Pohdinnoissani olen päätynyt tulokseen, että lähtisin mieluummin opiskelijavaihtoon lukion jälkeen (tai itsenäisesti johonkin päin maailmaa vuodeksi), mutta nyt se tavallinenkin vaihtarivuosi houkuttaa. Kumpi kannattaisi ja miten paljon ne eroavat toisistaan?
Paljonko opiskelijavaihto eroaa "tavallisesta" vaihtarivuodesta?
Anyki
2741
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Periaate on sama, mutta lukio/amis- ja korkeakouluvaihdoissa on eroa jo senkin takia, että näihin vaihtoihin lähdetään eri ikäisinä. Lukiovaihto on siis 15-18 -vuotiaille siinä missä korkeakouluvaihtoon lähdetään useimmiten päälle parikymppisenä ja alle 3-kymppisenä, näin yleistäen. Toki korkeakouluvaihtareissa on yli 30-vuotiaitakin, mutta harvemmin.
Eroa on myös siinä, että lukiovaihto on jonkin järjestön järjestämä ja siten aika pitkälti järjestön hoitama juttu, jolloin sinun ei tarvitse varata lentoja (poikkeus Rotarit) tai miettiä asumista tai koulupaikan järjestämistä, kun taas korkeakouluvaihto perustuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vaihtosopimuksiin ulkomaalaisten korkeakoulujen kanssa. Korkeakouluvaihtoa ei järjestä mikään järjestö, vaan siihen haetaan koulun kautta, joka julkaisee haettavissa olevat vaihtopaikat maailmalle. Maat ja paikkamäärät vaihtelevat yliopiston/ammattikorkean mukaan ja ne oaikat voit tarkistaa vaikkapa nettisivuilta. Sitten vaan täytetään lomake ja valitaan pari vaihtoehtoa ja kun on saanut tietää päässeensä, lennot, asunnot ja kurssivalinnat hoidetaan itse. Niihin saa kyllä apua ja vaihtoyliopistolta saa usein tietoa siitä, mitä kursseja voi valita ja milloin opiskelu alkaa sekä miten asunnon voi hankkia. Korkeakouluvaihtarit asuvat pääasiassa joko kimppakämpissä muiden vaihto-opiskelijoiden tai maan omien opiskelijoiden kanssa tai sitten yliopiston asuntolassa, mikäli sellainen on tarjolla. Joskus Euroopan ulkopuolella ja harvoissa tapauksissa on tarjolla perhemajoitusta, mm. Meksikossa ja muualla Latinalaisessa Amerikassa, Euroopassa asutaan pääasiassa muiden opiskelijoiden kanssa tai miksei voi myös vuokrata omaa kämppää, jos rahat riittävät, eli vaihtoehtoja on enemmän asumisen suhteen, kun lukiovaihdossa puolestaan asutaan perheen kanssa ja muutenkin lukiovaihdon tarkoitus on enemmän tulla perheenjäseneksi.
Koska lukiovaihdon järjestää järjestö, joka tarvitsee rahaa työntekijöiden palkkoihin oppilaan kulujen lisäksi, on lukiovaihto kalliimpaa. Korkeakouluvaihdossa ei tarvitse maksaa millekään järjestölle ja siihen vaihtoon saa myös opintotukea ja asumislisää sekä opintolainaa, koska tarkoituksena on suorittaa tutkintoon sisällytettäviä opintoja. Lukiovaihtoon ei saa opintotukea. Lukiovaihto ei myöskään korvaa lukiovuotta Suomessa, joten palatessasi Suomeen jatkat lukiota/amista siitä, mihin se jäi ennen vuotta. Korkeakouluvaihtoihin on enemmän stipendejä ja apurahoja tarjolla ja Erasmus-vaihtarit (eli se tunnetuin korkeakouluvaihto-ohjelma) saavat matka-apurahan, joka kattanee ainakin lentoliput riippuen summasta. Lukiovaihtoon voi lähteä vain kerran, mutta korkeakouluvaihtoon voi hakeutua useammankin kerran, mikäli aikaa ja kiinnostusta riittää.
