsi on siis muutama koulutunti yläasteella? Näin ainakin omasta peruskoulusta muistelen."

        En nyt muista, kuinka monta % käy korkeakoulun, mutta osuus on suuri, mikä tarkoittaa suurelle osalle pakkoruotsia enemmän tai vähemmän 9 -12 vuoden.

        Pakkoruotsi ei itsessään vain ole se asia, vaan myös se, että se on muusta pois, se on epädemokratiaa jne.


        "ns. vieraat kielet eivät tässä keskustelussa ole yhteismitallisia. Ne ovat siten ihan toinen asia. Sinänsä erittäin arvokas. "

        Vieras kieli on kieli, joka on vieras eli ruotsi on vieras kieli eikä tämä semantiikalla muutu.


        "Sivistys-->tietämättömyys vähenee--> vihan synty (ihmisryhmiä kohtaan) ehkäistään. Ihminen on sitä vaikeammin johdateltavissa, mitä enemmän hänellä on tietoa. Muuten hän on kaikenmaailman helppoheikkien johdateltavissa."

        Hanki siis tietoa ruotsin kielen reaalisesta merkityksestä Suomelle. Aloita vaikkapa kumoamalla tämä sivu:

        http://pakkoruotsi.net/kielten_tarve.shtml

        "Ajatelkaa omilla aivoillanne!"

        Älkää svekot ajatelko, koska ette rationaalisen, objektiiviseen ja loogiseen ajatteluun kykene.


      • t.a.p.
        suomenkielinen kirjoitti:

        Kiva kun täällä joku on oikeasti kiinnostuneita toisten mielipiteistä. Siis, miksi kannatan suomenkielisenä, ns. pakkoruotsia:

        - Koululaitoksessa on määritelty jotkut aineet valinnaisiksi ja jotkut pakollisiksi. Pakolliset ovat perustavaa laatua olevia "sivistysaineita", jotka ovat tarpeelisia, koki ne joku henkilö itse tarpeellisiksi tai ei. Koen, että jos ns. kansa saisi päättää, tv:stä katsottaisiin pelkkiä salkkareita ja koulussa olis vain nettisurffailua. Runsas valinnaisuus ei muutenkaan ole koulussa mikään arvo, sen on lukiouudistus osoittanut. Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan. Siinä siis mielipiteeni valinnaisuutta vastaan sinänsä. Mutta, jos haluatte pakkoruotsin pois, äänestäkään eduskuntaan sellaiset edustajat. Kaikki tarinat salaliitoista yms. on idioottien juttuja.

        - En perusta kantaani "pakkoruotsiin"siihen, että "koska laissa niin lukee", vaan koska koen, että merkittävä osa suomalaisista on tekemisissä ruotsin kielen kanssa tavalla tai toisella: on itse ruotsinkielinen, naapuri tai tuttava on. Myös joukkoviestimistä osa on ruotsinkielisiä. Samalla tavoin kannatan pakkosuomea ruotsinkielisille, myös Ahvenanmaalla. Muistakaa, että kielen käyttö on aina oma valinta...ruotsista on hyötyä, jos niin haluatte. Ihmiset nyt vaan ovat erilaisia. Vaikka sinä et tarvitsisi ruotsia, moni muu tarvitsee.

        - Tietenkin on totta, että esim. Itä-Suomessa ei ole ruotsinkielisiä. On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa. Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea...

        - Yleensäkin Tuo vaahtoaminen "pakkoruotsista" on myös merkitykseltään melko pientä: Eikös se ole niin, että ala-asteella ei ruotsia ole pakko lukea lainkaan? Läheskään kaikki eivät mene lukioon, joten ns. pakkoruotsi on siis muutama koulutunti yläasteella? Näin ainakin omasta peruskoulusta muistelen.
        Mielestäni teidän tulisi keskittyä tämän asian sijaan suomen kielen aseman vahvistamiseen. Koen, että tällä keskustelupalstalla lietsotaan vaan vihaa...kohteeksi on arvottu tämä.

