Päätettiin vaimon kanssa toteuttaa monen suomalaisen perheen unelma ja rakentaa oma talo. Alunperin oli tarkoitus palkata joku nuori arkkitehti, mutta ongelmat alkoi heti kun varattiin kaupungilta tontti. Vaimo ihastui Älviksen Etelättäreen, ja vaatimalla vaati että päästäisi sellaiseen asumaan. Mikäs siinä, mitään perustuksiahan ei oltu vielä valettu.
Työt saatiin alkuun, mutta vaimo katsoi asiakseen otta Mrs. Ten Percentin roolin itselleen, ja alkoi käyttämään rakennusbudjettia omiin juttuihin, lähinnä sisustukseen. Kylpyhuone kun tehtiin niin asennettiin ja purettiin neljät eri kaakelisetit ennenkun rouva oli tyytyväinen. Tapetteja on tulevassa lastenhuoneessa kolmet päällekkäin. Olohuoneen parketti saatiin melkein valmiiksi, mutta sekin jouduttiin purkamaan kun ei ollut oikea värisävy ("liian tumma, liian synkkä"). Ja heti kun tönö rupesi olemaan pystyssä niin vaimo alkoi hassaamaan aivan älyttömät summat rahaa sisustukseen. Perusti jopa alan yrityksen, viime syksynä ilman mitään koulutusta ja kokemusta alalta. Muutaman toimeksiannon on saanut tähän asti, mutta yrittäminen rajoittuu siihen että kopioi asiat melko suoraan alan lehdistä. Pääsääntöisesti eli rakennusvaiheessa minun (ja talon) rahoilla.
Nyt meillä on talo joka on rakennettu pääsääntöisesti naisen ehdoilla, ja sen huomaa. Lämmitykseksi oli tarkoitus laittaa kauko/puu (keskuslämmitys ja varaava takka/leivinuuni), mutta se on suorasähkö "kun on niin modernia, puu on mummojen tapa lämmittää". Jopa sauna vaihdettiin sähkölämmitteiseksi! Hormi ja takka unohdettiin hänen vaatimuksesta. Jopa ilmalämpöpumppurahat käytti makuuhuoneen kaappeihin. Nyt hehkutetaan vastuksia, ja sen kyllä huomaa sähkölaskusta.
Sähköt niin oli tarkoitus tehdä fiksusti. Joka huoneen pistorasioille, pattereille ja valoille omat sulakkeet ja tietysti jääkaapille, saunalle ja liedelle omat, kaikki maadoitettu ja vikavirtasuojattu. Mutta EI: nyt on vain saunalle ja liedelle oma, muuta miten on satuttu vetämään. Vikavirtasuoja on kaikille yhteinen, eli jos lämminvesivaraaja laukaisee sen niin jääkaapista on kaikki pilalla ja talo hyvin pitkälti kylmä. Näin kävi kerran kun oltiin viikonlopun poissa, ja kaikki oli tietysti minun vikaa.
Valituksia voi jatkaa vaikka mite kauan, mutta huomaatte pointtini. Asutaan talossa joka on suorastaan SUSI, perustuksia myöten, ja ainoastaan sen takia että vaimolle annettiin liikaa sananvaltaa rakennusvaiheessa. Oikein vituttaa tällainen, mutta minkäs sille voi, ja kuningaskysymys menee nyt että kuka täysjärkinen tällaisen oikein haluaa ostaa siinä vaiheessa kun myydään. Sillä välin joudun keskittymään korjaamaan asioita sitä myötä kun ne tulee eteen, ja tietysti jakamaan kokemukseni teidän kanssa.
Työt saatiin alkuun, mutta vaimo katsoi asiakseen otta Mrs. Ten Percentin roolin itselleen, ja alkoi käyttämään rakennusbudjettia omiin juttuihin, lähinnä sisustukseen. Kylpyhuone kun tehtiin niin asennettiin ja purettiin neljät eri kaakelisetit ennenkun rouva oli tyytyväinen. Tapetteja on tulevassa lastenhuoneessa kolmet päällekkäin. Olohuoneen parketti saatiin melkein valmiiksi, mutta sekin jouduttiin purkamaan kun ei ollut oikea värisävy ("liian tumma, liian synkkä"). Ja heti kun tönö rupesi olemaan pystyssä niin vaimo alkoi hassaamaan aivan älyttömät summat rahaa sisustukseen. Perusti jopa alan yrityksen, viime syksynä ilman mitään koulutusta ja kokemusta alalta. Muutaman toimeksiannon on saanut tähän asti, mutta yrittäminen rajoittuu siihen että kopioi asiat melko suoraan alan lehdistä. Pääsääntöisesti eli rakennusvaiheessa minun (ja talon) rahoilla.
Nyt meillä on talo joka on rakennettu pääsääntöisesti naisen ehdoilla, ja sen huomaa. Lämmitykseksi oli tarkoitus laittaa kauko/puu (keskuslämmitys ja varaava takka/leivinuuni), mutta se on suorasähkö "kun on niin modernia, puu on mummojen tapa lämmittää". Jopa sauna vaihdettiin sähkölämmitteiseksi! Hormi ja takka unohdettiin hänen vaatimuksesta. Jopa ilmalämpöpumppurahat käytti makuuhuoneen kaappeihin. Nyt hehkutetaan vastuksia, ja sen kyllä huomaa sähkölaskusta.
