Onko ammattikorkeakouluista tehty tutkimuksia, millaisia tasoeroja eri koulujen välillä on? Olisi kiva tietää vähän minne kannattaa hakea. Monissa paikoissa on juttua ja toiset haukkuu toista kun taas toiset ylistävät. Onko mitään tietolähdettä josta voisi vertailla koulujen tasoja?
Jos ei ole mitään linkkiä heittää tutkimustuloksista, niin onko edes kertoa sellaisia varmoja kouluja joihin ei missään tapauksessa kannata hakea? Onko joitain amk:ta jotka on ihan perseestä?
Jos ei ole mitään linkkiä heittää tutkimustuloksista, niin onko edes kertoa sellaisia varmoja kouluja joihin ei missään tapauksessa kannata hakea? Onko joitain amk:ta jotka on ihan perseestä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tutkinnot ovat samoja Hangosta Utsjoelle. Hakijoiden taso kuitenkin vaihtelee, joten lopputuloksissakin on eroja.
On niistä tutkimuksia oppilaitosten paremmuudesta, mutta paremmuuden tulos riippuu aina siitä, mitä mitataan. Isoissa kaupungeissa on enemmän hakijoita, mistä valita opiskelijat, joten tasoa on helpompi pitää yllä. Pikkupaikkakunnilla ja pohjoisessa ei kaikille aloille ole riittävästi edes hakijoita, joten kaikki hakukelpoiset pääsevät. Opettajan pitäisi olla melkoinen fakiiri, jos aikoisi tällaisesta opiskelija-aineksesta leipoa kovin hyviä suorituksia. Koulu voi silti olla ihan hyvä, jos pystyy tuon aineksen kunnialla kouluttamaan tutkintoihin asti. Tutkintojen tasoissa ei kuitenkaan suuria eoja pitäisi olla.
Minusta on epäreilua että mitataan esimerkiksi vetovoimaisuutta, eli paljonko oli hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin. Tottahan vetovoimaisinta on aina jossain Hämeessä ja Pirkanmaalla. Sinne on suhteellisen lyhyt matka joka puolelta ja paljon asukkaita omastakin takaa ja työllisyystilanne heikko, mutta aloituspaikkoja vain kohtalaisesti. Näissä vetovoimavertailuissa pärjäävät hyvin ne koulut, joissa on paljon kulttuurialan paikkoja ja vähemmän tekniikan alaa. Ei hakijoiden määrä kuitenkaan kerro hakijoiden tasosta vielä välttämättä mitään.
Esimerkiksi Lapissa ja Kemi-Torniossa ei koskaan päästä hyviin vetovoimalukuihin, mutta ei niitä ryhmiä kannata kutistaa tahallaan liian pieniksi, koska samahan ne on ottaa kaikki hakukelpoiset pätevät hakijat sisään, jos mahtuvat siihen samaan aloitusryhmään. Yhtä monta opettajaa tarvitaan puolikkaankin ryhmän opettamiseen. Silti siellä voi osa olla tosi hyviä opiskelijoita, ja onkin.
Toisaalta Helsingin Metropoliassa ei myöskään koskaan voida päästä parhaisiin vetovoimalukuihin, koska se on maan suurin insinöörien kouluttaja ja tekniikassa on paljon aloituspaikkoja suhteessa hakijamääriin. Silti insinööriksi ei ole helppo päästä opiskelemaan, vaan rima on korkealla. Yleensä kaikissa niissä isoissa kaupungeissa, missä on teknillinen korkeakoulu tai yliopisto, tekniikan alan paras aines menee opiskelemaan dippainsseiksi ja loput tulee amkiin. Tämäkin oli yleistys, josta varmasti on yksittäisiä poikkeuksia. Toisaalta Metropolian kulttuurialalle on erittäin vaikea päästä, ja pelkästään Metropolian kulttuuriala on saman suuruinen kuin keskikokoinen ammattikorkeakoulu, mutta kun se ei ole itsenäinen oppilaitos, niin sitä ei vertailla irrallaan tekniikan alasta. Jos vertailtaisi, niin sen kulttuurialan vetovoimaisuus olisi erittäin suuri, siitäkin huolimatta että musiikin alalla varmaan iso osa hyvää ainesta hakee Sibelius-akatemiaan ja muotoilun alalla moni lahjakas menee mieluummin Taikiin.
