No nii, nyt ollaa taas tääl yläilmois tää murteella mukavast ketju. nyt tänne kannataa tulla kaikil murteil haastamaa. Miul onkii tarina kerrottavana, en muista oonks mie kertont tään jo, mut nyt mie kerron sit, katoha ku mie ostin hyvän paistin pannun pari vuotta sit ja en oo käyttänt sitä ku hyvi vähä.
Nii mie ku oo paistant sillä, nii se on ottant ruokaa kii, iha nii paljo et oikei on pitänt raaputtaa irti. täs jokkuu kerta miei sain tarpeeksein ja laitoin pannun muovikassii ja viemää sin liikkesee takas mist oon ostantkkii, mie kerroin et sil pannul ei tee mittää vaik makso paljo ko se polttaa ruuan pohjaa kii.kaupas otettii pannu vastaa ja lähetetii tehtaal takas ja miun piti kertoo paperilapulle mikä vika siin ol, ja niinhä mie teinkkii. Ja se lappu pantii mukkaa.
No nyt eile tuli vastaus et pannus on pinnotus virhe ja se on valmistus virhe, et hyö on pahoilla ku miul tul siint vaivaa, mut et hyö lähettää mil uuven paistinpannun, ja nyt sit mie oottelen uutta Matadoria, et kyl kannatti viijä takas. semmone juttu se oli.
Ai hyvä ihme pinnotus virhe, eiks niitä tarkasteta tehtaal, mitä sielt maaailmal lähetettää.
Olkaapa nyt hyvät ja tulkaa haastamaa murteella mukavii, tääkö on nyt hyväl paikallakkii!
Nii mie ku oo paistant sillä, nii se on ottant ruokaa kii, iha nii paljo et oikei on pitänt raaputtaa irti. täs jokkuu kerta miei sain tarpeeksein ja laitoin pannun muovikassii ja viemää sin liikkesee takas mist oon ostantkkii, mie kerroin et sil pannul ei tee mittää vaik makso paljo ko se polttaa ruuan pohjaa kii.kaupas otettii pannu vastaa ja lähetetii tehtaal takas ja miun piti kertoo paperilapulle mikä vika siin ol, ja niinhä mie teinkkii. Ja se lappu pantii mukkaa.
No nyt eile tuli vastaus et pannus on pinnotus virhe ja se on valmistus virhe, et hyö on pahoilla ku miul tul siint vaivaa, mut et hyö lähettää mil uuven paistinpannun, ja nyt sit mie oottelen uutta Matadoria, et kyl kannatti viijä takas. semmone juttu se oli.
Ai hyvä ihme pinnotus virhe, eiks niitä tarkasteta tehtaal, mitä sielt maaailmal lähetettää.
Olkaapa nyt hyvät ja tulkaa haastamaa murteella mukavii, tääkö on nyt hyväl paikallakkii!
Vastaukset 107
Vanhimmat
eile keilaamassa nii siel oli yks naine joka vissii ol ansioitunu jollaki tappaa keilailus, ku hänest otettii kuvvii keilapallon kans, no ei siin mittää, mut sit se kuvvaaja siirty apureinee meijä selän taa ja salamavalot rupes välkkymää, mie sanoin ystävällein et nyt meitä kuvataa et älä kahto taakseis, ja hyö räpsi meist kummastakkii ainankkii 5 kuvvaa.
En tiijä mihi lie kuvanneet, sanoin ystävälle et meenpä kysymää mihi hyö laittaa ne kuvat et tiijetää ostaa lehti jos sinne tullooo, mut hää sano et ei kysytä, ja nii se jäi sillee. Hallis oli paljo muitakkii, nii oltii me rinta rottinkilla ku me satii huomiota osaksemme.
Täs oli täänpäivän tarina. Tulkaaha haastelemmaa mukavii murteella.
Kumma ko vanhast tottumuksest valkkaa noist kassoist ain sen noppiamman, jonk jono vetää hyvi, vaikk omat kiireet ova menneet menojas. Joskus kuiteski tulee yllättävi hirastuksi niinku eilenki Citymarketin kassal.
Jonos mun erellän oli nuori naisihmine, joka ol päässy jo maksuvaihesse. Siit manöverist tuliki lopultas pitkä, ko maksuvälineit ei tahtonu mistään löytty.
Kukkarost tyhjennetti ensteks kaikk kolikot tiskill - ei piisannu. Seteli ei löytyny lompsast eikä taskust eikä olkalaukun lokeroist.
Sit hän hoksas ett pankkikortti senttäs piti ol lompsas. Hän rupes tyhjentämä sitä lompsatas siihe tiskill ja alko ol jo aika hermostunu, ko jono venys kassal koko aja. Oli siell lipui, lapui ja kortei uskomaton määrä, joist osa lenteli lattial. Lopultas löyty se pankkikortti sit ja kauppa sai rahans.
Naine oli löpultas aika hermostunut ja tunki ne laput, liput ja lompsans siki soki sinne olkalaukkusses.. Meill ol nauarus pirattelemist, mut osa jonon lopppupääsat siirtys kuiteski viäreisse jono.
mie oon joskus lukent sellase tutkimuksen ko tehtii iha yllättäi naisille ja kysyttii et näytäppä käsilaukkuis nii katsotaa mitä se sisältää. Usseimmat suostu ja näytti, ja tulos oli se et ei missää oo nii paljoo ylimääräistä tavaraa ko naisen laukus.
Tämmöne tul mielee ku luin siu kassajonos kokemaas, miu kohalllein ei oo sellasta tunarii sattunt, mitä mie ihte kyl oon, vaikka mie jo jonossa haen valmiiks pussin ja kaik mitä tarvitaa, iha just sentähe et pääsis pois kintuis niihe ostoksiensa kans.
Mut yks asii minnuu oikei ärsyttää niis marketeissa, ja se on se, ku nuoret äitit huuvattaa lapsiaa siel, eikä itse oo huomaavinnaa, ja ne huutaa kurkku suorana, kyl minnuu sieppaa semmone touhu.
Nyt jo jokupäivä hasteltii et ne isot marketit pitäiski ola keskustoissa mitkä tähä asti on tehty kauvas pelloille,
silviisii ne asiat muuttuu.
Jonnii kerran tuota naisenlaukun sisältöä olen ihmetellyt mutta kaikki on anteeksi annettu.
Ajjattelepanyt ihiminenlähtee veskasa kans siinähän on oltava mukana tämä ja tuo, tähän lopetan sen päivitteltyn.
Mutta nyt tärkiämpiin asjoihin.
Kävästiin tännään uuvessa kahvilassa ja siellähän oli tosi metlevä tarjoilu.
Emäntäni kysy että mitä se on tuo kakku ja sitte tilattiin mustikkaleivos no älähän mittää, lisänä tuli maistiaiseksi pala sitä toistakin kakkua,
Tätä ei muuten passaa kertoa sille Monicalle.
Nää etelämaan tarjoilijat osaavat se homman, johan tuonne toisenkin kerran mennään.
omalt kohdaltan se laukkuasjan sillail,ett laiti pikkusse kassihin kii semtti metallirenkkai ja niitten päähä sitt erivahvussi remmei ja niihi sitt yhtehe kii avaimen,toisse kännykä,ja kolmantte kukkaron,tunki ne kaikk siihen kassihin ja tällä ain kauppa mennesän sen roikkuma kärryihi piukkaha,eik tart paljot hakki,kon tiädä niitte remmeitte vahvudest,mikä on minkäkki pääs.tämä ol muu iha oma oivalluksen ja o herättänn kyll hilppeyt muis ihmisis.
onks se sit nii vällii vaik toisii hymyilyttää, sehä on vaa hyvä, et tulloo hyväl päälle.
Mieko ostan laukun nii koitan kahtoo et ois lokeroita monta mihi sais korjuu
avvaimii ja muuta pienempää tavaraa, mut ei sekkää oo oikei hyvä, ku viimeks
ostin tosi monilokeroisen laukun ja nyt sit saan hakkee, mis lokeros on mitäkkii?
Siihenkii tuhraantuu aikaa, ko etsit ja etsit mis on mitäkii pitäis olla nii hyvä muisti
et muistas mitä mihinkii laittaa. Mut siint se on hyvä ettei puttoo mittää etsies,
ku käyp lokeron kerralaa läpi.
Avvaimet on miul sellane huolenaihe et mihi oikei laittais et ne ois korjus, silloko
mie asuin omakoti talossain nii miul oli ulkona sellane piilopaikka joho mie sujautin
vara-avvvaimen piloo, mut nyt ku asun osakkeessa nii sellasta mahollisuutta ei oo.
Nyt minä kuitenkin paliastan sen oman keksintöni.
Ostin sellaisen avainperäkukkaron se taittuu kolomeem osaan, siinä on tasku pankkikortille ja siihen yhteen samaan taskuun sopii se prisman, kirjastokortti ja joitain muitaki kortteja.
Suurimmatkin setelit sinne sopii, niitä vain harvoin näkyy.
Sehän siinä on se juju mistä minä tykkään, kukkaro on etutaskussa eikä roiku takataskussa.
Joojoo, nyt joku sannoo että povitasku on kukkarön paikka, hohoi makuasia se on
huomioo et miunkkii on haettava avainpussii eikä pussiavainpaikkaa:))
Se on siintäkkii hyvä ku se mennee taskuukii. Hyvä et sie paljastit salaisuuteis, nyt lähen kiertämää pussikauppoja jos sattuis löytymää sellane kolme kertane pussi, sit siin varmast pysyy rahatkkii hyvi, ku mie oon huomant et miu pusissain ei rahat oikei pysy,
Rahast tul mielee ku miul ol naapuri, joka pienes pöhnäs ain sano,,,,, miul on rahhaa niipaljo ko mie tarvihen,,,
eikä hää leuhkint, vaa oli nii nuukaa et rahaa säästy aikoinaa ku oli työelämässää, oon iha varma et hää sai eläkkeestääkkii viel säästöö, oli nii nuukaa.
Mun 1961 syntynyt skidini Laina meni tokan kerran avikseen. Kutsu geimeihin tuli. Kartta ja ajo-ohje messissä. Mesta oli Uudenmaan svenskialueella.
