Hei. Opiskelen opiskelen lukiossa ja olen tässä pikkuhiljaa alkanut miettiä tulevaisuuttani, ja olen miettiny lääkkikseen menemistä. Minua on aina kiinnostanut iho ja kaikki mikä liittyy ihoon, ja olen ajatellut ihotautiöääkärin ammattia. Kuitenkin, täytyy ekana pyrkiä lääkkikseen, joten siis, jos haluan päästä lääkkikseen, niin onko se pitkä matematiikka, kemia ja fysiikka NIIN tärkeitä lukiossa?
Tiedän, että matematiikka on tärkeää jne. mutta eiköhän se riipu enimmäkseen siitä, että ihminen oikeasti haluaa esim. lääkäriksi ja on lahjakas, eikä vain se, että osaa ne kaikki kemian,matematiikan ja fysiikan kaavat ulkoa, mutta ei elämässä tajua varmaa mitään siitä, mitä on oikeasti auttaa toista ihmistä ja parantaa.
Ongelmanani on se, että itse olen lyhyessä matematiikassa, en ole kauhean hyvä siinä, mutta aina valmis oppimaan kuitenkin. Sama myös fysiikassa ja kemiassa. Mutta kaikissa muissa aineissa minulla menee MAINIOSTI!
Olen kuullut joistakin valmistamis kursseista, jotka auttavat pääsemistä yliopistoon lääkkikseen, onko kukaan kuullut siitä ja pitääkö se paikkaansa?
Millaiset ihmiset pääsevät lääkkikseen? Ja mitkä plussat auttavat siinä?
Kiitos paljon!!!
Lääkkikseen ihotautilääkäriksi?
16
8618
Vastaukset
- lääkishaamu
Moi,
ajattelin vaihtaa muutaman ajatuksen kanssasi, koska mielestäni olet lähtenyt oikeaan suuntaan junalla, mutta väärää raidetta pitkin..
On hienoa hyvissä ajoin ruveta tekemään haluamansa tulevaisuuden eteen töitä. Etenkin, jos haaveilee lääketieteen opinnoista, jotka varmasti pitävät jo hakuvaiheessa kiireisenä. Kuitenkin viestissäsi paistaa melkoisesti asioiden liiallinen romatisointi. On totta, että lääkäriksi haluavalla täytyy olla motivaatiota ja tietty määrä lahjakkuutta auttaa, mutta tosi asiassa raaka työnteko taitaa sittenkin olla kaiken avain. Tämä siitä syystä, että vaikka kuinka hokisit itsellesi "haluavasi auttaa ihmisiä", ei se riitä kantamaan sinua lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelijaksi ilman pitkän fysiikan ja kemian hyvää osaamista. Näissä kahdessa aineessa haluaisin painottaa erinomaista laskurutiinia! Matematiikasta sinun ei tarvitse olla huolissasi, kunhan opiskelet ja hallitset riittävällä laajuudella laskujen lausekkeiden ja laskusääntöjen niksit. Tässä asiassa lyhyt matematiikka riittää mainiosti (tietenkin tämäkin teettää työtä mikäli perusasiatkin ovat hiukan hakusessa). Sanoisin, että pH- laskujen logaritmiset pyörittelyt voisivat vastata sitä vaikemman pään matematiikkaa, jota pääsykokeessa tulet kohtaamaan. Painotus siis vahvasti fysiikan ja kemian saralla. Näiden lisäksi Galenoksen laajudessa tulisi ymmärtää ihmisen anatomiset ja funktionaaliset koukerot, mutta tämä nyt onkin itsestään selvää. Pääsykoe menee kai vuosi vuodelta soveltavampaan suuntaan, mikä asettaa kokelaan asioiden opiskelun enemmän kokonaisuuksien hallitsemisen suuntaan. Siis, pitkä kemia ja fysiikka HYVIN haltuun ja näiden tietojen soveltamista biokemian ja anatomian kautta ihmisen biologiaan. Vaikka muissa aineissa sinulla menisikin MAINIOSTI, ei se valitettavasti sinua suoranaisesti auta, paitsi kertomalla, että opiskelumotivaatiota sinulla löytyy mikä olisi nyt suunnattava myös sinne kemian ja fysiikan puolelle.