Eli pointti oli että ei kannata vertailla pelkästään kouluja vaan vertaile koulutusaloja ja koulutusohjelmia, ja valitse kuitenkin se mikä tuntuu itsestäsi parhaalta.
Jos on vara valita niin silloin tietysti kannattaa valita se mikä tuntuu itsestä parhaalta. Mutta jos ei pisteet muuhun riitä ja on valittavana työttömyys tai opiskelu jossain, niin sitten kannattaa valita se mihin pääsee varmimmin.
Voihan sitä ensisijaisesti hakea sinne mikä kiinnostaa, ja ottaa viimeiseksi vaihteoehdoksi varalta joku Nivala, Raahe, Mikkeli, Tokem tai Metropolian tietotekniikka tms. - sellainen mihin varmasti pääsee.
Kuten moni tänä vuonna huomasi, varmasti ei päässyt mihinkään eli kilpailu oli niin kovaa, ettei hyvin pärjänneetkään voineet luottaa mihinkään varmaan opiskelupaikkaan. Hyvilläkin pisteillä saattoi olla kaukana jonossa varasijoille. Joten ei, ei, ei, ei niin että joku olisi helppo nakki. Tosissaan sinne, minne haluaa. Toki se vaikuttaa, miten paljon hakijoita on, koska esimerkiksi Turkuun pääsi vain ihan huiput, niin paljon oli hakijoita, ja vieläpä hyviä, tänä vuonna terveysalalle(esim).
Sellaisen teknisen alan opiston 20 vuotta sitten, mihin oli todella vaikea päästä, jotenkin pääsykokeessa vain naksahti kaikki kohdalleen ja pääsin - tosin varasijalta vasta ja silloin pidettiin suomen huippukouluna, nyttemmin toimii amk:na ja nettitietojen mukaan opettajia on yhä paljon samoja, mutta hakijamääriä ei läheskään sitä kuin ennen. Nyt täydennän opintojani amk-tutkinnoksi pienessä amk:ssa asuinpaikkakunnan mukaan.
Opettajissa ei ole ollut suurtakaan eroa, molemmissa on ollut sekä huippuhyviä että surkeita. Surkeiksi lasken sellaiset, jotka monistavat kirjan sivuja suoraan ja lukevat niitä ääneen. Hyviksi taas voisin mainita erään, joka vetelee esimerkkejä omasta päästään katsomasta mistään kirjasta ja aina tulee järkeviä tuloksia, tällä on erittäin hyvin kootut monisteet, joissa on oleellisin asia ja mitä tahansa kysyy niin vastaus tulee. Tällä hyvällä on myös kanttia sanoa, ettei tiedä, mutta aika harvoin sattuu ettei tietäisi jotain ja aina ottaa seuraavaksi kerraksi selvää. Oppilasaines se on, mikä sen tasoeron tekee, kuten täälläkin on jo sanottu. Opettajat pääsevät helpommalla, jos oppilailla on tietämystä ennestään ja koulu ottaa mielellään kunnian. Tosin, tuntuu että tässä nykyisessä moni tekee aika helppoja tenttejä ja päästää aika helpolla läpi, jottei tarvitsisi uusintoja tehdä. Ennen aikaan kun oli ehtoja, niin opettajilla ei ollut uusinnoista niin paljon vaivaa.
Opetusministeriö mittaa vuosittain ammattikorkeakoulujen paremmuutta hyvinkin tarkasti ja tulosten perusteella jakelee tuloksellisuusrahoja.
Kts. http://www.mikkeliamk.fi/singlenewsinfo.asp?menu_id=64&id=1943&selected=64&companyId=1
onkohan jotain listausta missä ois niinku kaikki amikset :)? Amk:t siis. ois kiva tietää. toi on kyl jännä. en tienny et ne tekee tollast.
OPM:llä on siis tuollainen listaus, mutta eivät anna sitä julkisuuteen. Eivät halua, että muodostuu ns. eliittiammattikorkeakouluja ja toisaalta taas huonompimaineisia ammattikorkeakouluja. Lukioiden osalta ylioppilaskirjoitusten arvosanojen listaus on johtanut juuri tähän.
kyllä pitäis olla hakijoilla oikeus tietää. Tuollainen listä pitäis tehdä julkiseksi! Ei ole reilua tämä nyt!