Torveilin ja eksyin tottakai. Vaiffi motkotti, mutta kännykkä jeesas löytään mestan. Kävin kuiteski yhen verstaan pihalla kysymässä tietä. Verstaassa ei kukaan puhunut suomea. Yrittivät kyllä, mutta sotkivat mikä on oikea ja vasen. Niinpä puhuin ruotsia ,(jota en oikein osaa) ja sanoin "freist fösöök på svenska". Hitattiin yhteinen kieli ja sain ajo-ohjeet paikalle.
Häissä oli kliffa meininki. Yks vanhempi karju tuli doginsa kanssa ihmetteleen mistä musiikki tuli. Tsiigasin silmät renkaina. kun kundi väitti, että sen dogi, bokseri on vinttikoiriakin nopeempi. Sanoi kuitenkin , että se on niin kiltti, että antaa ullakkohurttien mennä ohitseen.
kyl nii ouvolt hesan murteelt tul nyt kirjotettuu et en ees
arvaamallakaa ois saant muutamist sanoist selvää Mite se
liekkii poikent oikei puhekielest, ko on sanatkii iha eri sottisii.
Mut mukavaa et tul hesan murretta esil, aina joskus jokkuu muukki
antaa näytteitä siint murteest, vai onks se hesankieli. eli stadin langia?
Täs tuli mielee ko on niitä imitaatoreita vai mikä heijä viralline
nimi onkaa, on se vaativa ammatti ku koittavat olla eri ihmistä,
mitä itse onkaa, mie ihailen sitä Mega Paulaa hää on hyvä matkimaa.
Jotkut tykkää Jope Ruonansuusta, miust hää höpisee ommii
höpinöittää kyll hyväst, mut ei nii hyvä matkimaa oo. Mut mielellää
mie kahton heitä kaikkii ko eiintyvät.
Mut jos okei sannoo pitäis kest näyteliäst mie tykkää et on hyvä,
nii kyl se on Heiki Kinnunen, on hää lahjakas, no nyt tätä asiaa
tulis vaik mite paljo, mut pittää pistää poikki ja lopettaa....
Kai snaijjaat?
ja iso ko,suurtaha se pittääkkii olla, sen Stadin, hyvä et
oikasit, kunnia sil kel se kuuluukii.
murretta haastamas, mut mie kerron taas mite eile käi,
ko laitoin nappulast valloo liesituulettimmee nii jopas
rupes kuuluumaa rätinää ja pauketta, mie vähäse pelästyin
ja ootin vähäaikaa, valo ei syttynt, otin auki sen luukun ja
sieltä rupes lentelemmää lasinpalasii miu päällein, herrajestas,,,,
en tiijä olisko siel tapahtunt jokkuu räjähdysmäine lampun
palamine vai mikä mahto olla.
No nyt mie oon sit ilma lamppuu, mut en uskalla ihte ruveta
kokkeilemmaa vaihtaa uutta lamppuu, ko miust se lampun kanta
on viel siellä paikoillaa,
Mie ajattelin tehä silviisii ku aamupäivä tulloo, nii mie kahton
rappusis jos jokkuu naapurin mies kulkoo, nii pyyvän kahtomaa.
Nimittäin sain jo pienen tärskyn, ko yritin kahtoo sinne, et näkkyykö mittää.
Nonii nyt mie jään oottamaa niitä naapurien herräämisiä.
tän koneen kanssa . on uus ja oon opetellu tän tavat. Paljo on parree kuh se erelline.
Mää oon lukenu teirän hauskojakommelluksia ,mutta aina jälkeenpäin onneks.kaikki tuntuu niin mukavalle.
Mulle niitä sattuu harvase päivä,kaikkia en viitti eres kertoo.
Aikasemmin mulla oli semmonen ovi että usein jäi avaimet sisäpualelle,. Sittekeksin "jemman"niille pitkän harkinnan jäleen, ja se toimikin ihan hyvin . Meillä on ulkoovessa koodi ,siittä pääsee ilman avaimia sissää, Ja Hissi millä menin kellarikerrokseen ,siälä oli sopiva kolo mun avaimelle.
Mutta nyh mulla on uusi ovi semmonen joka on kuulemma,niin vahva ettei sitä saa rosvokkaan auki.
Mutta ,mutta kun sattuu näitä kommelluksia, Nonniin. Tulin ulkoo ja jätin avaimet ulopualelle siihen avaimenreikään ,sitte sisällä laiton sen lukon niin ettei sitä sais auki ulkoopäin, muttakuh se meniki niin etten saanu sitä ollenkaan auki ,sinne jäin loukkoon omaan asuntooni. Meinas tulla paniikki.
Toivuttuani ,huamasinkin että mulla ei oo niitä avaimia ja huamasin että ne oli siä ulkopualella. Mää soitin naapurille että se tuli aukaseen oveni , se oli ihmeissään että tollasia ovia ei sais tehrä .
Toisella kertaa lisää --niitähän mulla riittää:=)nääs noita kommelluksia meinaan.
Kommellus voi ol väärä sana unohruksel. Mää en nimittäin muistanu men sauna. Mää olen koko kesän käyny Samppalinnan uimalas uimas ja saunas, mutt nyy mää tilasin saunavuaron eile illaks klo seittämän. Mull oli kännymuistutus kuurelt. Viel vartti yli kuus oli miäles, mut sen jälkke mää muisti sen saunan vast uutisten aikan pual yhreksän. Voi herran piaksut mun päätän.
Tätty mää olin tämän ruurun eres ja värkkäsin yht lomakett nii antaumuksel ett kaik muu unhottus. Tämä oli varmaste simmone hiano flow-kokemus. Olette varmaste siit kuullu, ellei kattokaa guugelist.
Pittää tuas tulla harjottelemmaan savon viäntämistä. Eilen siellä Artukaesissa olin kirjamessuilla perinteiseen tappaan ja flow-tilloo koitin suavuttoo. Vuan on männä jotennii maku poekkeen , kovin kaapalliseks on käännä sekkii touhu. Yhestä antikvariaatista ostin itellein par syntymävuotein Kotliettä, sukulaesmiehelle Karjala-kirjan ja muutaman uuvven lapsenlapsille, kuuntelin paria kirjailijjoo ja seorasin kun koulukkaat tek tehtävijjään ja karkasvat joka välissä pehmisjonnoon, sitä ilimasiks maestatettii. Ruokamessuttii ol sammaan aekaan toesessa salissa, ja minnäe maestelin suklaat, juustot, spelttipuurot ja maksapasteijjat sammaan mahhaan, huuhoin ne alas punaseks värjätyllä kuohuviinillä, joka ei maksanna kun kaks euroo iso lasi.
Voetin yhestä kyselystä pienen kirjan, jossa esitellää lounaesmurteita. Siitä löyty ihan viisaantuntunen runo alusta:
Ihmiset unhotta
mitä sää olet tehny.
Ihmiset unhotta
mitä sää olet snonu.
Mut ihmiset ei
ikä unhota
mimmossi tuntei sää
olet heis herättäny.
Markku Heikkilä, Positiivissi funterauksi turuks.
paljoo kerkiä kijotella tänne ,nääs kummää meen Suamen laivalla Helsinkiin Silakkamarkkaoille, nymmeitä ei oo kovin vaivasia matkalla ,monasti on ollu rullaattorillakin ,ja yks mummu melkein 90v . Se kuali ja ne monet on jättäny matkustelut .Ne on nuarena saaneet tarpeeks suamen laivoista.
Meinaan olla ulkona koko päivän siä keskustassa ,kattella hianoja iittalan ,marimekon ja muita kauniita Suamalaisia tavaroita,
Ei niitä raskitte ostaa,mutta kiva ihailla. Sillon kun viälä olin tyässä olin aina ostamassa mitä miäleen jualahti.
Ja kaapit on täynnä jo ,täytyis asuntoo isontaa ,että mahtuis.
Toivottavasti on huamenna ja maanantaina parempi ilma ,nu on satanu koko päivä.
sie se teet taas Suomereissun, kyl kannattaa kulkeeki nii kauva ku pääsee,,,,,,,,,, mutt miun piti sannoo et siu uus konnees on varmast hyvä, kuha sie opit kaik hyvi hallitsemmaa. Mieko ostin uuven läppärin nii ensi ajattelin et mahanko oppii lainkaa sen käyttöö kunnolla, mut nii vaa käi, et tutuksha sekkii on tult.
Miul on olt kiirettä kans ko mie oon koittant laittaa ja siivota paikkoi kuntoo ko olin maaailmal niikkii kau, ko melkei vuuven, eile ompelin uusii verhoi ja viel tänäpäivän pittää viimeistellä niitä, en mie niitä ikkunaa laita ko Jouluks, mut pianha se tullookkii, pitäis viel pestä ikkunatkkii,
Huusholli on sit semmone paikka, et siel on aina tekemistä, koha vaa viittii, monet valittaa yksinäisyyttää, nii kyl se häviää kuha ruppee huushollii kohentamaa.
No mie toivotan viel uuvellee onistunutta matkaa silakkamarkkinoille ja hyvvää sunnuntaipäivää mutenkkii,
Jerrylle halaukset ja hellät taputukset.
ko ikkä tule ni kaik pakaa unohtumma, jos ei nyt iha men muisti, ni
viimestää oo hajamieline. Kyl mul nauru kelpas ku sää sanosit et vast
uutisis heräsit, et sul oo sauna vuoro menny. Kyl maar seuraaval
kerral oo parrei muisti, mut ny mä sanosi et, kovi oo mukava ku kerroit.
tul niko aamu nauru naurettu.
(murteella harjoitusta)
jotta saan tään vähä ylemmäks, voisiha mie kertoo ku näin entisen naapurin,
se olikkii sellane naapuri et anto miul pään vaivaa, miehä kerron, siint on
kauva aikaa ku tää tapahtu, no nii,,,, se naapuri tul pytämmää rahhaa laainaks
ja enhä mie kehant kieltääkkää ja summa oli melko suuri,
mie annoin ja hää lupas maksaa kuukauven päästä takas eli seuraavast tilist ,
ja meni jo 5 kk eikä hyö olleeet moksiskaa, ja hyö osteli pesukonneenki ja
vaihto TV- uuttee, mut velkaa ei maksettu.
Mie sit ajattelin et ompa röyhkeitä ihmisii, oltii ja juteltii niinku ei mitää,
mut velast ei haastaneet mittää. Sit eräänä päivänä mie ajattelin ottaa
ommain pois ja ku hyö tul töistä nii mie menin juttusil, ja sanoin suoraa,
et nyt on maksettava laina takasii, välittömäst huomenna ja sainha mie.
