Onko tuttua erotilanteissa?
Syyllistäminen ja painostus.,manipulointi sekä puolueelisuus.Syyttämis hakuisuus.
http://valituille.blogspot.com/
Syyllistäminen ja painostus.,manipulointi sekä puolueelisuus.Syyttämis hakuisuus.
http://valituille.blogspot.com/
Vastaukset 8
Vanhimmat
.. eikä tunnu tutulta. Ei ollut mitään tarvetta koska olimme erotilanteessa molemmat epäitsekkäitä ja joustimme kumpikin lasten edun mukaisesti omista mielipiteistä ja päähänpinttymistä.
sosiaalityöntekijät outuvat toimimaan lain puitteissa. Oma arvioni on että työ on myös heille henkisesti erittäin raskasta...joutuvat tekemään työtä tikasti valvotun lain puitteissa vaikka tuntevatkin enimmäkseen myötätuntoa riitatilanteissa toista vanhempaa kohtaan. Inhimillisille tunteille ihminen ei voi mitään. Itse en kyseiseen ammattiin edes harkitsisi. Pakko vaan lyödä faktat pöytään oli asiat perheissä miten kärjistyneet tahansa. Laki lapsen huollosta on esim ihan perseestä. Siinä ei juurikaan äidillä ole mitään sanomista noudatetaanko tapaamissopimusta vai ei. Äiti saa useimmiten paskaa niskaansa...hoitaa lapset...kiinnittää kaikki voimavaransa ja tulonsa lapsiin...isälle ei jää juurikaan vastuuta jos hän näin päättää huolimatta siitä miten asiat on sovittu. Jos tekee mieli lähteä baariin tapaamis viikonloppuna ei hänen tarvitse lasta hakea. Taas jää äiti ilman lain suojaa. Kaikki suuremmat menot on siirretty usein tapaamis viikonlopuille...siirretään niitä taas pari viikkoa eteenpäin. Asiat kaatuu loppujen lopuksi kaikki niskaan. Koitetaan tehdä uusi tapaamis sopimus joka käy isälle paremmin, hän ei vaivaudu tulemaan edes paikalle. Homma jatkuu vuositolkulla samanlaisena. Ja annas olla jos lapselle tulee jossain vaiheessa edes pienen pieni ongelma....äiti on siihen tietenkin syypää. Lähivanhempi on aina se joka on syypää kaikkeen paskaan. Etä vanhempi osaa kyllä kervistellä lastensa saavutuksilla mutta ei juurikaan ole valmis itse ottamaan osaa pienimpäänkään asiaan. Tämä on oma kokemukseni tapaamisoikeus lakiin. Näin toteutuu meillä rakkaassa suomen maassa lapsen oikeus vanhempiinsa.
Omalla kohdallani lastenvalvojan ensitapaaminen alkoi saarnalla minulle, minun velvollisuuksistani ja laintulkinnoista, joista olin hyvin tietoinen. Seuraavaksi sain suoralta kädeltä tiedonantona elatusmaksuni suuruuden ja tapaamiset. Ex oli jo käynyt itsenäisesti "sopimassa" asioita lastenvalvojan kanssa.
Kun totesin, että työskentelen sosiaalialalla ja tunnen sosiaalihuollon lainsäädännön, enkä hyväksy yksipuolisesti tehtyä sopimusta, veti lastenvalvoja jo "päätetyn" sopimuksen takaisin.
Em. elatussopimuksessa lasten elatuskyky oli laskettu ex:n antamien virheellisten tietojen perusteella, joiden pohjalta elatuskykyni näytti paremmalta kuin todellisuudessa oli. Kun asiaa laskettiin Om:n ohjeen mukaan, niin ex:n elatuskyky olikin parempi kuin minun. Lastenvalvoja vetosi esittäessään summaa Om:n ohjeeseen, mutta ohjeen tulkinta oli varsin puolueellinen ja osittain jopa ohjeiden vastainen. Lv oli poiminut perusteluihinsa yksittäisiä lauseita yms. Eikä edes alkuun vaivautunut selittämään miten laskenta suoritetaan (olin tutustunut laskenta ohjeeseen etukäteen).
Tapaamis sopimuksesta ei alkuun haluttu edes keskustella, koska lv:n mukaan kyseessä oli "normaali käytäntö". Otin esille, että "normaalia käytäntöä" ei edes lainsäädännössä ole olemassa ja että kyseessä on sopimusasiakirja, joka sitoo molempia vanhempia, lv alkoi esittämään erilaisia näkemyksiä eromme syistä.