        - ns. vieraat kielet eivät tässä keskustelussa ole yhteismitallisia. Ne ovat siten ihan toinen asia. Sinänsä erittäin arvokas. Tässä keskustelussa ne ovat pikkupoikien näsäviisastelua.

        Yhteenveto:

        Sivistys-->tietämättömyys vähenee--> vihan synty (ihmisryhmiä kohtaan) ehkäistään. Ihminen on sitä vaikeammin johdateltavissa, mitä enemmän hänellä on tietoa. Muuten hän on kaikenmaailman helppoheikkien johdateltavissa.

        Kaikki maksavat aina jotain "jonkun puolesta". Ajatelkaa omilla aivoillanne!

        " Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan. Siinä siis mielipiteeni valinnaisuutta vastaan sinänsä. Mutta, jos haluatte pakkoruotsin pois, äänestäkään eduskuntaan sellaiset edustajat. Kaikki tarinat salaliitoista yms. on idioottien juttuja."

        Valtio valitsee yhden kielen pakolliseksi melkein koko kansalle ja tämä kieli ei ole ns. maailmankieli. Moista politiikkaa ei muualla sivistysvaltioissa jostain syystä harjoiteta. Eduskuntaan tullaankin äänestämään poliitikot, jotka laittavat mokomalle stopin.

        "- En perusta kantaani "pakkoruotsiin"siihen, että "koska laissa niin lukee", vaan koska koen, että merkittävä osa suomalaisista on tekemisissä ruotsin kielen kanssa tavalla tai toisella: on itse ruotsinkielinen, naapuri tai tuttava on. Myös joukkoviestimistä osa on ruotsinkielisiä. "

        En tunne Seinäjoelta ketään ruotsinkielistä, mutta venäjänkielistä monta ja ollaan jo melko lännessä. En kuitenkaan ole pakkovenäjän kannalla. Suomenkielisiä varten on suomenkieliset tiedotusvälineet.

        " Yleensäkin Tuo vaahtoaminen "pakkoruotsista" on myös merkitykseltään melko pientä: Eikös se ole niin, että ala-asteella ei ruotsia ole pakko lukea lainkaan? Läheskään kaikki eivät mene lukioon, joten ns. pakkoruotsi on siis muutama koulutunti yläasteella? Näin ainakin omasta peruskoulusta muistelen."

        Pakkoruotsia on myös ammattikoulussa jne.

        Sivistys -> tieto -> pakkoruotsin poisto


      • suomenkielinen
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        on hauskoja nämä parikymppiset svekot, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, kun ovat juuri oppineet ajattelemaan.

        "Pakolliset ovat perustavaa laatua olevia "sivistysaineita", jotka ovat tarpeelisia, koki ne joku henkilö itse tarpeellisiksi tai ei."

        Kehäpäätelämä.

        "Runsas valinnaisuus ei muutenkaan ole koulussa mikään arvo, sen on lukiouudistus osoittanut."

        Päinvastoin, valinnaisuus on tasa-arvoa, koska yksilöt ovat erilaisia. Tämän takia on olemassa sellainen kuin valinnaisuus. Jos se ei olisi tasa-arva, ei valinnaisuutt olisi ollenkaan koulussa.


        "Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan."

        On kypsä tietyissä rajoissa / lapsen vanhemmat valitsevat.

        "Siinä siis mielipiteeni valinnaisuutta vastaan sinänsä."

        Eli tasa-arvoa vastaan.

        Mutta, jos haluatte pakkoruotsin pois, äänestäkään eduskuntaan sellaiset edustajat. Kaikki tarinat salaliitoista yms. on idioottien juttuja.

        "En perusta kantaani "pakkoruotsiin"siihen, että "koska laissa niin lukee", vaan koska koen, että merkittävä osa suomalaisista on tekemisissä ruotsin kielen kanssa tavalla tai toisella: on itse ruotsinkielinen, naapuri tai tuttava on."

        Kuulee ruotsia vain on tekemisissä? Se onko tekemisissä, on oma valinta, eikä välttämättä tarvitse olla tekemisissä, jolloin ei pakkokaan ole perusteltu.