Lääketieteen valmennuskursseja tarjoavat eri tahot eri laajuisina. Näistä löydät helposti tietoa netistä esim. hakemalla Epionen, Eximian tai Valmennuskeskuksen lääkiskursseja. Voisin myös suositella Epionen Älyvuoto- sivustoa, mikä on mainio foorumi lääketieeteen opinnoista kiinnostuneille vaihtaa ajatuksia. Googlettamalla löydät. (tai epione.fi/alyvuoto).
Kysymykseen "millaiset ihmiset pääsevät lääkikseen" ei varmaankaan ole yhtä oikeaa vastausta. Tähänkin viestiketjuun tulee varmasti sinulle vastauksia milloin minkälaisista superihmisistä joiden yo-tutkinto käsittää vähintään 6 ällää jne... Kaikki on omasta itsestä kiinni ja siitä, kuinka paljon on valmis haaveensa eteen tekemään töitä.- lukiolaistyttöooo
Kiitos vastauksestasi. Nyt ainakin tiedän enemmän.
Ja minusta tuo oli hienosti sanottu ''Kaikki on omasta itsestä kiinni ja siitä, kuinka paljon on valmis haaveensa eteen tekemään töitä'', sillä se on kyllä totta.
Tää on vaan nyt tätä aikaa, kun miettii, mikskä haluais tulla, mihin mennä, mitä tehä. Koska kuitenkin haluaisin (niin kuin kaikki ihmiset) hyvän ammatin. Ja mietin, olisinko itse valmis/kykenevä lääketieteeseen. Muttakun luonnollisesti fysiikka ja kemia ei vain jää päähän, enkä tiedä, mitä siitäkään tulisi, jos pakoittaisin itseäni opiskelemaan sitä. Ja jos en menekkään lääkikseen, niin pelkään, että mitä jos minulle jonain päivänä siinä 25-35 vuotiaana tuleekin semmonen tunne, että miks mä en mennykkää silloin aikoinaan opiskelee sitä fysiikkaa ja kemiaa ja menny lääkkikseen...
tää on kaikki niin vaikeeta...
- Motivaatiosta kiinni
>
Lääkikseen pyrkii joka vuosi paljon ihmisiä, jotka oikeasti haluavat lääkäriksi, ovat lahjakkaita, "tajuavat elämässä sen, mitä on oikeasti auttaa toista ihmistä ja parantaa" JA TÄMÄN LISÄKSI opettelevat ne pääsykokeissa vaaditut matikatkin ulkoa. Niin opettelet sinäkin, jos sinulla motivaatiota riittää. Oikotietä ei ole, vaikka niin moni toivoisikin pääsevänsä lääkäriksi pelkän sielujen sympatian perusteella. - --------------------.
"Tiedän, että matematiikka on tärkeää jne. mutta eiköhän se riipu enimmäkseen siitä, että ihminen oikeasti haluaa esim. lääkäriksi ja on lahjakas, eikä vain se, että osaa ne kaikki kemian,matematiikan ja fysiikan kaavat ulkoa, mutta ei elämässä tajua varmaa mitään siitä, mitä on oikeasti auttaa toista ihmistä ja parantaa.
Ongelmanani on se, että itse olen lyhyessä matematiikassa, en ole kauhean hyvä siinä, mutta aina valmis oppimaan kuitenkin. Sama myös fysiikassa ja kemiassa."
Milä oikeasti auttaa ihmisiä ja parantaa? Jotta voisit tietää siitä jotain, sinun täytyy opiskella runsaasti KEMIAA ja FYSIIKKAA. Ilman peruspohjaa ko. aineissa et voi ymmärtää Farmakologiaa, säteilyhoitoa, masennuksen hoitoa lääkkeillä, röntgenkuvausta tai sitä, miten UV-säteily vaikuttaa ihoon. Jos sinua eivät nämä asiat kiinnostaa, niin olet hakeutumassa ihan väärälle alalle tai sitten olet liian epäkypsä lääkikseen. Tämä on tylysti sanottu, mutta totta.
Lääkärin ammatti on 90% raakaa työntekoa, 10% alalle soveltuvuutta ja lahjakkuutta.- lukiotyttoot
ei se haittaa, vaikka onkin tylysti sanottu. Sehän on faktaa..