Miul tuli sellane tunne et hyö luuli et mie en kehtaa pyyttää rahaani
takas ja hyö röyhkeesti pittää ne, mut mie olinkkii toista mieltä, ja
senjälkee en oo kellee lainant rahhaa, sellasen opetuksen sain.
Onks teil kellee sattunut samalviisii, et pittää pyyttää omiaa pois?
ja laivareissu meni hyvin. Vein paketin pojan tyttären lapsille ,siinä satamassa on posti ja siihen laiton sen
Posti täältä Ruotsista on kallista ,ja kun ne "tuliaisetkaan" ei oo niin arvokasta ,pääsee noin halvemmalla.
Tavattu ei .Kun kaikki on päiväsaikaan työssä ja lapsetkin päiväkodissa.
On kiva saada Suomesta kaikenlaisia herkkuja ,kaikkie vaan pikkusen ,ovatten kalliita ,esm Ylikypsä kinkku ,ja se leipäjuusto ,on sellasta mitä on pakko saada ,makso mitä makso. En iljenny kysyä eres hintaa ,kun kuitenkin sitä otin. Nää ostin Wanhasta kauppahallista.
Tyrnimarja mehua ,saaristolaisleipää ostin niiltä kojusta.
Se vaan on ikävää kun kaverina oli sielä kaupunkilla käydessä, sellainen joka on sairaanloinen, ei siittä etenemisestä meinannu tulla mitään ,hän on minua 10 vuotta nuorempikin,mutta tosi huono kunto.
Kyllä Jerry oli saanut hyvän hoiron ,sitä oli vähän kaikki pitäneet vuaronperään,mulla kun on tässä kaikki Tytär ja Poika perheineen ja minun oma poika, me ollaan kaikki toisistamme 100 m säteellä.
Onneksi on kiva ilma nyt että päästään Jerryn kanssa pidemmälle lenkille, on aina katottava se päivä kun ei sara,ja olla enemmän ulkona sillo. Ny ei nää ilmat aina oo niin hyviä ja illallakin pimee tulee aikasin.
Käynny,tosa hiuk ylempän. ajatteli määki taas pistä lusikkan soppaha. sitä ko ihmine o luantteltas sanosi aika nuuka,nii käy sillai,ko mull kävei. Yhden tutu ihmise trekoolis kasvoi tänä vuann niin kauhiast omeni,ett vallan pyärryt niit katto. Isoi miähe nyrki kokkossi putos puist. Ahneuksissan niit hamstrasin melkkei vanhaikkase pyykkorillise. Istusi sitt köökissäin pualen päivä ja kuarisi niit piäntte kärväste ahdistelles. Keiti oikke vanhaaikkast omenhillo ja sitä tul jo valmiks kymne litra ja toinen tule viäl,ko ruppe siihe hommaha uudestas. Mihi sen kanss oikke mahta jouttukka,semmost o ahneus. täyty varma ruvet sitä tutuil jaeskelemaha,tai vaik joullahjaks pan pakettihi.
Ei sill mittän mahra ku on ollu viishenkise porukan emo ja huoltaja, ni viäläki vaikk yksin ole ain o pakkanen täyn ja jääkaappi. Nyyki ku mää tulin tualt työväeopiston luenolt käveltte simmost reitti, jonk varrel ol omenapuit. Iha tosa munt lähel puistos. Kova tuuli ol purottanu ompui, pakko mun oli niit kassin täytte noukki.
Nii isoi ja puhtossi Åkerö ompui oliva. Tonne mää pistin ne parvekkeel, siäll viiliäs säilyvä parhaitte. Kolme mää niit söinki jo, voi ett oliva hyvi.Täyty ny ruanlaitto lykät ettippäi.
Raumflikk, teiksää oikke sokerihillo, vai pakastimenko laitoit happamena. Mää ole vaa omput soseeks keittäny ja rasiat pakkasse laittanu ilma sokeri. Nyy vaa ei omena soset mahtunu ku vähä vaa, ko varemi ja mustikoi tuli niin pal.
Kyll mää laitoin täll kertta oikke laillist sokerin kanss keitetty hillo purkeihi,kotei mahdu pakastimehe. Mull o sitt sama vika ko sullakki,viishenkine pere tarvitt pali enemä,mutt vaikk kui olsin piänentän kattiloi ja hankkinn piänemä pakastime ,nii mun flikkoitten miälest meijä äit laitta yhä viäll kaikki ko armeija joukko-osastoll. Se on sitt kamal vika. Mää kävein tänäp ostamas uude hiuk piänemmä kerroskattila ja ny siinn hautu parast aikka omenariispuuro,haes sääki siält parvekkeeltas muutam ja pann puuro tulema,maisteta sitt huamenn.
Kyl se on mukavaa aina joskus lähtee kottoosa pois vaik laival naapurimaaha, mie vaan oon senverra laiska etten viitsi laivareissuu tehä, siint on jo monta vuotta ku viimeks olin. Se ees takas reissu on niin pitkävetinen.
Mutta Ullamirjami, onks siu pakastin jo täys talvee varte ko tääl toiset juttelee et heil on, ja miunkii pakastin on jo täys, ja oon mie tehny jottai hillojakkii talven varalle.
En tiijä tullooks kaikki syötyy, mut pitäis saaha vähä kulumaa, ku miul on tapan laittaa Jouluruokii mitä on ylimääräsii, nii pakkasee, et nyt näyttäs semmoselta et ei taija tulla mittää, ko tuo pakastin on vaa semmone pysty jääkaappi ja pakastin joka ei oo oikei suurikaa.
Oli miul semmone ystäväkkii, ku oli oikei pakastearkku ja iso, sit oli viel kylmäkaapi ja jääkaapi, ja oli kans yksinäinen ihminen. Ja kaikki oli täynnä tavaraa, ja ku kesä tul nii kaikki oli syötykkii. Hää sano et ei hää talvenmittaa haje kaupast ko leivän voin ja maijon , eikä paljo muuta.
En mie ossaa iha noi täyvellistä hamstrausta tehä, ossaaks muut?
että jos keittää kaneliomenista riisiomenapuuroa tarvitteko heittää kanelitankoja vielä sinne sekaan.
Tyhmähä tuo kysymys oli mutta kun olen vieraantunu keittiöhommista.
Toiseksen ajattelin tälläkeinon murreketjua kohotella upoksista näkyviin ettei vesi mene nenään.
Nyy vast mää vastaan sull, antteks vaa. Kat ku mää en ol käyny tätä ketju lainkka lukemas. Nii et sokerihillo oikke. Mää muistan vanhastas, ett omenahillo on kovi herkkä homehtuma. Sää varmaste teit steriliste sen homman. Kyll sun porukkas saa sit taas herkutell, ko sää papusoppaa keität ja pannaria omppuhillon kans. Eiks olki kumma ku jälkeläiset tuleva meijän tykö, ni niil tulee nälk. Mää olen ajatellu ett se on simmone ehrolline refleksi, niinkö niil Pavlovin koiril.,,,,
"Tutkiessaan koirien syljeneritystä Pavlov huomasi koiria ruokkivien tutkimusapulaisten askelten äänen laukaisevan koirien syljenerityksen jo ennen ruoan antamista. "
mut iha eri asiaa, ko mie olin lukevinaa lehest, jotta ,,,, ei piä ihmetellä jos pankissa kysytää outoi kysymyksii, oliks se semmossiikii et mist on rahan saant ko maksaa jonkun laskun, et selvittää, ettei ole vaa rahan pessuu, mie vähä ihmettelen jos semmone lakipykäläkkii on tult,,,, mis me nyt tämänikäset pestäs lutratas niitä rahoja, ootsie lukent tämmösest asiast?
Hyvä ol tarkotukseis nostaa murreketju vähä ylemmäs ja nousha se, sie oot sit huomaavaine, ja huumoril höystetty mies. Hyvä niin.
nii on kaiketakki pruukat sanno,älä kuule heit sitä kaneltankkoas sen puuro joukkoho,vaan tällä sitä sit jauhettunnas siähen pääll. Tääll on vaik kui pali naisihmissi auttama suut,jossas ole viarantunnu köökist,ett kys reilust vaa, jossas ole jotta unhottan.
mut mie oon kyl lukent
senverra et taas voin sannoo yhön hyvän työn jonka mie aikaasain, se alko niin ko mie ostin uuven keilailuasun, ja miun pittää aina korjata jostai päi niitä. nii nytkii, no ei siin mittää, mut ko mie sain työni tehtyy,
nii olin montakertaa kahtonu tuota ompelukoppaa, et se pitäis siivota, ku siel on varmast montakymmentä lankarullaa, kyl niitä on likemmäs sata rullaa, jotka oli auenneet, niin et rihmoi on sotkeentunt iha maahottomasti toisiisa.
Nii mie aloin siivoomaa ja joka rullan käin lävi ja selvitin ne rihmat ja suljin ne rullaa hyvin, ettei ne ennää aukee ihtellää. Se ompelulaatikko on huusholin sekasin laatikko ja nyt se on kunnos, on sielt mukava ottaa, ku löytyykii semmosta rullalankaa mitä hakkee.
Mimmoses kunnos siu ompelulaatikkois on ?? Et onks kellää samallaine sekasotku olt laatikos, ko miul oli.....
lankakopasta tiiä mutta pääkoppa on välillä.
Nyt taas sattumoisin luin semmosta uutuuskirjaa "Pidä aivosi kunnossa"
Siellä oli esimerkkinä pisin paikan-nimi Walesiksi eli Gymriksi.
LLANFAIRPWLLGWYNGYLLGOGERYCHWYANDROPWYLL-LLANTYSILIOGOGOGOCH
Sitten pisin paikan-nimi suomessa.
ÄTERITSIPUTERITSIPUOLILAUTATSIJÄNKÄ
Kyllä tuon savukoskelaisen suoalueen nimen oppii jotenkin muistamaan mutta tuosta walesilaisesta en taitas oppia muistamaan.
miu lanttuin ei leikkaa tuollaisii nimmii, on nii pitkä ja vieraskieline, ei tuu mittää vaik mil yrittäis.
Mut ootsie kuult suomekielise pitkän sanan se tällane,
Epäjärjestelmättömyydellensäkäänköhän.
Tuon viel muistaaki,,,,, kumpi voitti ??