        "On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa."

        Ihanko totta? Anna jotain faktaa. Eiköhän ole ennemmikin suhteessa väestömäärään.

        "Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea."

        Siihen että asuisi, tulee pyrkiä, jotta koko Suomi säilyisi asuttuna. Muuttaminen ole sama asia kuin ruotsin tarve työelämässä

        "Yleensäkin Tuo vaahtoaminen "pakkoruotsista" on myös merkitykseltään melko pientä: Eikös se ole niin, että ala-asteella ei ruotsia ole pakko lukea lainkaan? Läheskään kaikki eivät mene lukioon, joten ns. pakkoruotsi on siis muutama koulutunti yläasteella? Näin ainakin omasta peruskoulusta muistelen."

        En nyt muista, kuinka monta % käy korkeakoulun, mutta osuus on suuri, mikä tarkoittaa suurelle osalle pakkoruotsia enemmän tai vähemmän 9 -12 vuoden.

        Pakkoruotsi ei itsessään vain ole se asia, vaan myös se, että se on muusta pois, se on epädemokratiaa jne.


        "ns. vieraat kielet eivät tässä keskustelussa ole yhteismitallisia. Ne ovat siten ihan toinen asia. Sinänsä erittäin arvokas. "

        Vieras kieli on kieli, joka on vieras eli ruotsi on vieras kieli eikä tämä semantiikalla muutu.


        "Sivistys-->tietämättömyys vähenee--> vihan synty (ihmisryhmiä kohtaan) ehkäistään. Ihminen on sitä vaikeammin johdateltavissa, mitä enemmän hänellä on tietoa. Muuten hän on kaikenmaailman helppoheikkien johdateltavissa."

        Hanki siis tietoa ruotsin kielen reaalisesta merkityksestä Suomelle. Aloita vaikkapa kumoamalla tämä sivu:

        http://pakkoruotsi.net/kielten_tarve.shtml

        "Ajatelkaa omilla aivoillanne!"

        Älkää svekot ajatelko, koska ette rationaalisen, objektiiviseen ja loogiseen ajatteluun kykene.

        on hauskoja nämä parikymppiset svekot, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, kun ovat juuri oppineet ajattelemaan.

        Kiva kun sanotaan nuoreksi, ihan yksikielisen suomenkielinen olen. Ja aika paljon vanhempi...

        "Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan."

        On kypsä tietyissä rajoissa / lapsen vanhemmat valitsevat.

        En kyllä katso, että hekään usein siihen kykenevät. Valitettavasti fakta vaan on, että monille parasta on, että jokin muu valitsee. Mitä seuraisi täydellisestä valinnanvapaudesta yhteiskunnassa? Esim. nuoret eivät haluaisi maksaa veroja, jotka menevät isolta osalta vanhusten ja lasten hoitoon?
        He voisivat todeta, että rahat menevät ihan hukkaan...

        Valtio valitsee kaikkien puolesta tässä asiassa tasa-arvoisesti.

        Tuolla sinun logiikallasi mitään ei elämässä tarvitse jos ei halua. Sitä voi istua omassa huoneessa side silmillä...

        "On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa."

        Ihanko totta? Anna jotain faktaa. Eiköhän ole ennemmikin suhteessa väestömäärään.

        Eikös suurin osa suomalaisista asu Länsi- tai Etelä-Suomessa? Ja sitä kautta opiskelijat. Ulkopuolelle jää Lapin yliopisto etc.

        "Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea."

        Siihen että asuisi, tulee pyrkiä, jotta koko Suomi säilyisi asuttuna. Muuttaminen ole sama asia kuin ruotsin tarve työelämässä

        Olet sinänsä oikeassa, mutta muutto voi oll apakollinen ja ruotsin tarve, mutta hyvinkin mahdollinen...ihminen menee, missä on työtä...