Kyllä minä ajattelinkin sitä, että se on varmasti raakaa työntekoa. Mutta mikään tässä maailmassa ei ole helppoa. Mitä enemmän ja parempaa haluaa, sitä enemmän täytyy tehdä työtä sen eteen ja ''urailla''.
En sitten tiedä, onkohan tämä minulle tarkoitettua... - hakija2010
lukiotyttoot kirjoitti:
ei se haittaa, vaikka onkin tylysti sanottu. Sehän on faktaa..
Kyllä minä ajattelinkin sitä, että se on varmasti raakaa työntekoa. Mutta mikään tässä maailmassa ei ole helppoa. Mitä enemmän ja parempaa haluaa, sitä enemmän täytyy tehdä työtä sen eteen ja ''urailla''.
En sitten tiedä, onkohan tämä minulle tarkoitettua...Itseä ainakin kiinnostaa kemia ja fysiikka ihan kohtuullisesti, näkisin kyllä hakemisprosessin aika tuskaisena jos ei nämä aineet yhtään nappaa. Toki raalla työllä pääsee varmasti sisään, vaikka olisikin suhteellisen pihalla näistä aineista (olen nähnyt tällaisia tapauksia), mutta kannattaa miettiä että haluatko valmistua lääkäriksi (6v tutkinto) ennenkuin mietit haluatko valmistua ihotautilääkäriksi (6v erikoistuminen vielä päälle, yht. 12v). Jos motivaatiota löytyy niin tilanteesi ei ole mikään mahdoton, kannattaa toki myös olla valmis hakemaan useamman kerran.
- lukiotyttööööö
hakija2010 kirjoitti:
Itseä ainakin kiinnostaa kemia ja fysiikka ihan kohtuullisesti, näkisin kyllä hakemisprosessin aika tuskaisena jos ei nämä aineet yhtään nappaa. Toki raalla työllä pääsee varmasti sisään, vaikka olisikin suhteellisen pihalla näistä aineista (olen nähnyt tällaisia tapauksia), mutta kannattaa miettiä että haluatko valmistua lääkäriksi (6v tutkinto) ennenkuin mietit haluatko valmistua ihotautilääkäriksi (6v erikoistuminen vielä päälle, yht. 12v). Jos motivaatiota löytyy niin tilanteesi ei ole mikään mahdoton, kannattaa toki myös olla valmis hakemaan useamman kerran.
Onks se oikeesti 12 vuotta????????? ELI olisin niinku ihotauti lääkäti 30 vuotiaana??? entä missäs mä sit ne kaikki 12 vuotta asun?? Entäs perhe??????työ???
oon kyllä nyt ihan ''shokissa'' - erikoistuva lääkäri
lukiotyttööööö kirjoitti:
Onks se oikeesti 12 vuotta????????? ELI olisin niinku ihotauti lääkäti 30 vuotiaana??? entä missäs mä sit ne kaikki 12 vuotta asun?? Entäs perhe??????työ???
oon kyllä nyt ihan ''shokissa''Harva on ihotautilääkäri tai yleensä erikoislääkäri vielä 30-v. 37 vuotta taitaa olla erikoislääkärin paperien saamisen keski-ikä suomessa. Jo paljon ennen sitä pääsee kuitenkin tekemään ihotautilääkärin töitä. 5. vuoden opiskelujen jälkeen pääsee kesälääkäriksi ja valmistumisen jälkeen erikoistuvana pääsee tekemään oman erikoisalan töitä erikoistuvana. Eli siis noin 25 vuotiaana pääsee työelämään.
Monissa paikoissa erikoistuvan lääkärin rooli on jopa parempi kuin valmiin erikoislääkärin. Asioita on helpompi kysyä, vastuuta on vähempi ja työmäärä yleensä pienempi, työnkuva monipuolisempi, koulutuksiin pääsee halvemmalla ja useammin. Lisäksi yliopistosairaaloissa erikoistuvien lääkärien virkoja on monilla aloilla paljon suhteessa erikoislääkärin virkoihin. Jälkimmäistä voi olla lisäksi vaikea saada ilman väitöskirjaa, eikä kirjakaan sitä takaa. Palkka on toki erikoislääkärillä vähän parempi, mutta ei ero mitenkään radikaali ole.
- 6+8=14
Vaadimme parempia provoja!