Mää pistän kans korten kekko Murreketjun hyväks. Nyy alkaa taas se komeroitte läpikäymine ja järjestelemine, ko enempi näi syksyll tulee koton ja sisäl olttu. Mää ole ain kova poies heittämää tavaroitan. Muns ei ol yhtikäs yhtää keräilijän vikka. Mut ku jonku tavaran poies heittää mitä ei ol aikoihi tarvinu, ni koht pia sitä sit tarvittaisiki. Mul oli kertyny kaikenlaissi mutterei, ruuvei, koukui ynnä muut ku mää olin tehny remontei kahteen huushollisse. Tais kilon verra niit ol, mut mää heitin ne kaikk metallikeräysastiaan. No nii koht olisin simmost koukku kukkassi varte tarvinu. Olsin ton kissuksen aulan kattoon ripustanu. Mut kun ei koukkua ollu, heitin koko kukan vege.
Vaattei on kans kamalan paljo, varsinki niit kutistune. Mää elä kuitenki viel siin toivos, ett mää tule samaan kokoon kun neeki, jokk siel henkaris roikkuva. Ainaki yritys on.
mie oon jo kaapit käynt lävi, ja se onkkii urakka ku pessee sisält ja ulkoo, ja viel kantaa vaatekaapist kaik uloskii tuulettummaa, mut kyl se työ kannatta tehä, on sielt sit kiva ottaa tavaroita.
Ai siul on tapana heittää tavaroita roskiksee, mil sie sit teet mittää, ku ei oo vehkeitä, mie ko oon iha eri sorttine, mittää mie en heitä pois, mut sit pakkaa nurkat olemaaa ryönää täys, varsinkkii säilytyshuone tuol alakerras.
Mie oonkii ajatelt et koha tulloo sateine päivä nii mie otan ja mään siivoomaa koko varaston, ja sit miekii heitän liikoja pois.
mull o yks hauskas juttu. Muu flikkan kuskas mull mökill kottikärryllise semssi virkatui neliskulmassi palassi,n.tuhanne niit ol. ensi lanka oliva pelastetui menemäst roskihi,sitt yks vanh ihmine tarvitt askartelu,mitä näk yhde silmäs kanss tehd.hän sit värkkäs niit tilkui,et ne tuliva tehdyiks jo parihi kerttaha. Sitt muunki tarvit kantta korten kekkoho,yhdisti niist tilkuist kahdeksa isso sänkynpeitto,sai siinn sius omiakki lankoijan kuluma jonki verra. Hianoi niist tul ja tekivä kyll kauppas,mutt ei siin viäl kaikk,se flikk laahas viäl yhde koko säkillise lankoi ja nii mää sitt yritä kutto ja virkat niit niinpali ko käde antava myäde.
kyl olikkii tarmokas vanha ihmine, jotta kaheksan peittoo tuli ja viel siulkkii jäi tekemistä, no,,, saiha siint hyvät rahat ku mäni ja myi. Kuuleha, ku mie ihmettelen mikä se lankrullitte mahtaa olla, vai oisko se lankarullille ? Oon mie lukent monet kerrat ja aina on vaa epäselvää. se on sit sitä Rauman kieltä.
Nyt toivotan hyvät yöt.
Minnoon kuullu, että siellä savukoskella oes sennimine baari. En oo ite käännä kahtomassa, nii etten voe olla iha varma. Elikkä tää minu versio oes tämmöne: ÄTERITSIPUTERITSIPUOLILAUTATSIRAARI. Mullon kyllä vara antoo periksii. Mukavoo joka tappaaksessa vaehella mieljpitteetä.
No terveppäterve. Sattumoisin paikalla, aivan paikalla. Oikiassa olet että siellä on ollu semmonen paari mutta seon vuosia sitte suljettu.
Mutta siinä minä oon oikiassa että siellä on suoalue sillä nimellä, kun sitte pitkä paikan-nimi tuli kuulusaksi niin hoksasivat laittaa paarille sen nimen.
Ei nyy tul uni millää, joten mää voin suomentta sul ton raumlaise viästin otsikon.
Se on: -lankarullien järjestyksestä-.
En mää uskonnukka,et se nii vaikkia sana olis ollu,mutt näi ne sitt selkke yhteistuumi. On oikke ilo todett,ett muukki tätä meijä raumatam hiuk ymmärtä. Tääll on kyll pali semssi klookui sanoi,sitä ei parann kiälttä,mutt sopi kysäst ,ei kysyv tiält öksy,nii enne sanotti.
Hei !
Nämä kaikki murrejutut monistin suomi-saksa pikkujoulussa esitettäväksi.
Toivottavasti tulee hauskaa *
Terveiset Kuopiosta
Hellu rei '
Terveisii Kuopioo, pitäkäähä hauskaa jos aihetta löytyy !
se baari oli sallassa, suo savukosken martilla
Herraisä, vieläks sie muistat siint kirjottaa, nyt mie kysyn et esitettiinkö nää meijä monilla murteilla haastetut tarinat siel Suomi- Saksa pikkujouluissa ? Ja oliks teill hauskaa? ne pikkujoulut oli sit Sallassa, no kerroha vähä mite luonas murteitten lukeminen teil siel ?
Terveisii sinne Kuopioo
Monica
ko miul tuli mielee et, pitäisköhä ottaa se rokote sikainvulenssaa vastaa, ko jottai mie olin kuulevinnain et ei se ookkaaa viel tarpeeks tutkittuu, vaik se pitäis olla elävä viirus, herraisä sentää. Oon senkkii kuult et osa on kieltäytyny ottamast sitä.
Miu mielestäin pitäis ollakkii hyvä vastustuskyky, jos elävää istutettaa, mie ko en oo ottant tavallistakaa invulenssa rokotetta 3 v ku en oo olt kotimaas sillo, tuota nyt mietinkkii et oisko viisasta ottaa vaa taas se sama invulenssa rokote, eihä se anna suojaa täl uuvel sikaviiruksel, mut ko ei taho uskaltaa ottaa.
Mitä työ muut ootte mieltä, meinaatteko ottaa rokotuksen, ja kumman työ otatte?
Mun tarttee viäl fundeerata tota. Ei oikke houkuttele koekaniinikskan ruvet, siit rokotteest ei ol viäl kokemust. Voi ollakki ett mää annan sen sikainfluenssan munhu isketä, jos se nii tahtoo. Siit mää saan sit loppuiäksen hyvän immuuniteetin, jos henkki jään. En mää ol kun pari kolme kertta elämässän influenssasse sairastunu. Ain kaikk muukki flunssa nimiset kulkutaurit ova mun ohitten menneet. Siin kohta olen aika vahva ollu.
Mun yks sukulaismiäs, simmone jo yli kahreksankymppine, jonkiverran jo remetoitunu noitte aivoverenkiertohäiriöittens kans sanos, ett hän on lakannu sialiha syämise, ett säästyis silt sikainfluenssast. Hän yrittää koitta elää satavuatiaaks kute hänen mammansakin. Hän saa mun pualestan pittä ton viisautes, sill parem häne onki broilerin lihaa ja kaloi syär, ku aika pönäkkä on muuteski.
noihe flunssien kans, en muista juur koskaa olleeni flunssas, oisko niihi hyvä vastustuskyky, vai mikä sen sairauven pittää pois. eihä sitä tiijä saapko sen immuunisuojan ikuisen, katoha ko miul on semmone käsitys et jokaisel viiruksel on omalainen kantasa, jotta jokaisel sairauvel on tehtävä omallaine suojarokote.
Mikäli mie ymmärsin siu juttuis oikei, nii tuollasen vastauksen sain aikaseks, Kyl se siu sukulaismieheis tais haastaa puppuuta, eihä se pitäis lihast tarttuukaa, mist sitäkää sit varmaks tietää. Mut mist tämmöset tauvit alkujaan syntyyy ku nyt on kaikist elukois jokkuu tauti tullu. On kaloist, lehmist, linnuist, sioist oliks lampaistakkii mut hevosist ei taitant olla. Mikähä seuraava tapaus on?
MInä, ei pitäis aloittaa viestiä minä' sanalla mutta pitemmittä puhheitta, asiaan.
MINÄ saan sen tauvin kohta kun minä kuulenki jonkin tauin olevan liikkeellä, oireet kyllä on niin epämääräset että ne sopivat meleko monneen tautiin.
Muistan nuorempana kun sairastin aasialaista myötätunnosta, kun toisetki oli aasialaisessa.
Houkuttelivat petistä ylös ja lopulta kepillä uhkasivat lyyvä.
Ei tämmöst viitteis kellekkä sanno, mutt teil mää sano. Sillo joskus muino ku mää viäl töis kävi ja ihmiset flunssasse sairastusiva, mää oikke toivosi ett niitte tauti munsseki tarttuisis, ett saisi määki joskus poies töist oll. Mutt ei ni ei, ei ikinä. Ain ei sitt saatu sijaissika osastol ja siin sit meikäläine paino töit hiki tukas ku väkke ol liia vähä.
Näi hullumaissi sitä ihmine voiki ajatel.
siehä helpost saat tuntemuksii kaikil sairauksille, mut hyvä ku oot huomant sen ihtekkii,
siul tuntuu oleva myötätuntoo sit monenmoista , semmosta se on ko on hyvä luonne, ja huumori kukkii.
nii ei kerent muuta ku työst työhö, kyl se vei voimat se kova työnteko,
nii ei ihme jos siekkii oikei toivoit saavais tartunnan,, et ois hetkeks
päässy leppäämää.
Mie oonkii sitä mieltä et ennevanhaa työtahti oli iha eri luokkaa ko nykyaikan,
muistan mie senkii ajan ko,,,, sairastu ja joutu olemaa pois töistä,
nii ei voint männä ulos sairasloman aikana, ku kerran oli sairas, sitä sanottii
heti et, ei se mikkää sairas oo, ku tuol kävelee vaa,,,,, ja pelättii kanteluu työpaikoille.
.
Nykyaikan on iha erisorttisii sairaslommii.