        En ole sveko, minulla ei ole mitään erityissuhdetta kieleen. Olen Anti-tyhmyys

        Sinänsä annan tunnustustusta sinulle, koska asiallista keskustelua saa tällä palstalla harvoin. Toki voit olla kanssani eri mieltä. Väittely on sinänsä arvokasta. Kiitos.


      • pakkoruotsinet
        suomenkielinen kirjoitti:

        on hauskoja nämä parikymppiset svekot, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, kun ovat juuri oppineet ajattelemaan.

        Kiva kun sanotaan nuoreksi, ihan yksikielisen suomenkielinen olen. Ja aika paljon vanhempi...

        "Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan."

        On kypsä tietyissä rajoissa / lapsen vanhemmat valitsevat.

        En kyllä katso, että hekään usein siihen kykenevät. Valitettavasti fakta vaan on, että monille parasta on, että jokin muu valitsee. Mitä seuraisi täydellisestä valinnanvapaudesta yhteiskunnassa? Esim. nuoret eivät haluaisi maksaa veroja, jotka menevät isolta osalta vanhusten ja lasten hoitoon?
        He voisivat todeta, että rahat menevät ihan hukkaan...

        Valtio valitsee kaikkien puolesta tässä asiassa tasa-arvoisesti.

        Tuolla sinun logiikallasi mitään ei elämässä tarvitse jos ei halua. Sitä voi istua omassa huoneessa side silmillä...

        "On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa."

        Ihanko totta? Anna jotain faktaa. Eiköhän ole ennemmikin suhteessa väestömäärään.

        Eikös suurin osa suomalaisista asu Länsi- tai Etelä-Suomessa? Ja sitä kautta opiskelijat. Ulkopuolelle jää Lapin yliopisto etc.

        "Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea."

        Siihen että asuisi, tulee pyrkiä, jotta koko Suomi säilyisi asuttuna. Muuttaminen ole sama asia kuin ruotsin tarve työelämässä

        Olet sinänsä oikeassa, mutta muutto voi oll apakollinen ja ruotsin tarve, mutta hyvinkin mahdollinen...ihminen menee, missä on työtä...

        En ole sveko, minulla ei ole mitään erityissuhdetta kieleen. Olen Anti-tyhmyys

        Sinänsä annan tunnustustusta sinulle, koska asiallista keskustelua saa tällä palstalla harvoin. Toki voit olla kanssani eri mieltä. Väittely on sinänsä arvokasta. Kiitos.

        ja vapaaehtoisuus ovat eri asioita.


      • Tapio.Rautalapio
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        on hauskoja nämä parikymppiset svekot, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, kun ovat juuri oppineet ajattelemaan.

        "Pakolliset ovat perustavaa laatua olevia "sivistysaineita", jotka ovat tarpeelisia, koki ne joku henkilö itse tarpeellisiksi tai ei."

        Kehäpäätelämä.

        "Runsas valinnaisuus ei muutenkaan ole koulussa mikään arvo, sen on lukiouudistus osoittanut."

        Päinvastoin, valinnaisuus on tasa-arvoa, koska yksilöt ovat erilaisia. Tämän takia on olemassa sellainen kuin valinnaisuus. Jos se ei olisi tasa-arva, ei valinnaisuutt olisi ollenkaan koulussa.


        "Onko ihminen 16-vuotiaana kypsä valitsemaan? Ei. Siispä valtio valitsee hänen puolestaan."

        On kypsä tietyissä rajoissa / lapsen vanhemmat valitsevat.

        "Siinä siis mielipiteeni valinnaisuutta vastaan sinänsä."

        Eli tasa-arvoa vastaan.

        Mutta, jos haluatte pakkoruotsin pois, äänestäkään eduskuntaan sellaiset edustajat. Kaikki tarinat salaliitoista yms. on idioottien juttuja.

        "En perusta kantaani "pakkoruotsiin"siihen, että "koska laissa niin lukee", vaan koska koen, että merkittävä osa suomalaisista on tekemisissä ruotsin kielen kanssa tavalla tai toisella: on itse ruotsinkielinen, naapuri tai tuttava on."