HAMK ei pelitä.. Se on jakaantunut niin moneen toimipisteeseen, että sen on ihan mahdoton toimia hyvin. Kaikki keskittymä on Hämeenlinnassa (En sitten tiedä, pyöriikö se Hämeenlinnassa sitten paremmin). Itse opiskelin joskus Riihimäen toimipisteessä ja kuraa koko homma! Ihan kuin olisin palannut takaisin lastentarhaan! Siellä oli jopa kiusaamista opiskelijoiden välillä, eikä tähän puututtu, vaikka opettajat olivat tietoisia asiasta. Jopa opettajat nälvivät opiskelijoita kaikkien kuullen, vaikkei opiskelija edes ansainnut kyseistä "kunniaa". Opokaan ei tuntunut osaavan hommaansa. Itse pyysin apua opiskelujeni alkuun aikoinaan alottaessani siellä, jotta pääsisin vain opiskelurytmiin kiinni, mutta ei se opoa kiinnostanut. Tiedän, että korkeakouluissa vaaditaan itsenäisyyttä opiskelujen suhteen, mutta kyllä opettajien luulisi pitävän paikkaa pystyssä ja olevan opiskelijan tukena, JOS jotain on ongelmana.
Riihimäki keskittyy nykyään tekniikan aloihin, joten naisia on myös hyvin vähän. Mutta näköjään niistäkin rippeistä haluttiin eroon mm. jos naisopiskelija pyysi apua opettajalta, niin lähinnä kuului tuhahduksia "ettette naiset sitte osaa mitään...". Ilmankos sitten naisia alkoi vähitellen kadota muualle opiskelemaan...
Itse sain seurata tämmöistä ja joskus omallekin kohdalle sattui kaikennäköistä nälvimistä. Koko koulun henki on pohjalla.. En suosittele koulua kenellekään näin suoraan sanottuna.
Olen joskus opiskelijakunnan hommissa nähnyt noita tilastoja eikä niissä kyllä mitään salainen-leimaa ollut. Niitä ei vain ole haluttu julkaista kuitenkaan. Se on jäänyt mieleen, että parhaat työllistymisluvut olivat aikoinaan Evtekillä ja Stadialla, ja nyt kun ne on yhdistetty, parhaat ovat työllistymisluvut ovat Metropolialla.
Varmasti osittain vaikuttaa sijainti, pääkaupunkiseudulla kun on eniten työpaikkojakin. Mutta jokin muu asia varmaan selittää sen, miksi Metropoliasta työllistytään paremmin kuin muista pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista. Ehkä se voi johtua osittain siitä, että Metropolian liiketalousyksikkö on aika pieni ja keskittynyt kansainvälisiin ohjelmiin, joista työllistyy paremmin kuin muista. Liiketalouden tradenomithan noin muuten yleensä valtakunnallisesti työllistyvät aika huonosti. Toisaalta sosiaali- ja terveysala ja isinööriala ovat Metropoliassa aika suuria ja niistä yleensäkin työllistytään aika hyvin. Toisaalta luulisi, että kun Metropolia on kai pääkaupunkiseudulla ainoa amk, jolla on kulttuurialan koulutust, niin se näkyisi juuri hunompina työllistymislukuina. Yleensähän kulttuurialan työllistyminen on aika huonoa. En niin tarkkaan tunne sitä koulutusta, mutta jonkinlaista bisnesajattelua siellä Metropolian kulttuurialalla kuulemma kuitenkin on, että ei ole pelkkää taidetta. Varmaan sekin parantaa työllistymisnäkymiä.
Nämäkin Metropolion tekijät siis työllistyvät hyvin? Eipä olisi uskonut. http://hikipedia.info/wiki/Metropolio
www.kreativastudier.fi
Jopa nyt lamavuonna 97% Metropoliasta valmistuneista on työllistynyt. Varmaan nuo myyrmäkeläisetkin, heh. Hauskaa herjaahan tuo oli.
Tuossa olikin jo hyviä kirjoituksia aiheesta. Tässä hieman aiheen vierestä - oppilasaineksesta.