Monican kanss,et ova ne loma ja sairaudekki ny valla erinkaltassi,Juur puhusi semse ystävättären kanss,ko tutustusi noi 50 vuatt sitt Naistenklinikall synnytysosastol ,viäreisis peteis maatti ja ensmäise mukula oliva juur yht vanhoi. Hän sanos mull,ko puhutti siit nykysest masennuksest ,mitä nuare äiti pruukkava sairasta,ett misä väliss me olis kerjett semmost sairautt potema,ko molemma saatti kolm mukula yht soitto ja rakennetti katto niitten pään pääll, oltti hanslankarein jokattes toimes ja siinn sius niit mukuli tyyrätti. Perunist alkkate kaikk viljeltti omas pihas ja ruisleiväkki leivotti nuukuuksissan ite. ei olis kerjett semssi sairauksi noteerama,ei millä,ko tarkemmi rupesi niit aikoi muistelema. Viäl öisi neulotti niil mukulill vaatte, ko sakki ol hiljentynny.Nykysi nämä asja ova vallanki käändynny toisse mallihi.
Se minulla nyt mietityttää kun lueskelen näitä ketjuja niin väkisinki huomaa että me vanahuuteen ollaan liikaa keskitytty lukijakin huomaamatta tullee vanahaksi jos muistelen niin tämmönenhän minä oon ollu noin suurimman osan elämästä millon oon ollu erilainen muistaako joku? myötätuntosuuvesta on semmonen haitta että liikaa empaattisuusvanahuutta on liikkeellä.
Tarkistin tekstin niin punaseksi meni koko juttu ei sitä voi korijata.
vois kirjotella vaik kui paljo, mut kyl mie sanon sen, et me nuoret äitit ko siiheaikaa oltii, ni kyl ne oli iha eri muotil tehtyi ko nykyajan äitit ja nuoret muutenkkii. Ei me valitettu oikei mistää ekä kuullosteltu ihteemme milt tuntuu, eikä me keretty sairastelemaakaa.
Semmone nykysairaus ko ressi ja masennus, niitä ei olt aikaa sairastaa, ku mäntii työstä työhö. Eikä semmosii sairauksii kerint tarttuukaa meihi kii, nykyään ne on hyvi yleisii sairauksii.
Vaihan aihetta nyt,
Muistaaks kukkaa yleislakkoo? tuli mielee ku se aika oli miun nuoruuvessain, taitaa olla ainoo yleis lakko!
miult on jäänt mielee, ko olin kesät töissä, ku oli koulust lommaa , oliks se lakko 56 tai 57 vuonna vai muistanko iha vääri? niin olen miettiny ku en muista kui kauva se lakko kestikää, olen sen unohtant, muistaaks kukkaa?
Sitä mie vaa ku muistan mite kahtottii ulos menneekö kettää töihi, ja sit oliki hyvä mieli ko sai jäähä laiskottelemaa, vähäst se hyvä mieli tuli, lapsii ko oltii. Siihe aikaa käytii töissä kesäsin ku koulust oli lommaa, miekii heti seuraavana päivvänä töihi.
Mie olin nii nuori etten saant tehä täyttä päivää ku muut teki 8 t. nii mie vaa 6 t, eikä sillo haasteltu lapsityövoimast mittää. Koko kesä tehtii töitä ja sit mäntii taas kouluu. semmosta se nuoruus oli sillo.
Mää en ehri nyt muutaku huament sanno, sill mull tulee viarai tänäpe, niit entissi tyäkaverei kaks. Hiukka viel on valmistelui tehatävä. Kyll mää sit illemmal tulen uurestas teit tappama. Ei siis tappamaan vaan tapaamaan. Mää tykkään kans huumori ymmärtävist ihmisist.
Minun murteeni on aikojen kuluessa päässyt pahasti sekoittumaan. Joten pyydän anteeksi osaamattomuuttani.
Karjalasta kuukauden vanhana evakkoon Tampereelle, joten miu siu-kieli rappeutui.
Mitä nyt vähä mummoin kans haastoin, mut ko hää kuol nii siihe sekin sit jäi.
Lapsuudessa ja kouluaikoina puhuin tietty nääs tampereelta murretta, joten kun 20 :senä muutin tänne Porriin, sain todellisen murre shokin.
Silloinen tyttöystäväni nykyinen vaimoni (syntyperäinen porilainen) sanoi kun suunnittelimme seuraavan sunnuntain treffejä: notulsinsiksyheks,
Niin mitäh sää sanoit??
no tul sin siks yheks ! No tulinhan minä.
Nykyisin jos mieleni on jostain syystä apea, hoen tätä itsekseni, ja heti tulen hyvälle tuulelle.
Mainiosti näyttää onnistuvan, yheksi voit tulla senki vuoksi kun et vaikuta kovinkaan apealta, ainakaan näin minun näkövinkkelistä katottuna.
Vaimosi murre saa sinut hyvälle tuulelle, sitä vot hyvin siteerata joukkoon että mekin tullaan hyvälle tuulelle.
Kirjot ihmees tota meijä naapurkaupunki murret,jossas ossa,meill on tääll keskennäs semmost ijankaikkist kissahännä vetto, ko varmast olet kuullukki.
Kyll olis hauskast kuull semmost erilaist tualt pohjosistakki,ja hittaist hämäläisist ja händäst härmä häjyist,misä he kaikk ova? tulkka framill vaa.
pankkiinne kaffeelle eläkkeellä olessa ? Mie muistan ko olin työelämäs nii pankilta tuli joka vuos kutsu heijä esitelmii ja samal tarjottii ruuatki tai keffeeta kakkuinee. Mie oonkkii monta kertaa ihmetel ko nykyää ei oo kutsui tult, oon ajatelt, et hyö on kans tulleet nuukaks, et ne on lopettanneet koko tarjoilun.
Mut nyt miul selkis koko juttu, miehä kerron mite, mie ajattelin pari viikkoo sit, et nostampa pois rahhaa jonkinverran pankista,,,,, siel se on niinku tyhjän panttina ko korko on melkei nollilla ja sit viel siint männöö vero, oli tietty syy miksi nostin,,,,, no virkailija vähä ihmetteli ja mie nostin vaa,,,,, nonii sense aikaa sai et, eile tuli kutsu miul pankista et esittellyy ja kaffeelle.
(Älkää nyt luulko et mie yritän leuhkii, en, vaa kerron pankkini touhua.)
Miul selkes miks ei enemmi oo tult eläkkeellä olo aikana kutsuu ( 20 v ), sentähe ko mie olin varma asiakas olt, ettei kannata pyytää kaffeelle ko,,,, sehä pyssyy asiakkaana muutenkkii,,,,,ko eläke männöö pankkii ja hyö kaffetti uusii asiakkaita.
Koska sie oot olt pankkisi kaffeella, ko on kutsuttu, jos et oo olt, tee samoin ku miekkii!
ko kukkaa ei oo sanont,,,,,, et ei oo saanu kutsuu,,,,,,, nii minnuu itkettää, ku kaik muut on olleet pankkissa kaffella, mie kelvoton pääsin nyt vast kaffeelle,
Työ taijatte olla tyytyväisii muutenkkii ommaa pankkii, oon mie kuult semmostakkii et pankinjohtaja ois sanont et, ei noist eläkeläisist oo muuta ku kantavat kurraa lattioille. En tiijä onks totta ?
Ussein ko mään pankkii, muistan tuon lauseen ja siks koitankkii pyyhkii kenkäin erikoisen hyvin, enenku astun pankkisalliin.
Naapuripankki on lähetelly kutsuja mutta ei oma pankki, voishan tuon vaihtaa sinne sen rahapussukan.
Alakaskohan ne kiinnostuun -- enpä oikein usko.
Jostaki ne on minun osotteesta perillä, eivätkä älyä ettei minulla ole kun muutama hassu pörssiosake.
Entisenä hyvänä aikana nuorimies meni kirkonkylässä kysymään nimismiehen talosta yösijaa.
Nimismies kysy mistäpäin on kyselijä.
Nokialta. Nokiallahan on palijo kommunisteja. Mitä ne semmoset on ? Ne on semmosia että ne haluaa palijo palakkaa, mutta ei viitti tehä työtä. No on siellä kaksi, pappi ja toinen on nimismies.
Mie vaihoin aiemmin, sillo ko olin nuori nii, usseinkkii pankkii, kyselin korkoja ja lainoja,
sen tietää tämänikäset et raha ei tehny pessääsä ku piti hoitaa
lainat ja korot pois, oli se yhtä kilpajuoksuu rahan kanssa, mie ihmettelin sillo
nuoruuves et ku muutkkii pankit ottivat yhteyttä, et mitävarte hyö haluaa miut
tyhjätaskust, ko miun rahat mäni kaikki lainojen hoitoo. Mut sentähe tietyst. Ne rakkaat korot, joita pankit hamuaa.
Laina oli miul aina niiku sisko, se kulki miun perässäin koko ikäni nii kauva ku olin työelämässä.
mie ko ostin aina parempaa kattoo päänpäälein, käin nää kaik asuntomuodot läpi ensi yksiö sit
kaksio sit kolmio ja sit omakotitalo 200 neliöö, ja mikä hinku oli saaha talokkii, ko myö oltii pojan kans vaa kahestaa, nii pienempikkii asunto ois riittänt,,,, mut ei,,,, ku piti kokkeilla kaik muodot, ja taistella niihe velkojen kanssa,
Ja semmone on asia, et ko nyt ostin täält kaupunkin keskustast uuvest talost asunnon niin makso se omakotitalon verran, et oli se hyvä sittenkkii, jos miul olis olt vaa vanha osake, ja oisin ostant tätä osaketta nii se raha ei ois riittänt. No nyt tuli tämäkkii kerrottuu. Kyl mie uson et suurimmal osal on olt samallaiset taistelut ku miulkkii.
mut se on olt hyvä asia et miul ei oo olt lapsenlapsii (onks se sit olt hyvä?) olen joskus aina ajatelt et ne vasta onkkii rahareikii, jos viel on usseimpikkii, niin meneehä siin mummojen rahat, oon oikei tosisain miettint sitä et, kyl ne lapsenlapset tuloo maksamaa mummolle ja papalle paljo, jos ne sit on rakkaitakkii.
No mut jjoutava mee sinäkkii nostammaa sellane sopivan ,,, iso summ - talletuksii veratuna - nii saat nähä mite sinä kans saat tunustusta osakseis pankist,,,, kokkeileha!
Maailima on muuttunu, näinhän minä taas ja ouvoksun kun ajelin kehäykköstä tuonne vantaalle niin äsken iltapäiväruuhkaa, perjantaina ei minkäänvertaa, mitään pysähyksiä ei ollu.
Vakavalta näyttää valtakunnan talloustilanne, se nyt vielä menettelis jos pankit minua arvostas mutta ihimeeltä seki tuntuu etes ajatella.
Ei tosissaan minun resursseilla, mutta saahantuota hupsia taas.