        Kuulee ruotsia vain on tekemisissä? Se onko tekemisissä, on oma valinta, eikä välttämättä tarvitse olla tekemisissä, jolloin ei pakkokaan ole perusteltu.

        "On kuitenkin muistettava, että esim. opiskelupaikat ovat pääosin Etelä-ja Länsi-Suomessa."

        Ihanko totta? Anna jotain faktaa. Eiköhän ole ennemmikin suhteessa väestömäärään.

        "Ihminen ei enää asu koko elämäänsä samassa kylässä. Muutto työn perässäkin voi olla nopea."

        Siihen että asuisi, tulee pyrkiä, jotta koko Suomi säilyisi asuttuna. Muuttaminen ole sama asia kuin ruotsin tarve työelämässä

        "Yleensäkin Tuo vaahtoaminen "pakkoruotsista" on myös merkitykseltään melko pientä: Eikös se ole niin, että ala-asteella ei ruotsia ole pakko lukea lainkaan? Läheskään kaikki eivät mene lukioon, joten ns. pakkoruotsi on siis muutama koulutunti yläasteella? Näin ainakin omasta peruskoulusta muistelen."

        En nyt muista, kuinka monta % käy korkeakoulun, mutta osuus on suuri, mikä tarkoittaa suurelle osalle pakkoruotsia enemmän tai vähemmän 9 -12 vuoden.

        Pakkoruotsi ei itsessään vain ole se asia, vaan myös se, että se on muusta pois, se on epädemokratiaa jne.


        "ns. vieraat kielet eivät tässä keskustelussa ole yhteismitallisia. Ne ovat siten ihan toinen asia. Sinänsä erittäin arvokas. "

        Vieras kieli on kieli, joka on vieras eli ruotsi on vieras kieli eikä tämä semantiikalla muutu.


        "Sivistys-->tietämättömyys vähenee--> vihan synty (ihmisryhmiä kohtaan) ehkäistään. Ihminen on sitä vaikeammin johdateltavissa, mitä enemmän hänellä on tietoa. Muuten hän on kaikenmaailman helppoheikkien johdateltavissa."

        Hanki siis tietoa ruotsin kielen reaalisesta merkityksestä Suomelle. Aloita vaikkapa kumoamalla tämä sivu:

        http://pakkoruotsi.net/kielten_tarve.shtml

        "Ajatelkaa omilla aivoillanne!"

        Älkää svekot ajatelko, koska ette rationaalisen, objektiiviseen ja loogiseen ajatteluun kykene.

        "Siihen että asuisi, tulee pyrkiä, jotta koko Suomi säilyisi asuttuna."

        Miksi muuten koko Suomen tulisi pysyä asuttuna?


    • härpättilä

      itse et ole kirjoittanut kait yhtään viestiä, jossa et olisi haukkunut eri mieltä olevia :) Taidat tosiaan tietää jotain vihaamisesta.

    • Kielen kääntäjä

      venäjän korkeakirkolliset sanat ja kyrillisyys tulee bulgariasta,
      muttei venäjällä silti ole pakkobulgariaa

      espanjan sanat arabiasta (arabit olivat siellä 700 vuotta kuten svedut puikoissa Suomessa)
      muttei espanjassa ole silti pakkoarabiaa

      mitenkähän nettisvenskaajat kääntävät tämän?

      Pakkoruotsi pois, säätiöissä marinoitu Rkp vuoden 2011 vaaleissa paikallispuolueeksi Vaasan seudulle
      ja lopullisesti ulos hallituksesta, tämä on suomalaisten tavoitte 2011 vaaleissa.

    • knugen hans majonäs

      Oman väittämän mukaan svedut ovat olleet Suomessa jo pitkään. Mitään omaa he eivät ole kuitenkaan ehtineet kehittää. Kielikin on sama kuin Ruotsissa.

      Suomalaiset ja virolaiset ovat olleet täällä niin kauan että yhteinen kieli on ehtinyt muuttumaan Suomenlahden etelä puolella eri kieleksi. Se että viron kieli ja suomenkieli eivät ole enää keskenään ymmärrettäviä osoittaa suomalaisten asuneen monta kertaaa pidempään Suomessa kuin svedut.