Itse toimin eräässä ikään kuin "hyvässä" amk:ssa kielten opettajana - opetan erilaisia sekaryhmiä, joissa on opiskelijoita amk:n kaikilta eri laitoksilta. Opiskelijoissa on erittäin paljon tasoeroja - en aluksi halunnut ajatella näin, mutta valitettavasti sen on työssä huomannut, että ammattikoulutaustaiset ovat useimmiten huomattavasti heikompitasoisia kuin lukion käyneet. Lisäksi on ollut mielenkiintoista huomata se, että eri laitoksilla opiskelevat ovat erittäin eritasoisia (siis tässä tapauksessa kielissä, ammattiaineisiin en toki osaa tai halua ottaa kantaa) - jostain syystä esim. muotoilun ym. luovien aineiden opiskelijat ovat yleensä erittäin hyvätasoista ja kaiken kaikkiaan hyvin "tasalaatuista" väkeä. Eri laitoksilta tulevista opiskelijoista heikkotasoisimpia tuntuvat olevan sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Huom! Puhun tässä nyt yleistäen ja siis ikään kuin massoista - toki kussakin ryhmässä löytyy aina poikkeuksia.
ei tarkota hyvää kielipäästä välttämättä
Jos kulttuurialalle pääsee opiskelemaan n. 10% hakijoista, niin kai ne nyt vähän paremmin menestyvät opinnoissakin kuin sellaisella alalla, jolle pääsee helpommin. Kulttuurialalla on myös paljon monilahjakkuuksia, jotka ovat yleensä luovia ihmisiä ja kulttuurialan opiskelijat osaavat tuoda osaamisensa julki.
Sote-alalla taas ollaan pidättyväisempiä, sillä sotella ei kerta kaikkiaan pärjää, jos on liian luova. Sote-alalla pitää osata noudattaa normeja ja vaitiolosääntöjä ja sietää rutiineja ja kohdata kaikenlaisia ihmisiä tasapuolisesti, mikä ei kulttuurialan ihmiseltä onnistuisi koskaan.
Suomessa toimii Korkeakoulujen arviointineuvos (KKA), jonka tehtävänä on ainoastaan arvioida korkeakouluja. Tuolla aikaisemmin viitattiin OPM tuloksellisuusrahaan, mutta se on huono mittari, koska se mittaa kehittymistä ei missä mennään.
KKA.fi kannattaa tutustua
Opetushallinnon taannoin asettama tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta tarkoittaa sitä, että tie johonkin korkeakouluun täytyy avautua älykkyysosamäärällä n 85 - 90.
Ei ihme jos aineksessa on hieman "toivomista".
Se on juuri näin.
Opistoaikoina seula oli paljon tiukempi eikä opiskelemaan kelpuutettu kuin murto-osa ikäluokan parhaimmistosta.
Ja vielä ihmetellään, miksi Ammattikorkeakouluista ei valmistu opistokollegojensa veroisia ammattilaisia! Syy on selvä: Aineksen taso ei riitä.
Tuo voi olla totta joillakin aloilla ja joissakin kouluissa, mutta ei varmasti kaikilla aloilla eikä joka paikassa. On selvää, että taso laskee, jos kaikki tai melkein kaikki hakijat pääsevät sisälle.
On myös sevää, miksi hakijoita ei haluta karsia tarkemmin: opettajat eivät halua tuoda julki oman koulutusohjelmansa hakijapulaa ja tehdä itsestään työttömiä.
Sekin on selvää, miksi noita onnettomia pikkuamkeja pidetään pystyssä pitkin Suomenniemen takametsiä: onhan se parempi vaihtoehto sekä nuorille että opettajille opiskella ja opettaa jotain alaa, vaikka vähän heikommallakin tasolla, kuin sylkeä kotona kattoon työttömyyskorvausten varassa. Sitä paitsi, ei se aklemman korkeakoulututkinnon taso muissakaan maissa sen korkeampi ole, joten ihan hyvää eurooppalaista keskitasoa meillä on heikoimmatkin amkit.
Virallisestihan nämä laitokset antavat muka tasalaatuista opetusta, mutta todellisuus on käytännössä ihan jotain muuta. Pienten paikkakuntien AMK:t ottavat kaikki hakijat sisään huonoillakin keskiarvoilla, kunhan vaan on 2. tason tutkinto taustalla tai muut näytöt. Takana on saada rahoitus aina kuntoon, eikä niinkään laadukas opetus.
Nyt jysähti ja lujaa. Paikkamäärä laskee erityisesti huonoissa yksiköissä.
Jo pelkästään opettajakohtaiset erot ovat valtavia. Toiselta saa 3 op käymällä tunneilla ja tenteissä, joku toinen vastaavassa aineessa teetättää töitä, raportteja, harjoitustöitä ja useita tenttejä sekä satoja sivuja materiaalia samaan 3 op:eseen. (Miten se lyhennetään, opintopiste(eseen), menikö oikein?)