Tuttuja ei vantaalla näkyny muuta kun Duudsonit oli Jumbossa, olen meinaan ennenki nähäny.
Kuminauhoilla taas räpsivät toisiaan ja haravan päälle astuvat niiettä varsi kolahti ottaan,
että meitä nauratti semmonen Temppuvahinko.
minkäs sana ny päästis suustas,et hyvä,ko ei ol lastenlapsii,ajatteliks asja ny iha valmiiks ast. Mitä meil sitt olis, jos eivä suvu jatkuis. On täsä ite kukin sama asuntovela käynny läpitte ja asustaa samalaisest oman kato all keskell kaupunkki. En ol niit pankkitte kaffei niin kauhias kaivannu,enk ol rikastun,enk köyhtynny, vaikk onki seittemä lastelast ja kivoi onki. Mitä mää täll ijäll seuraisi, ko niitte koului ja muit kommervenkei,ja viäl nään piänimppiäkki,ko omitte laste asia ova jo hiuk kauempann,ensmäise ruppeva täyttämä viidenkymmene.Tämssi mää ajatteli.
onha ne tärkeitä ne lapsenlapset,, mut ko mie oon sellane kamala huolehtivaine ja murehtija viel, et miul on paras ettei oo niitä pikkupirpanoita, miult mänis yöunetkkii ko kantasin huolta niistä lapsista, ja oon mie seurant ku muut mummut huolehtii niist pienist nii, hyö ostelee aina jottai, nii kyl ne on kovvii rahareikiikii, miun rahat män siihe aikaa pankille joka markka minkä tienas, nii sillo jo ajattelin et hyvä ku ei oo niitä pienii ennää jelpattavana.
Mut nyt ko ajattelen, nii oisha se mukavaa ku ois niitä lapsen lapsii jotka poikkeis mummuu kahtomaa, vaik kyl mie tälläviissiikii oon iha tyytyväine.
No näi myö ajatellaa eritaval, mut hyvä ku molemmat on omal tavallaa oikijas.
Hyvvää viikonvaihetta siul.
ja sentähe ku siirretää kelloloi taas siihe oikeesee aikaa, voi helskatti sentää ko mie en saa sitä kelloo seinäl taakasii, ko siin on nii pien reikä mihi se pitäis ossuu, ko koukku on seinäs, Mie oon ennenkii taistellu sen kanssa, ja pian mie heitän vesilintui sil ja mään ja ostan paremman kelon.
Mut miun piti kertoo heräte ostoksestain, mie mänin ja ostin uuven rahakukkaron eile, voi vietävä sentää, ko en oo ees sen tarpees, mut ko näin nii hyvän tuntusen, nii pithä se ostaa. se on semmone pitkämalline jotta siihe männöö paperi rahat suorina ja siihe mie ihastuin.
Kyl se hyvä on, nahkaa oikei ja maksokkiii 40 €,,,,,, sen pittää nyt huolehtii et,,,,, miun rahhain pyssyy siin pussis, tähäasti ne ei oo oikei pysyntkää.
Voi hittolaine ko mie oon sellane, ko nään jonku mukavan nii, mie mään ja ostan vaikken iha tarvikkaa. Nytkkii miul on sit 4 rahapussii ja kaikki melko uusii eikä yhteekää oo tarpeeks rahhaa. Oon melko varma et jos en ois ostant sitä, nii se ois jäänt kalvamaa minnuu ja oisin uuvellee mänt sen hakemaa, silviisii siin ois käynt.
No nyt mie jään oottamaa jospa rahhaa siunaantuis jostai , ku pussit on jo valmiina. jos jollai ois liikkaa liksaa nii mie kyl vastaaotan mielellää,oisha se ärhäkäs tunne, ku joka pussis ois vaik paperi rahhaa.
No mie taas sain höpistyy asiain, oisha sekkii jottai jos teilläkii ois jottai höpinän aiheita ja monilla murteilla.
Voisin mie virkkaa viel mikä minnuu ajatuttaa, no se piikin otto sikainffulensaa vataa, mie oon miettint et en uskalla ottaa, ku se on viel elävä viirus, ja ku sitä suositellaa otetavaksi ettei se tauti leviäis, eikä niinkään olla varmoi et suojaaks se, vai antaaks se sysäyksen tauvin puhkeamiseen, ja mitkä on seuraukset, siin sitä onkii miettimistä,
Puhhuu oekeeta murretta,nii,että s...siinä ee oo mittää Helevetin sana käännettä mukana.
Puhukoon,kuka ossoo????
Tulihan se opettaja paikalle
Oikein hyvä näyte sinulta
ottiko niin lujille että heti löysit palstan
et ei paremmast vällii.
Nyy ei sun toivees toteuru, sil mää en ossa turumurret oikkial taval puhuta, saatikka kirjoittaa. Sun on siis vaa nyt elettävä Toivos, niinko lapamaronki, ett sää saat luettavakses toivomaas tekstei.
Mutt sit siihe assia, mitä mun pitiki sanno täl kertta. Mää nuarentusi eile illal ainaski viis vuatt. Kävein kattomas Helsingikaupungin teatteris komeriaa "Salaa rakas". Kyll niin pal hausk oli ja nauarat sai. Ei meil Turus ol tommotei hianoi näyttelijöi ku teil tai heil tuol Helsinkis. Mainitten täsä nyt heis kolme: Asko Sarkola, Heidi Herala ja Sakari Kinnunen. Voi ett se Sakari Heikin poika on isäs tapane, iha samoi maneerei sil on ja näyttelemisen taito ja saman näköinenkin viäl. Ei tullu uni silmään mullekkan nyt, niinku ussiast enne pualaikka.
ps. tartte viäl sanno sen verra tol kysyväl, joka ei tiält eksy, ett ei niit puhti murttei tahro enää löytyä, ko ova jo jonkin verran sekottuneet keskenäns. Melkkei tarttis tämä Murreketjuki lopettaa, jos vaatikukset noi korkkial asetetta.
Kyll snuunki murttes ol iha mukavas lukki täält ketjust,ko ei ol pahemmite näkynny,et jatk sama faartti vaa,koskas alkkuhu pääsis. Ei me kuule täll ijäll enä puhut iha puhtai murttei kukka,ne oliva paljo enne meit. Ja niitten taitaja ova oll jo vuaskymmeni maa raos. Et yritetän tull toimehe tämsill vajavaisillakkin taedoill.
jotta jos ruvetaa oikei hakemal hakemaa mist löytis puhasta murretta, nii, sanompa vaa, et saap hakkee aika kaukaa menneisyvest, niiku siekii kerroit. Sitäku tarttuu elämän matkanvarrella niitä muitakii murteita,
nii ne sotkee silviisii jokaisen murteet epäpuhtaaks, näi mie ajattelin. eli ei oo nykyää puhasta muretta lainkaa, mut hyvä ku osataa vähä sinnepäikkii, yks yhtä ja toine toista murretta.
Mitä sie tarkotit tuol aikasemmas kirjotuksessais Rauman ja Porin kärhämistä, oon mie joskus kuult mut en nyt muista kuolemakseinkaa mist on kysymys, valaseha miu tietämystäin vähäse, mikä käen vääntö on menossa, näi mie ymmärsin?
Sill aikka ku sää saat vastauksen Raumaflikalt, ni mää voin kertto jottai Turun ja Tampereen välisist suhteist. Mää luulen et Rauma ja Pori välit ova samanlaiset kisailu ko meilläki Tampereen kans.
Se on simmost paremmuurest kilpailemist. Ollan me varmaste jonkinmoine uhka tamperelaisil, ko ne lähettävä tänne joka vuas Tampereen yliopiston Ei-turkulaisen osakunnan opiskelijoit upottama Turkku.
Tuol ne Turu toril hyppivä tasajalkka meijä upottamistarkoitukses. Niilt kysytti ett olisivakko tamperelaiset valmiit ottamaan vastaan turkulaiset, mikäli veden pinta nousisi hälyttävästi? Sanosiva tiettyjen katumusharjoitusten jälkke valmiita majoittamaan meijät. Voi ku ystävällist. Muute toiva aika paljo mustamakkaratas meil tuliaisiks.
Sanova tamperelaiset niinki, ett ellei olis Turkku jota voi "vihat", nii sit he vihaisiva Pori. Pori on siis jätetty raumlaisil.
Rauma ja Pori väliss,voi, voi,se o hiuk kinkkine juttu näi yhtäkki selvittä. Me ole ijankaike niinko kilpaillu,kump meist olis pareve paikk. Luestis vaikk semmost "Raumalaisia jaarituksia" Nortamo aikoinas ylöskirjottami. Siit saas selvill,mitä se oikke meina.
Nykysi kyll siit saa piäne aaninki,ko o esimerkiks Lukko-Ässät jääkiakkopeli. Tääll o vallanki kauhi meno päälläs sillo. Mää kyll luule,etei meist kumpika ol sen kummemp ko toinen,se o oll semmost leikillist erimiälisyyt vaa. Ett sillai oikke.
sul, ku sää sanosit, et ei Turus ol nii hianoi näyttelijöit ku noil helsinkiläisil o. Sitä mää vaa, ku see Sakari Kinnune, jonka sää mainittet, on oikkialt nimeltäs Santeri, ja see on Heikki Kinnuse ja Rose-Marie Prechti poika, ja see Rose-Marie oli turkulaine, jote tää'lt Turust net lahjat ova lähtösi. Se vaa o vahinko, et net kaikk lähtevä sinne Hesasse. ko siäl on kaiketi ene'mpi noit tyämahrollisuukssi. Asusha toi Vesa-Matti Loiriki tääl Turus päi, vaikkaki Raisios, mut joka tapaukses melkkest kaik noi suure ja lahjakkat näyttelijät o ensteks ollu Turu kaupunkinteatteris. Niiet mee olla net suure tähret maailmal lähetetty!
Yhtenlasku viäl ja sit tämäki sepustus o mailmall....
Santeri tiätty se Heikin ja Rose-Marien poika on. Mist mää sen Sakarin siihe lykkäisin...kat ku yks pää kesät sekä syksyt. Juu poies ova menne. Mun on tääl ollu kuuluissi ohjaajiakin kuten noi Lånbacka ja Holmberg,,,,nii ja teatterinjohtaja Alpo Suhonen.
Mutt on meill ainaki yks oikke hyvä tyyppi kaupunkiteatteris ja se on toi Rajalan Petri. Hän on monipuoline näyttelijä.