      Keksikää jotain omaa kulttuuriinne ja identiteettiinne, niin teidän ei tarvitse ikuisesti olla suomenRUOTSALAISIA, vaan voitte kutsua itseänne ylpeästi suomenRUOTSINKIELISIKSI.

      Tähän mennessä suomenruotsalaiset eivät ole kehittäneet vieläkään mitään omaa. Kehittäkää vaikka oma kieli koska kielenne on tanskan ja norjan ohella saksalainen murre.

      Suomenruotsalaisten identiteetti ja kulttuuri pohjautuu kokonaisuudessaan matkittuun kulttuuriperinteeseen Ruotsista ja Suomesta. Jos pystyisitte kehittämään jotain omaa niin voisitte joskus ryhtyä kutsumaan itseänne suomenruotsinkielisiksi.

      On ymmärrettävää että on halu ottaa kaikki identiteettivaikutteet Ruotsista jos ei ole kykyä tai ei ole ollut aikaa lyhyen historian takia kehittää mitään omaa. Varsinkin kun omissa pikku ympyröissä voi kuvitella olevansa ylempänä muita ja jotain erityistä mistä ei oikeasti edes tiedä mitään. Tähän asti suomenruotsalaiset ovat omissa pienissä ympyröissään tyytyväisinä esiintyneet mukamas ylempänä kulttuurikansana, ollenkaan ymmärtämättä että identiteetin matkiminen Ruotsista ja kulttuurin matkiminen Suomesta ei mitään kulttuurikansan olemusta tee.

      Totuus on aivan päinvastainen kuin Freudenthal väitti. Suomenruotsalaiset ovat ne jotka eivät ole vielä tähän päivään mennessä osoittaneet mitään kykyä kehittää omaan kulttuuriaan.

      Suomenruotsalaiset ovat väitteensä mukaan asuneet jo kauan Suomessa mutta mitkään merkit eivät siihen viittaa, koska oman suomenruotsalaisen identiteetin merkitys on heillä niin mahdottoman pieni verrattuna ruotsalaiseen identiteettiin.

      Toivon todella että suomenruotsalaiset voisivat joskus olla ylpeitä omasta itsestään eikä vain ruotsalaisesta matkitusta kulttuuriperinnöstä.

      Eikö suomenruotsalaisilla ollut aikaa kehittää omaa kulttuuria, vai onko ollut helpompaa opetella Bellmanin ryyppylaulut ja tuoda Lucia-neidon perinne Ruotsista.

      Lucia tuotiin vasta 50-luvulla Ruotsista. Ruotsin kielikin on kopio tanskan ja saksan kielestä. Ruotsin, tanskan ja norjan kieli ovat pohjoisia saksalaisia murteita. Mikä osoittaa ruotsalaisten olleen täällä muutamia satoja vuosia kauempaa? Ei mikään.

    • ylp fen

      pakkoruotsiin. Et kai torvelo yritä sillä pakkoruotsia perustella?

    • Sananlainaaja

      Ruotsin kielessä on paljon lainoja ranskasta. Ne ovat peräisin 1700-luvulta, jolloin ranska oli samassa ja vahvemmassakin asemassa kuin englanti nyt. Nuo lainasanat tunnistaa päätteistä, esim. "evenemang" ja "kulör". Myös siitä, että paino on lopputavulla.

      Jopa ruotsinruotsissa on joitakin sanoja suomesta.

      Kaikissa kielissä on lainasanoja monista vieraista kielistä. Mikä siis on nimimerkki Suomenkielisen ns. pointti?

      • t.a.p.

        Ranska on ollut kansasta vieraantuneen yläluokan suosima kieli myös Venäjällä. Pakkoranskaa ei silti ole Ruotsissa eikä Venäjällä ja Suomenkin kansa on alkanut katkomaan kahleitaan pakkoruotsin suhteen.


    • tiedoksi.