Tästä voidaan olla eri mieltä, mutta mielestäni kielen oppii paremmin lukiovaihdossa, koska silloin ollaan nuorempia, jolloin vieraiden kielten oppiminen on helpompaa ja perheen kanssa tulee joka tapauksessa kommunikoitua vieraalla kielellä. Korkeakouluvaihdossa perheasuminen jää pois, joten sekin saattaa hieman hidastaa kielen oppimista. Molemmissa kuitenkin oppii kieltä, mutta olen ollut lukio- sekä korkeakouluvaihdossa ja itse opin kielen paremmin lukiovaihdossa, lähdin lukiovaihtariksi maahan, jonka kieltä en osannut kun taas korkeakouluvaihdossa olin maassa, jonka kieltä olin jo opiskellut vuosia. Lukiovaihdossa ollaan enemmän tekemisissä perheen ja mahdollisesti myös heidän sukulaistensa kanssa ja perheet sekä järjestöt itse usein rajoittavat vaihtarin tekemisiä ja matkustamista ja heillä on usein esim. kotiintuloajat ym. Korkeakouluvaihtarina sinua ei vahdi kukaan ja saat mennä ja tulla vapaammin sekä matkustella vapaasti ja käydä vaikka töissä, jos olet EU-maassa. On täysin sinusta itsestäsi kiinni, että minkä verran panostat opiskeluun ulkomaisessa korkeakoulussa, sillä harvemmin ketään muuta kiinnostaa, että teetkö opintosuorituksia vai et.
En osaa sanoa, kumpi on parempi tai kannattavampi vaihto, sillä eroja on kuitenkin aika paljon, voisin sanoa olleeni eri ihminen 17-vuotiaana lukiovaihtarina ja sitten 23-vuotiaana korkeakouluvaihtarina. Itse olin siis molemmissa vaihdoissa, enkä vaihtaisi kumpaakaan kokemusta pois. Sen verran on myönnettävä, että lukiovaihdon ansiosta korkeakouluvaihto oli paljon helpompi toteuttaa, eikä kulttuurisokki tai muutkaan pikkuongelmat tulleet yllätyksenä.
Summa summarum, lukiovaihto on paljon järjestetympi ja hintavampi, mutta silloin sinun ei tarvitse miettiä käytännön asioita, sillä asuminen ja koulu on jo järjestetty valmiiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se vaihto olisi helpompi, sillä 16-17 -vuotias saattaa kokea vaihtovuoden tuntemukset aika vahvastikin ja paluu Suomeen voi olla kova sokki. Korkeakoulu- tai muu vastaava on edullisempaa ja joudut hoitamaan asunnon ja muutkin tarvittavat jutut itse, vaikka apua ja neuvoja onkin tarjolla. Tämä vaihto on vapaampaa, sinua ei vahdi kukaan ja olet siis itse vastuussa itsestäsi ja vaihdon sujumisesta. Korkeampi ikäkin tuo enemmän varmuutta ja uskallusta matkaan.
Erittäin hyvä vastaus! Olen itseki ollut korkeakouluvaihdossa (vieläpä jotakuinkin kolmekymppisenä), ja voin allekirjoittaa edellisen vastaajan kommentit. Lähtiessä vaihtoon hieman vanhempana vaihtovuodelta myös hakee hieman erilaisia asioita ja kokemuksia, sekä arvostaa niitä eri tavalla. Toki silläkin on paljon merkitystä, että korkeakouluvaihtarit ovat käytännössä kaikki jo täysi-ikäisiä, mikä avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Monissa maissahan 18-vuotias ei ole vielä täysi-ikäinen (esimerkiksi Japanissa alkoholi- ja tupakkaostoksiin vaaditaan 20 vuoden ikä). Kielen oppiminen on tosiaan hyvin paljon itsestä kiinni. Sen oppii kyllä, jos aktiivisesti hakeutuu paikallisten opiskelijoiden seuraan ja pyrkii kieltä käyttämään.
Korkeakouluvaihdossa vaihtovuoden aikana suoritetut opinnot yleensä hyväksytään osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa, joten vaihtarivuosi ei välttämättä ole samalla tavalla välivuosi kuin lukioajan vaihdoissa. Riippuu toki paljon vaihtokohteesta ja omasta opintoalasta/oppilaitoksesta kuinka paljon koulun kursseja niillä saa korvattua. Yleensä kuitenkin kaikki ulkomailla suoritetut opinnot tulevat sellaisenaan mukaan kokonaisopintopistemäärään, vaikka niillä ei saisi joitain pakollisia kursseja suoraan korvattuakaan.
On vaikea sanoa, kumpi olisi parempi vaihtoehto. Jos on mahdollisuus lähteä molempiin, niin siitä vain! Ovat kuitenkin luonteeltaan sen verran erilaisia.