Ulos ikkunaan katseeni hamuaa
siellä maailman kyyneleitään nään vuodattavan
tahtoni kuin nuorallatanssijan
tahtoisin ulos mennä
lohduttamaan maailmaa
kertoa sille, vielä joskus kun aika oikea on
parempi kaikki täällä on
jaksa siis odottaa
mutta kyyneliesi anna virrata
näytä kuinka suret meidän pahuuttamme.
siellä maailman kyyneleitään nään vuodattavan
tahtoni kuin nuorallatanssijan
tahtoisin ulos mennä
lohduttamaan maailmaa
kertoa sille, vielä joskus kun aika oikea on
parempi kaikki täällä on
jaksa siis odottaa
mutta kyyneliesi anna virrata
näytä kuinka suret meidän pahuuttamme.
Vastaukset 2
Vanhimmat
olen lueskellut näitä tekstejäsi ja pidän niistä.
Palaan kommentoimaan Sinua,
maybe to morrow. Niin, ja tervetuloa
Sinulle joukkoomme.
Valitusvirret 2:18-19, 3:31-36, 48-51, 52-58, 5:15-18, 19, 20, 21.
1938 käännöksen mukaan.
Heidän sydämensä huutaa Herran puoleen.
Sinä, tytär Siionin muuri,
anna kyyneltesi virtana vuotaa
yötä päivää!
Älä suo itsellesi lepoa, älköön silmäteräsi ummistuko.
Nouse, kohota valitushuuto yöllä,
kun alkavat yövartiot.
Anna sydämesi vuotaa kuin vesi
Herran kasvojen edessä.
Kohota kätesi häntä kohden pienten lastesi elämän puolesta,
kun ne nääntyvät nälkään kaikkien katujen kulmissa.
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut,
hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman edessä,
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan -
eikö Herra sitä näkisi?
Vesipurot juoksevat minun silmistäni
tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni
kaikkien minun kaupunkieni tyttärien tähden.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua
ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni
ja heittivät päälleni kiviä.
Vedet tulvivat minun pääni ylitse, minä sanoin: olen hukassa.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
Sinä kuulit minun huutoni:
"Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani,
että saisin hengähtää".
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin,
sinä sanoit: "Älä pelkää".
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
Poissa on ilo sydämistämme,
karkelomme on valitukseksi muuttunut.
Pudonnut on päästämme kruunu.
Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi,
näitten tähden ovat silmämme pimenneet -
Siionin vuoren tähden, joka on autiona,
jolla ketut juoksentelevat.
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti,
sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme;
uudista meidän päivämme muinaiselleen.