      Suomenruotsissa on 2500 lainaa suomen kielestä, jopa kielioppikin on muokkaantunut suomen kielen mukaan. Lähde:Mikael Reuter, Kotimaisten kielten tutkimuslaitos.

    • Ihmettelijä .

      ruotsin kielestä ei olisi mitään tarttunut suomalaisiin Ruotsin monisatavuotisen sorron aikana. Ihmeenä on pidettävä pikemminkin sitä, miksi sitä on tarttunut niin vähän.

    • xvvb

      olisihan se ihme, jos ei kuninkaan kieli...

    • 8520

      Mitenkähät nettifennot kääntävät tämän: Tämäkin on varmaan vääristeltyä propagandaa? Suuri RKPn salaliitto?

      Suurin osa tai melkein kaikki näistä lainasanoista on taas lainattu muista kielistä ruotsin kieleen. Kyllä samat sanat olisivat kulkeutuneet jopa suoremminkin ja paljon nopeamminkin suomen kieleen ilman ruotsalaista iettä.

      • turhaan yritätä tabl

        Tämä Freudenthalia palvova vammainen hevosnaama ku luulee ruotsalaisten keksineen kaiken uskonnosta lääkkeisiin ja merenkulkuun.


    • takuuvarmasti

      http://www.klassikerforbundet.se/dokument/Lanord_i_svenskan.pdf

      Tuhansittain lainasanoja ruotsin kieleen muista kielistä!

      Mitenkähän svekomaanit tällaiseen suhtautuvat? Varmaankin vääristelyä.

    • huh huh

      järjetön ketju

      tietysti kielissä on lainasanoja, tietysti kielet muuttuvat, jos ne ovat eläviä!

      Ruotsin kielen vaikutus suomeen tai päinvastoin ei millään tavoin selitä nykyistä pakkoruotsia.

    • Vesa Kaitera

      Suomenkielinen kirjoitti :"Voimakkaimmin suomen kieleen on vaikuttanut suomalaisten vuosisatainen sivistys- ja hallintokieli ruotsi, josta on lainattu tuhansittain sanoja. Myös yleiseurooppalaiset kulttuurisanat, aasista öylättiin, on usein saatu ruotsin kielen välityksellä. Venäjän kielestä on lainasanoja saatu etenkin itäisimpiin murteisiin, ja jotkin näistä ovat – osaksi kansanrunojen ja Kalevalan tuella, ja myös siksi, että useimmat suomalaiset eivät niitä vierasperäisiksi tunnistaneet – päässeet 1800-luvulla yleiskieleen (esimerkiksi leima, rotu, viesti).

      Mitenkähät nettifennot kääntävät tämän: Tämäkin on varmaan vääristeltyä propagandaa? Suuri RKPn salaliitto?"


      Ruotsin kieli on kiistatta vaikuttanut suomen kieleen, ei tosin juurikaan kielioppiin, mutta kylläkin sanastoon. Suoraan ruotsista on tullut ilmeisesti nelisentuhatta lainasanaa, ja muista kielistä ruotsin kielen välityksellä vielä lisää.

      Minulla on se käsitys, että alkuperäisiä uralilaisiesta kantakielestä periytyviä sanoja olisi nykyisessä suomen kielessä jäljellä noin viitisensataa. Jokseenkin kaikki sellaiset sanat, jotka liittyvät järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, ovat kielessämme lainasanoja. Uralialaisen kantakielen aikoihin sitä puhuvat heimot olivat etupäässä metsästäjä-keräilujäasteella hieman Australian aboriginaalien tapaan. Maanviljelys tuli kuvaan mukaan vasta myöhemmin. Alkuperäisen kantakielen lukusanoista ovat säilyneet vain sanat kaksi ja viisi, kaikki muut ovat lainasanoja.