- erikoistuva lääkäri
Fysiikkaan ja kemiaan kannattaa luoda mahdollisimman vahva pohja jo lukiossa. Matematiikka kannattaa mielestäni jättää pienemmälle panostukselle, se on työläs aine, josta on melko vähäinen hyöty lääkiksen pääsykoetta tai edes lähtöpisteitä ajatellen. On kovin eri asia alkaa opiskelemaan lukiofysiikkaa 1 kuin 9 kurssin pohjalta. Eduksi on vielä, jos on lukenut samat asiat myös ylioppilaskirjoituksiin ja vielä satsannut kirjoitksissa pääsykokeessa tarvittaviin aineisiin. Viime vaiheessa voi käyttää ajan keskittymällä pääsykoekirjaan, kun on selvittänyt epäselvät fysiikan ja kemian jutut jo lukiossa. Itselläni alkupisteet jäi aikanaan kielten takia vaatimattomiksi, mutta vahvan lukiossa hankitun fysiikan ja kemian osaamisen vuoksi sisäänpääsy ei muodostunut ongelmaksi.
- foree
eli en tänne palstalle suoranaisesti kuulu mutta Tyttö, sun ei tartte vielä miettii nuita juttuja, tai ainakaan lyödä mitään lukkoon tai menettää yöunias noitten takia koska itsekin päätin vasta lukion jälkeen et haen oikikseen ja eka kerralla en tehny yhtään sitä työtä mitä se vaatii enkä päässyt sisään. mut ainakin koin nahoissani ettei sinne kävelemällä pääse. menin puoleks vuodeks armeijaan ja toka kerralla yritin tosissaan ja pääsin. sun ei tartte noita vielä miettiä ja lyödä lukkoon mitään.
- bbbbbbbbbbbbb
foree kirjoitti:
eli en tänne palstalle suoranaisesti kuulu mutta Tyttö, sun ei tartte vielä miettii nuita juttuja, tai ainakaan lyödä mitään lukkoon tai menettää yöunias noitten takia koska itsekin päätin vasta lukion jälkeen et haen oikikseen ja eka kerralla en tehny yhtään sitä työtä mitä se vaatii enkä päässyt sisään. mut ainakin koin nahoissani ettei sinne kävelemällä pääse. menin puoleks vuodeks armeijaan ja toka kerralla yritin tosissaan ja pääsin. sun ei tartte noita vielä miettiä ja lyödä lukkoon mitään.
Joku on oikis on siinä mielessä eri juttu, että lääkikseen on vaikeampi päästä ilman erityistä matemaattista lahjakkuutta. Käytännössä nollatasolta lähtevän pitää yleensä lukea vähintään vuosi lääkikseen päästäkseen, oikikseen taas riittää kolme kuukautta intensiivistä lukemista. Lisäksi lääkiksen koe on ehdottomasti sieltä soveltavimmasta päästä, sitä Galenosta ei tosiaan kannata lukea 10 kertaa, vaan ajatuksen kanssa, niin että pystyy soveltamaan. KEFY-Lukiokirjojen lisäksi kannattaa hankkia aikanaan ainakin io-materiaaleja, jotta laskettavana olisi ainakin joitakin satoja soveltavia tehtäviä. Lisäksi on syytä laskea läpi kaikki muutaman viime vuoden pääsykokeet.
- lukiotytöö
foree kirjoitti:
eli en tänne palstalle suoranaisesti kuulu mutta Tyttö, sun ei tartte vielä miettii nuita juttuja, tai ainakaan lyödä mitään lukkoon tai menettää yöunias noitten takia koska itsekin päätin vasta lukion jälkeen et haen oikikseen ja eka kerralla en tehny yhtään sitä työtä mitä se vaatii enkä päässyt sisään. mut ainakin koin nahoissani ettei sinne kävelemällä pääse. menin puoleks vuodeks armeijaan ja toka kerralla yritin tosissaan ja pääsin. sun ei tartte noita vielä miettiä ja lyödä lukkoon mitään.
nii mutta eikö se oo eri asia se oikis ku lääkkis??
- UteliasAatu
Aikaa on vieräähtänyt nyt 9 vuotta. Kuinkakohan lukiotytölle kävi? :)
- Anonyymi
mäkinn
- Anonyymi
Hei minäkin haluan tietää, minnes sitte hait?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513487- 1562109
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2061805Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1341716- 801165
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2851071- 130999
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52939- 72895