Sähköt niin oli tarkoitus tehdä fiksusti. Joka huoneen pistorasioille, pattereille ja valoille omat sulakkeet ja tietysti jääkaapille, saunalle ja liedelle omat, kaikki maadoitettu ja vikavirtasuojattu. Mutta EI: nyt on vain saunalle ja liedelle oma, muuta miten on satuttu vetämään. Vikavirtasuoja on kaikille yhteinen, eli jos lämminvesivaraaja laukaisee sen niin jääkaapista on kaikki pilalla ja talo hyvin pitkälti kylmä. Näin kävi kerran kun oltiin viikonlopun poissa, ja kaikki oli tietysti minun vikaa.
Valituksia voi jatkaa vaikka mite kauan, mutta huomaatte pointtini. Asutaan talossa joka on suorastaan SUSI, perustuksia myöten, ja ainoastaan sen takia että vaimolle annettiin liikaa sananvaltaa rakennusvaiheessa. Oikein vituttaa tällainen, mutta minkäs sille voi, ja kuningaskysymys menee nyt että kuka täysjärkinen tällaisen oikein haluaa ostaa siinä vaiheessa kun myydään. Sillä välin joudun keskittymään korjaamaan asioita sitä myötä kun ne tulee eteen, ja tietysti jakamaan kokemukseni teidän kanssa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
oli ottaa moinen nainen vaimoksi.
Aika karu kertomus ja en epäile, etteikö voisi olla tottakin. Minulla on muutamia tuon kaltaisia naisia etäisinä ystävinä. Itse olen enemmän käytännön naikkonen ja elänkin rakennusmestarimiehen apukätenä. Olen nähnyt yhtä jos toista viritelmää kun käydään taloja remontoimassa. Aika monessa perheessä mies on se, joka säätää niitä virheitä taloihin. Naiset usein keskittyy siihen tapetti/verholinjaan.
että noinkin munattomalta mieheltä onnistuu rakennusprojekti. Normaalimieheltä luulisi sitten olevan ihan läpihuutojuttu.
No, provohan tuo avaus oli.
eräs tuttu perhe on hiukan haaveillut omakotitalosta, nyt asuvat paritalossa.
Mies on kuitenkin tämän 20 vuoden aikana nähnyt miten vaativa hänen vaimonsa onkaan. Hän on sanonut, ettei koskaan tule muuttamaan ok-taloon tuon naisen kanssa. Talon kun pitäisi olla tietynlainen eli kallis.
Pelkkä nykyisen asunnon tapetointi aiheutti niin kauheat riidat pölyn takia ja siksi kun homma ei onnistunutkaan yhden päivän aikana koko taloon. Herranjestas sitä riitaa riitti vielä kyläreissuillekin. Vinoilua ja vittuilua, aivan kauheeta edes sivusta seurata.
Meillä kun tuota remonttia on ollut vähän isommassa mittasuhteessa, tämä vaimo sitten huudahtaa, että "miten voit elää kun puuttuu lista tuosta, voi kauhiaa, en kyllä asuis semmosessa ja tämmösessä". "Mitä, kestääkö lattioiden vaihto yli päivän? Ei voi kestää, tuleeko siitä pölyä"?
Vaimolla on myös ihan hyvät tulot mutta eurookaan ei jää säästöön, kaikki valuu jonnekin vaatekauppaan, tyyli vielä jotain Anttilaa niin voi hyvää päivää. Ymmärtäisin paremmin jos olisi tyylikkäät vaatteet mutta siis muutaman kympin vaatteita ostelee päivittäin muutamalla tonnilla per kuukausi.
Sisustushan pitää uusia mielellään kerran vuodessa. Ei ole halpaa sekään kun sohvat maksaa jonkun verran. Erilaisia beeshin sävyjä.
Niin minua tuo ei tietysti haittaa mutta perheen mies on kovilla, ihan oikeasti. Kyseessä ihan maalla asunut/syntynyt nainen. Kyllä näitä persoonallisuuksia on maailmassa olemassa.
"Me kaikki naimme väärän naisen, on meitä täällä paljon.". (Freud, Marx, Engels & Jung: "Töölööseen")
semmosta se on kun mies on tossun alla,olisit vetellyt muijaa ympäri korvien ja käskenyt pitää suunsa kiinni
Itse olen myös Ålviksen onnellinen omistaja, (nainen) omistan taloni 100%, miehelläni on olemassa vuokra-asunto. Olen myös työskennellyt arkkitehtitoimistossa 8 vuotta. Ja rakennusalalla muutoin 16 vuotta.