Olen katsellu tuolla katuliikennettä ja ihmetelly miten harva autoilija päästää jalankulukijan ylittämään kaun.
Lähin käymään huoltoasemalla ja siinä risteyksessä oli jalankulkija, minäpä kohteliaasti painon jarrua, aattelin että oon vähä parempi ku ylleesä on kuskit.
Takkaa kuulu jarrujen kilijasu kun pic'upp autoilija oli painanu kaasua, arveli että ku käännyn tie on vapaa, oli vähällä ettei perräänajo tullu.
Vähä paremmin harkihen tästälähtiin kantsiiko olla kohtelias.
Teatteri asioin välliin tuikkaan tän jutun.
toinenki,kiva kos ilmestysi tänn. hiano näist tiaatterasjoistakki on kommunikoit,niinko hianost sanota.Olis se hauskast ,jos nua muukki muuhalt päi Suami tulsiva mukka. kyll näit aiheitakki mahdais löytty vaik kuip pali. Määki kysyisi,et mahtak kukka muu ol tuahtunnu näist tämä mailma kamalist asioist?Onk se vanh talonpoikaisjärk vallan kadonnu? Jos näit paremmi ruppe funteerama,nii tuntu,ett koko mailman tuska laske harttioil. Täsä ain joka päiv,ko noit uutissi kuulustele,tuahtu oikke viimisen pääll.Tapattuk kelle muull semmost?
Eiks yhtää tult mielee jalan kulkija, mite hänel ois käynt, pittäähä se huomioija hänetkkii,
varsinki jos on astunt jalallaa ajoratalle, eiks ne säännötkkii sano nii.
Ota vaa huomioo nekkii (jalankulkijat), ettei tuu kallista huoltoasemal käyntii, "Parempi katsoa kuin katua"
Mie oon huomant kans et, jalankulkijat saavat oottaa hyvinkii kauva, ko autojonot kulkee nii pitkis jonois, ja kun kuskei on nii monenmoisii.
Mie kyl jaksan oottaa, et pääsen turvallisest tien yli, ootan ja ootan vaa, siks et tullo paussi, jos ei oo liikenne valloikaa.Ennehä sitä oottaa ku antaa autojen murjoo ihtesä. Tärkeest asiast sie haastoit. mie vaa innostuin haastamaa vähäse laajemmi.
meit länssuamalaissi, ku nii vähä o tääl tätä meiä pualem murrett. Noit savolaissi taitta ol enempi!
Ei niit mailma murhei kannat ajatell, ei nee herrakka ajattel ko omi murheittas, esimerkiks mist sais viäl vähä lissä mammona itelles... tavalise kansa murhei ei net pal ajattel ja näi ei ol ainoastas tääl meijä maas, vaa kaikkial muallaki. Mee ei pal voira autta niit mailma vähäosasemppika, ja net tuhot vaik ovakki kauhio, ova Herra käres. See autta kaiketi kestämä, ku näi ajattele....
Ajatella mee vaa noi positiivissi assio, nii o pal helpommppa tää olo tääl kylmäs mailmas... nykki o pakkase pual pikkase.... mua see ei kuitenska haitta.
Toivottavast joku kirjottele jottan mukava tähä mun jälkesse.. on kiva lukke näit murttei.
Terkui sin Raumalki, toivotta tukulane.
Nyy kukko laulaa, ko sää kerra käsket. Mitä mää ny sanoisi. No joo, meill oli sähköt poies kolme tuntti. Sitä varte mää heräsi kello viis laittamaan pakastimen täysil, ettei se sit lämpenis.
Kun mää sit lährin kauppa, nii tietty vaistomaiset painoin hissinappulaa. Onneks oli sähköt tullu takas ku mää kaupast tulin, ettei tarvinu tavaroi kolmantte kerrokseen raahat.
Mää siirtysin kans talviaikaan kenkienki suhteen ja vaihroin kenkät nilkkureissi. Nii enkä mennykkä sykkelin kans kauppaan vaan palveluautol oikke kauppa kärryn kans.
Naapurin rouvan kans seisti sit bussipysäkil, eikä kumpikaan tuntenu toisians heti. Mää en tuntenu hänt sitä varte, ku hän oli lopettanu tukkans värjämise ja oli iha harmaana eli iha vaalia blondi. Hän ei tuntenu munt, ku mull oli baskeri, ku mää olen melkkiäst ain ilma lakki tai mul on lippis. Meil oli hauskaa.
Yks on ko harmittaa; jäi noi Tunnttet ja tuaksut näkemät.
Tähän keskusteluun Pori-rauma, Tampere-turku voinen selventää seuraavaa.
Itse entisenä Manselaisena nykyisenä Porilaisena ns. kissanhännänveto oli ja on ihan hauskaa.
Viiskytluvulla me Mansen jätkät lährettiin aina Juhannuksena yyteriin turkulaisten prehjujen kanssa tappeleen. No eise mitään jenkisotaa ollu, mitä ny vähän painittiin ja tönitiin, eikä mitään kättäpirempää käytetty. Muistaakseni turkulaiset liitty raumalaisiin ja Me Manselaiset porinpoikiin. Kolme-neljä Juhannusta jatkui näin,jahka sitten nuoruus ja kohnous loppu.
Sit su raumanflikka. Sää ja sun Nortamos,myonnetään et se on joskus siel raumal syntynt,
mut suurimma elämäntyös se o tääl Poris tehnt. Meil o hänel tääl komia pystikin tos teattertalon kupees. Katoin kuuklest et teilki joku pysti hänest o, mut ei varmaa yht komee.
Muille tedoksi, tämä jus on sitä Pori-rauma nokittelua.
Huomasin eilen kun katoin Urho-tv:stä Lukko-tepsi hokkipeliä itsessäni seuraavan piirteen:
Toivoin molempien häviävän!
en mää sitä Nortamo ominnukka kokonas tänn meill,kyllmar se hyvin tiädetä,et hän siäll teill tohtoroitt aikas. Mutt onkos teill oikke semmost sanakirja,meill on kuule iha sen herr tohtori alkujastas kokkoma ja Koskelan Tanu loppussaattama Rauman kiälen sanakiri. Mitäs siihe sanos?Mahdaisik tämä ny soppi siks äkseeramiseks porilaiste ja raumlaiste välill? Juu,ja on meill tosa keskkaupunkill se piäneve pystiki ja on oikke Nortamonkatuki,ihan ksekustas,onkost teill?
ko mie olin eile taas keilaamas nii, eiks teist kukkaa keilaa ??? eilekkii oli halli iha täys eläkeläisii, heil oli varmast jokkuu matsi menossa, ku seläs luki kaikill jotta Osuuspankin eläkeläiset. Hyö tais kilpailla eri konttorit keskenää.
sitähä mie vaa ku kukkaa muu ei oo haastant keilaamisest ko mie, et näikkii mukava ku keilaaminen, ja teist ei oo kukkaa kiinnostunt, mitä työ harrastatte sit, ei mitääkö, anatteks työ periks , ko ei oikei viitsi. Kertokaaha mikä on sellane harrastus jota työ harrastatte.
Nimenommaa liikunnalline harrastus on hyväks, ei niinkää joku ompeluseura, vaa semmone ku pitää jäsenet liikeellä, nii ei pääse kangistummaa, ei piä jäähä sin kottii makkailemmaa ja oottamaa et mite aika kulus, ko pistää vaatteet päälle ja menoks harrastammaa.
Näi tälviisii mie kehotan teitä jokkaista liikkeelle !
Mää en ol ikinä keilannu. Mut täsä tul tommone assia miäleen, ett se on varmaste hyvä liikuuntaa tol hiirikärel. Ei pääse oikkia käsi jumittuma. Olenk mää oikkias, vai kui?
varsinkkii olkapää saap kunnon liikettä, mut ranne jääp vähemmä, mie oon häht et on olt ranne tuki, et ei tuu kipijäks, miun keilakaverini pittää tällasta ranne tukkee, miul ei tunnu missää, muutako sillo alussa ko opettelin keilaamaa, sillo tul paikat kipijäks.
Ootsie sellane käsityö ihmine, toiset taas käyvät uimassa säännöllisesti, mut minuu se ei oikei kiinnosta, tykkään kyl uija mut lämpimissä vesissä meres tai järves.
Nuo uimahallit on nii pienii ja täynnä ihmisii, varsinkkii lapset hyppivät, ni mie en oikei tykkää olla siel sejas, nyt mie lähen lenkille, ko ilmakkii on hyvi mukava, vaikkei aurinkoo näykkää.
Kyll mää ossan käsilläin tehr monenlais, mutt en mää viitti enää. Vaattei ossaan ommel päälystakei myäte, mutt mitä hullu enää viitti kukka ompelemaan ruvet, ku kaupast saa helpommal.
Sama se on neulomisten kans, jumpperit ja liivit ym tulee ostetuks. Korumpelemisest mää olen ain tykänny, nii ja ryijyn teost. Yhre oikke iso Pirkka-ryijyn mää olen tehny. Se oli aika urakka se. Se on simmone kelta,oranssi, puna,musta väriltäs. Siin takkatulen loimu loistaa taotun kipinäritilän takkaa.
Nyy mun ompelemisen ova jääny verhotte päärmeämisiin ja takin hihojen lyhetämissi.
Kyll liikku täytty. Mää käyn uimas ja kuntosalis, mutt älä kysy kui usse. Jalkojan yritän kovaste käyttää. Meil on hissitalo, mutt mää luulen et ei kukka muu ku mää kävel rapui pitki.
Mää olen sen siivoojalleki sanonu, ett iha turhaa sää joka viikko niit rapui peset, mutt se pesee vaa.
Löyty sentään yks -Katleija, joka tuntee Pirkka-ryijyn ja ihan on tehenykki semmosen,
sillä vaan nyt sanon kun tuossa etuoikialla roikkuu seinällä semmonen Pirkka- ryijy ja komia on.
Semmosia kauppasivat 60luvulla ovella ovelle nuo pohojanmaalaiset.
Muuan käsityönopettaja kehu että hyvin tehty, käsin solomittu tämäki on, kalliskin oli köyhille ihimisille mutta tuli vaan sillon ostettua.
Lähin äskön hakemaan 5€ lottovoittua mutta unohin ottaa kuponkin mukaan, häätyy tehä uus reissu.