      Melkoisesti vanhoja lainasanoja tuli etelästä jo kolmetuhatta vuotta sitten kuolleen turaanin kielen kautta. Muinaisslaavilaisia lainoja on havaittavissa erityisesti uskonnollisten termien lainoissa. Germaanisia ja balttilaisia lainoja on myös huomattava määrä. Sana kuningaz, jossa loppu-z on soinnillinen, on vanha germaaninen laina. Itämerensuomalaiset muuttivat soinnillisen z-kirjaimen, jota he eivät kunnolla osanneet lausua, s:ksi. Suomen kuningas-sana on siis lähempänä sanan alkuperäistä asua kuin on nyt laita yhdessäkään germaanisessa kielessä. Tuon ryhmän kielet ovat muuttuneet suhteessa nopeammin kuin suomi.

      Suomi on kuitenkin viroon verrattuna muuttunut sanastollisesti paljon enemmän. Viro on useassa tapauksesa pitäytynyt vanhaan itämerensuomalaiseen sanaan, kun taas suomi on ottanut lainasanan tilalle. Suomessa on sitten ehkä alkuperäisen sanan merkitys muuttunut. Sielu-sana merkitsi vanhassa suomessa vaimoa.

      Kieliopillisesti suomi on äärimmäisen konservatiivinen kieli, voisi sanoa museokamaa. Suomen alkuperäinen sanajärjestys subjekti-objekti-verbi on tosin tuhansien vuosien aikana muuttunut "normaaliin" subjekti-verbi-objekti järjestykseen niin, että aluperäinen järjestys on enää nähtävissä runollisessa ilmaisussa. Mutta uralilaisille kielille ominainen postpositioiden käyttö on useassa tapauksesa edellen säilynyt, vaikka indoeurooppalaisten kielten vaikutus puoltaisi prepositioiden käyttöä. Sanomme siis edelleen sillan alta ja tien yli, emmekä alta sillan ja yli tien. Tosin yli tien ei nyt sorahda korvaan kovin pahalta. Kolmentuhannen vuoden kehitys kohti prepositioiden lisääntyvää käyttöä on tässä havaittavissa.

      Muinaisskandinaaviskan ja ruotsin vaikutus on ajallisesti ollut melko lyhyt, vain vajaat kaksituhatta vuotta, mutta suhteellisen intensiivinen. Koska ruotsi oli täällä hallintokieli, niin suomeen lainattiin useita hallintoon ja nykyaikaisiin tarvekaluihin liittyviä sanoja. Niitä muokattiin äänteellisesti yleensä konsonanttiyhdistelmiä purkamalla niin, että ne istuisivat kunnolla suomeen kieleen. 1800-luvulla kehitettiin paljon suomenkielisiä uudissanoja, jotta voitaisiin vähentää vieraskielisten lainasanojen osuutta, missä osin onistuttiinkin. Muun muassa tiede- ja taide-sanat syntyivät tällöin. 1900-luvulla tuli lisää uudisanoja, muovi korvasi plastiikin, ja tietokone sähköaivot. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen järjestettiin kilpailukin auto-sanan korvaamisesta uudisanalla. Kilpailun voitti hyrysysy, muta tuo termi ei oikein pituutensa vuoksi saanut vastakaikua kansan keskuudessa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      152
      2545
    2. Näetkö feminismin uhkana

      Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?
      Ikävä
      203
      1190
    3. Tykkäätkö halaamisesta?

      Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo
      Maailman menoa
      113
      1101
    4. Hinduilu on suurta eksytystä

      tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa
      Hindulaisuus
      389
      940
    5. Malmin tapaus on järkyttävä

      Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi
      Maahanmuutto
      299
      923
    6. Miksi kaivata miestä

      jolla ei edes muna toimi?
      Ikävä
      101
      912
    7. Mitkä asiat teidän elämässänne on

      Tällä hetkellä parasta?
      Ikävä
      66
      878
    8. Mitä haluaisit kysyä

      Kaivatultasi?
      Ikävä
      62
      855
    9. Kyllä me vaan

      Tykätään toisistamme ❤️ siinä ei ole mitään väärää kenellekään
      Ikävä
      53
      851
    10. Oot nainen kaunis

      muista hymyillä jatkossakin.
      Ikävä
      46
      849
    Aihe