Pysyin tilanteessa lujana ja ilmoitin, että halua sopimuksen riittävän yksityiskohtaiseksi, ettei tulkinnan varaa myöhemmin synny. Lopulta sovittiin, että lv tekee luonnoksen, jonka teksti muoto muokataan yhdessä neuvotellen. Lopputuloksena oli hyvä sopimus, jossa kaikki oleellinen oli kirjattuna. Sopimus on ollut voimassa 6 vuotta ja kertaakaan ei ole tarvinut kiistellä asioista.
Koko prosessin ajan syntyi olo, että ole ikävä ihminen, joka ei ajattele lasten etua. Lasten etu vilisi vähän väliä perusteluna, milloin mihinkin asiaan. Sopimuksen synnyttyä annoin lv:lle suoraa palautetta toiminnastaan ja myös hänen esimiehelleen. Toivottavasti jatkossa virkavelvollisuuksiaan hoitava lv ottaa asiat objektiivisemmin.
Eiköhän ne sosiaalityöntekijät parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan toimi. Joskus eivät pysty ihan objektiivisiin ratkaisuihin, ihmisiä kun ovat.
Sitä ihmettelen, ettei heillä ainakaan pienemmillä paikkakunnilla ole valmista laskentaohjelmaa suositukseen oikeusministeriön ohjeista ja laskelmasta ja asiakas saa valmista prittiä liitteenä. Kahdesti erikseen pyytämällä sain sotkuiset kynällä tehdyt laskelmat. Oli tainnut virkailijalle sattua koulussa joku lyhyempi kurssi matematiikkaa... Lopputuloksessa virheet kumosivat toisensa, niin annoin asian olla.
Ja sitten on ohjeiden tulkinta esim. hyväksyttävien asumiskulujen kohdalla. Ihan naamasta kiinni. Jos muuten ei saada ennakko-odotusten mukaista summaa, rukataan vähän hyväksyttäviä kuluja.
Asumiskulut ovat varsin tulkinnan varainen asia. Sain perustella suu vaahdossa vuokrani suuruutta. Piti hankkia ihan tilastotiedot pääkaupunkiseudun vuokrista kanta-hämeen lastenvalvojalle, jonka mielestä 600€ 60 neliön asunnosta on liian kallis vuokra (Lapsia on 4 kappaletta). ex:lle jäänyt 200 neliön omakotitalo oli ok lastenvalvojan mielstä kuluineen. Vasta kun vertasin kanta-hämeen vuokria ja omaa vuokraa paperilla, niin sitten hyväksyi vuokran kohtuulliseksi, mutta piti kumminkin yrittää vääntää pienemmäksi vaikka millä perusteilla. Sitten kun kerroin, että kanta-hämeestä helsinkii aiheuttavat matkakustannukset tulee ottaa huomioon, niin lyhyen oppimäärän matematiikassa suorittanut lastevalvoja osasi laskea yhteen 1 1 ja sai tulokseksi 2.
Joku roti tulkintoihin pitäisi saada. Riippumatta siitä kumpi on lähi, kumpi etä, kumpi mies kumpi nainen. Omistusasunnon lainanlyhennyksisissä henkilö kasvattaa omaa omaisuuttaan toisen huoltajan kustannuksella. Tai sitten jättää asumiskulut tasapuolisesti pois molemmilta. Ja jakaa elatustarve nettotulojen suhteessa.
Joskus käy niin, että lähi menee sosuun ja esittää summan jonka haluaa. Laskelma sitten rukataan sen mukaan. Jollei millään täsmää, käytetään "viime kätistä kohtuullisuusariviointia". Etällä on kaksi vaihtoehtoa: allekirjoittaa ja maksaa tai käräjöidä ja maksaa. Käräjillä vahvistetaan tod.näk. lastenvalvojan suositus. Eli vaihtoehtoja on yksi: maksaa lähin esittämä summa.esim. 3 x 210 €
monta % etistä mahtaa yrittää luistaa ja saada mahdollisimman pienet elatusmaksut maksettavaksi? Hmm ja kuinkahan paljon yleensäkkin eroavat pariskunnat suurentelee ja vähättelee jotta sopimus olisi mahdollisimman edullinen ja suosisi omaa itseään. Sossun tädeillä on varmaan syynsä epäillä totuutta? Montakohan eroavaa pariskuuntaa vuodessa sossutantat tapaavat joilla ei minkäänlaista eripuraa ja omat intressit mielessä? Moniko oikeasti ajattelee ihan vain lasta?
kun ottaa faktat mukaan ja iskee ne pöytään. Tärkeää on myös tutustua itse pykäliin. Toinen vinkki on, että alkuun kannattaa tehdä määräaikainen sopimus, koska tunteet kuohuavat ja kun ero kriisi on vähän paremmin molemmilla hallinnassa, niin sitten tekemään virallista sopimusta.