Kyl ne ihte tehyt on vaa hyvi arvokkaita, se on jo erijuttu jos ei viihti värvätä niihe kans, vai käyt sie kuntosalil,,, kysyhä mie jotta käytsie joka viiko salil ? tietyst sit määt myöski uimaa, oon kult et eläkeläisii käyp kuntosalil,
mut onks siul kasvant lihaksii reitee ja käsivasrsii, eiks se ookkii sellasta voimii kysyvää. ja lihaksii kasvattavvii. Vai juokset sie juoksumatolla vaa. Voi helskutti ku tuli mielenkiintoseks. siun pittää kertoo ?
Voisitha sie kertoo vähä mitä sie teet siel kuntosalil ko miun serkkuin käyp kans ja on naine, miul ei vaa oo tult semmosta kipinää et mänisin kunto salille.
Siehä oot kätevä käsistäis oot tehny ryijynkkii se on jo työläs aikaan saannos, ei sitä kaikki nyhjääjät saa aikaseks, toisilt käyp työ ko työ hyvi ja sit on niitä ko on peukalo keskel kämmentä, eikä synny mittää.
Kerra viikos on tarkotus käyr,välil lintsaan. Mää rupesin siäl käymää vast ku täytin 7-kymment. Sitä enne kävin kuntojumpal. Mutt ku Turus on saanu 7-kymppiset liikuntakortin kahrelkymppi per vuas, jonk kans saa käyr nii ussei kutykkää nois kaupunki saleil ja uimahalleil, ni mää olen sen erun hyväksen käyttäny. Enämp siell kuntosalil ole vanhoi tavannu ku nuari. Johtuu varmaste siit ett mää käyn aamupäiväl ku nuaremma ova töis sillo.
Mää luuli ain ett siell on simmost punti nostamist, mutt ei, kaikenmoissi härvelei siell on joitte kans saa voimittes mukkaa rähkitä. Ne on simmossi säärelttävi laittei. Voi ol ett mun lihaksen on voimistunu emmää tiär, ne on mull nii piilos, mutt köykäsemp olo on ainaski. Mää tykkään nii, ett kaikki tarttee kokeil ennenko täält lähretä.
Sää tykkäät keilat, ni tee sää sitä. Et sääkään sinne voi iha rapakuntosen men.
täyty liitty johonkki yhdistyksehe ko pääsi eläkkeel .Nii sitt teinki iha vanhemppien malli mukka. Mutt kui käveikä. Silmitteli sitä hiuk aikka,mutt ko ei millä menny jakkoho,et siäl ol nii eripurast väkki. Kuka ol tiskannu kaffekupei huanoste,kuka ol tehny sitä ja sitä kelvottomaste. Kuka hualetis rahakistust välinpitämättömäste j.n.e. Viis vuat maksoi niit jäsenmaksui,ikän en kerttaka juannu kupillistakka kaffet, enk kerttaka käyn saunas ko ei sinn koska sopinnu. Sitt rupesi iha iteksen harrastama tual komias uimahallis sitä vesijuaksu,neljäs vuas o menos ja joka viikko siäll räpiköitte pari kertta,ja kyll sinn kaikk särky ova jääny. Polkpyär on kanss verraton vempele.Ja noit käsitöit teen koko aja,kaikesorttissi. Ny o menos vanttuitte ja sukkitte kutomine flikan kirppiksel, nii et kyl aik kulu,viäl tämä rakkinen kanss joka ehto kato et kuka mukulistan o lankoill ja mesetetä nii et alapalkis vaa vilinä käy. Kyll ne harrastukse meijä jokatte iha it keksi täyty.Toinen tykkä äitist ja toinen tyttärest,niinko enne pruukatti sanno.
Mä oon kyl keilannu,melkei kolkytvuot.
Nii pal et vaimokin rupes hermostuu, anto mul yhten pyhäaamun puhtahat sänkyvaatteet mukaan,kun olin lähdöss taas hallil, sanos et tuo ne vanhat välil pyykiin!
Mut en siihen viel lopettanu keilaamist, vaa ko yhesäkäkymmeluvu puolivälis töis ollesain nostin jotai raskast vääri, nii selkä meni.
Paha iskias iski. Tohtori määräs enste kymmene kertaa fysikaallis hierontaa, ja perään viel toiset kymmene,
sekä kuukauren sairasloma.
No selkä saatii kuntoon,o vieläkin, mut keilaus loppus sihe. Olen pari kertaa sit jälkepäin kokkeillu, mut todennu,et ei kannata vaarantaa selkääs.
Sul o hieno harrastus, jatka vaa ja pidä hauskaa harrastuses kans.
ko sen loukkaa nii, sanotaa et ei koskaa iha kuntoo tuukkaa, et kannattaa ollaa varovaine. Mie nii tykkään keilailust, mut se into joutuu ain välil koetuksel, ko miul on sellane ystävä, joka pakkaa päihittämmää miut liia ussei, mut hauskaa meil on.
On se harmillista ku sie jouvuit lopetammaa, vaik vaimois tietyst oli hyvillää, mut mitä sie sen tilal keksit ? Käytsie jossai niiko uimas, mikä varmast on selälle hyvä, vai tuliko tyhjiö ettee, ko keilailu loppu ? Ku jottai on harrastant, nii tuntuuha se tyhjält, jos ei ois mittää tilal.
Mukavaa et on ees 1 joka on keilant.
Voin hiema valotaa harrastuksiani:
Harrastan työntekkoo ilma rahallist tulloo! Se o sitä, et ko o talo tontill kaupunkis ja mökki maal, ni niis o ihan tarpeeks harrastust, mut harrastan silt selän ehoil.
Ja jos aikaa jää ni vahtaan telkkuu tai silmäilen jottai kirjaa.
Ni juu onks päikkärit harrastus? Niitä mä myös harrastan säännöllisest. Tässäpä nämä.
kisber39:äl on oikke hyvät harrastukset. Siis hyötyliikuntta, see se onki miälekäst, paitti sillo ku on pakko jottain tehr vaikk ei viittiskää. Jos sää olet miäs, niinko mää luulen, ni miähil tommone liikunta on mieleist. Monasteki pitävä tommost köppikävely ja kuntojumppi naisten harrasuksin.
Mull tul kumminki miälen se, ett sun lihaksilles tekis varmaste venyttelyt hyvää monenlaisen puuhastelun jälkke. Sää sanot tiätty ett sää pehmität lihakses ja miäles sauna löylys. Jos nii on, se on yht hyvä konsti.
Meinasin lukkee koko protokollan --mutta otan toisella kertaa --
Mää sitten tykkään noista murteista . Se on niin kotosta . Voi kun ei näy niitä jokka siä tampereen lähellä asuu .
Näin on kanssa .nääs että ne on näitä jokka on jostain tulleita . ja sitten tykkävätten että eivät oo mistään kotosin.
Mahronkoos mää olla sillom kun Mpnoca tän alotti --pullaullana
Täytyy lukee uurestaan kun on niin maan perusteellisen pitkä tää ketju.
Kuinkaas mun sormet tänään lipsuu ,vaikka oon vesi selvä.
Meinaan kun en osannu kirjottaa monican nimmee.
No hyvä isä sentää, mie luvin lävitse ja kyl pittää olla pitkä ja sopuisa ketju lukijoitakkii oli 1013, mut kyl tää ketju kannattaa lukkee, vaik se vähä viekkii aikaa.
Mie en huomant kahtoo oliksie pullaullana, mut ku sie ruppeet lukemaa nii siint se siul selviää.
Vietä viihtysii hetkii murrketjun parissa ja hyvää yötä.
PS, jokaisella on sormet joskus kankeet et näitä uusii nimmii tulleeko sienii satteella.
MONICA KILTTI, aloita jo uusi murreketju! Laita sen alkuun linkki tähän ketjuun, ettei tämä pääse hukkaan. Kiitos.
Olen ajatellut tuota sinun toivomustasi, että aloittaisin vielä Murreketjun, olen miettinyt sitä kovasti ja tulin siihen tulokseen, että ei nämä vanhat ketjut oikein kinnosta palstalaisia,
mieluimmin vastaillaan joka-aamu aloitetulle uudelle aiheelle, jokunen poikeus on, jos joku on keksinyt oikein hyvän aloituksen, niin siihen osalistutaan ja se ketju saa kiinnostusta, ja kasvaa jatkuvuutta.
Harkitsen uudelleen asiaa jos huomioin että Murreketjulla olisi enemmänkin kysyntää.
Kiitos sinulle ehdotuksestasi ja hyvää alkanutta syksyistä päivää. Terv: Monica
Lopeta koko saamarin ketju! Puhukaa oikeaa suomea! rasittavaa!
No voi herraisä mite noi pahalla tuulella heti aamulla, kuuleha ku tääl on puhuttu siin et ei ole pakko avata ja lukeekaa.
Ootha sie huomant et tääll on montaa eri luonnetta ja yhtä montaa makkuu aiheistakkii.
Lepposia aamuhetkiä siulle.
Nuinko vähän on aikaa kulunut tämmöisestä ketjusta jonka olin jo unohtanut. Vaikka nyt huomasin itsenikin osallistuneen siihen. Eihän tällaisessa mitenkään murteen ole pakko olla pääasia vaan ne jotka haluaa voi murteella esittää ja lisätä aitoa mielipiteiden esilletuloa, ilman pakkosääntöjä.
Pitihän minunkin nyt jotakin sanoa, vaikka ensin en sanonukkaan mitään. Leppoisia iltahetkiä kaikille.
Kun näin paikoillaan pysyvänä kuulee enää tätä asuinseudun murretta, niin mielelläni minä ainakin lukisin täältä kätevästi muidenkin murrejuttuja. Erikoisesti kiinnostaa savon (fanitan erityisesti), pohjanmaan ja hämeen murteet.
Pithä miuku, sitku siuku, kyl tää on mukavoo
Ajattelin, että tarkoitit minua tuolla löpö-löpllä, enkä siinä varmaankaan erehdy. Voin rauhoittaa sinua sillä, etten aio kirjoittaa murteella, mutta en voi mitään sille että jokunen murresana voi esiintyä kirjoittamassani tekstissä, muun virheellisyyden höysteenä. Käsittääkseni ei olla vielä edes aloitettu uutta murreketjua. Toisaalta johan ketjun nimi osoittaa mistä on kysymys, joten ihmetellen luulen, että kyseessä on muut huolestumisen aiheet Löpöllä.