Aika iso on ero, jos on kuviteltu jonkun nuoren arkkitehdin ensin välistä vetävän oman osansa ja että sen mukaan olis rakennettu pitkästä puusta oikea omakotitalo, ja sen sijaa on päädytty tehtalla rakennettuun tusinaratkaisuun. Joko teillä on rakennusbudjetti kussut ihan olan takaa, tai sitten et ole ollenkaan käsittänyt että tälläinen arkkitehdin suunnittelema on täytynyt olla todella suolasempi budjetti kuin halvan Ålviksen. Olis siitä pitänyt jäädä paljon rahaa tuohon sisustukseen. Todella.
Ja kun sen Ålviksen saa sisään muuttokunnossa avaimet käteen, ja laskukin on selvääkin selvempi, (itsekkin sen rakennattaneena tiedän) muutoksetkin tulivat kuin apteekin hyllyltä hinnoiteltuina, en voi olla ihmettelmättä tuota teidän aikaansaamaanne ristiriitaa. (Itse vaihdoin kattomateriaalin, ja otin lisäerkkerin kattoon, kuistin jne.) Alakerran otin avaimet käteen, yläkerran rakensimme itse.
Siihen en puutu, millä naisesi on itseään elättänyt, (sisustus yrittäjä?) sehän taasen on teidän välinen asia, jos on töissä tai ei ole. Sillä nyt ei pääsääntöisesti ole rakentamisen kanssa mitään tekemistä.
Itse laitoin takkavaraukset, eli perustuksiin valettiin takankohdille pohjat jo ennen talon rakentamista, tosin en takkaa ole vielä toteuttanut. Mutta joskus on ajatuksena niin tehdä. Ilman noita pohjustuksia on aika iso homma takasta enää haaveilla.
Sekin hieman jopa naurattaa että kuinka perustuksenne ovat susia, vain naisen osallistumisen takia rakentamiseen? Eiköhän se liene Ålviksen vika jos siellä jotain pieleen on mennyt? Ja onhan teillä 10 vuoden takuu, ihan kuin kaikilla Ålviksen asiakkailla. Otas nyt asioista selvää.
Sähköjen suunnittelu mokia voi jäljestä korjailla mieleisikseen, tosin se maksaa rahaa. Itsekin olen joutunut niitä muuttamaan, sillä pakettiin kuuluu vain se mikä pakettiin kuuluu.
Ensin ostit edullisen talopaketti-ratkaisun, ja sitten syytät kaikesta pieleen menneestä puolisoasi, reilua vai mitä?
Joka rakennusprojektissa jokin asia tulee yllärinä, usein useampikin. Ålväri on kuitenkin niistä ennalta arvattavimmasta päästä ihan väkisinkin.
Musta tuo alkuperäinen juttu kuulostaa epäilyttävästi samalta kuin se yksi juttu tuolla sisustus-palstalla, siellä nimimerkki Pumpuli ei tykkää pelkästään valkoisista sisustuksista (jotka ovat olleet viime vuosina in monissa sisustuslehdissä) ja hän kirjoitti taannoin tuollaisen aika saman kuuloisen stoorin, jossa mies on joutunut kärsimään kun vaimo hassaa kaikki rahat valkoisiin sisustuksiin jne.jne. eli epäilen, että toi on se sama tyyppi, tuo Älväri-aihe ja sit juuri nuo alun "arkkitehti muuta" -jutut vähän tuo mieleen että ei toi ihan noin varmaan ole mennyt...
niin olet LAPANEN.
Kyllä meilläkin piti välillä ottaa yhteen emännän kanssa, mutta kyllä niistä keskustelujen jälkeen yhteisymmärrykseen päästiin. Kun tiesin olevani oikeassa, piti välillä otta voimasanoja avuksi ja pidin pääni. Joistakin valinnoista olen jälkikäteen kuullut moitteita ja joistakin kehuja. Pääasiassa vaimo hoiti kuitenkin tuon sisutuksen ja pintojen valinnan KERRALLA ja miinä olin sanomassa mielipiteeni suuntaan tai toiseen. Teknisetasiat olivat minun heiniäni tai sen alanmiesten/naisten tekemiä.
Jos jostain löytyy sellainen vikavirtasuoja jonka taakse voi kytkeä koko talon ja vieläpä tarkastaja hyväksyy kytkennän, niin ohhoh!!! Keksi parempaa.
...merkistä riippumatta, kun hinta on ainoa kriteeri. Hyvää ja halpaa ei ole olemassa. Uskokaa pois. On vain harhakuvia. Älväri on kuitenkin noita halpistalojen laadukkaampia malleja - ei valmisteta taivasalla eikä missää syrjäseudun tyhjässä ladossa.
Kyllähän vikavirtasuojan voi kytkeä vaikka talon pääsulakkeiden jälkeen (jos vvs:n nimellisvirta esim.3*25A).
Jos ryhmät ja johdonsuojat on sen jälkeen jaoteltu järkevästi, niin mikäs siinä...vikatilanteen tultua esille huonoja puolia tietenkin se, että vian paikannus on työläämpää ja koko kämpästä tippuu sähköt yhden esim. viallisen jatkoroikan takia... ;).
... muija vaihtoon ja sassiin!!!