Hyvää huomenta neidot!
Kertokaa millainen päivä teillä on edessä? Eli ihan perusarjestanne. Tässä mun lähitulevaisuus, lukekaa jos jaksatte, ja kertokaa omasta arjestanne!
Heräsin puol tuntia sitten, juon aamukahvit ja luen nettilehdet ja kiinnostavat palstat. Höykkyytän kissani hereille ja ruokin niiden leikkimis- ja ruokahalut.
Pikavilkaisu peiliin, awww, myssy syvälle silmille, Kumpaprit jalkaan ja talsin kirppikselle, satiska laukussa. Tänään ei sada, mutta varmuuden vuoksi kuitenkin. Illalla oli ukkossade... Nyt piha on kuurassa! Ensilumi voi tulla vaikka ensi yönä!
Nyt menee hieman sepitteen puolelle, mutta oletan että mitään ihmeellistä ei voisi tapahtua tätä hypoteesia kumoamaan...
Kirppikseltä hyppään pyörän selkään ja poljen takaisin kotiin, tekstailen parit ystävät läpi ja odotan josko jollakin olisi aikaa tavata päiväkahvin ja syyskävelyn merkeissä. Menen vasta iltapäiväksi töihin.
Yhdessä tai yksin menen kävelemään merenrantaan. Siellä tuulee. Korvissa soi tarkkaan harkittu ulkoilu-musa, sama kiekko on rallattanut jo vuoden taustalla - jonain päivänä kyllästyn, ehkä.
Jääkaappi odottaa kotona suht tyhjänä, kahvi- ja jogurttilinjalla jatkan siis. Työmatkalla poikkean kauppaan, lupaan syödä illalla paremmin. Vedän joogareleet päälle ja pyöräytän maton kainaloon ja lähden ohjaamaan mukavia aikuisia ihmisiä heidän työpäivänsä päätteeksi. Siitä jää aina hyvä fiilis. Joogan jälkeen fillaroin töihin, istun ja hymyilen asiakkaille, opastan ja ohjaan, olen kiltti ja yritän välttää tylsistymisen.
Illalla näen hänet töissä! Ihanan punatukan joka on yllättäen päässyt hiipimään ajatuksiini. Todellinen sähikäinen, raju, villi, hauska ja todella todella pelottava! Hänen rinnallaan kutistun pieneksi. Varmasti juttelemme taas kivoja ja niitä näitä. En edes tiedä uskaltaisinko enempää puhellakkaan. Joka tapauksessa keskiviikkoiltojeni piristys töissä!
Illalla myöhään kotona olen kiitollinen kun kävin ostamassa oikeaa ruokaa ja kyhään itselleni iltapalaa ja teetä. Käperryn peittoon ja avaan taas netin suurta odotusta täynnä! Oletteko vastanneet omilla arkikokemuksillanne? Onko leijonatyttö kirjoittanut minulle mitään postia taas?
Lupaan päivittää tämän tarinan, jos mikään ei kulje niitä ratoja kuin odotan! Uudelleen luettuna kuulostaa 100% tylsältä päivältä, kaunistellultakin. Mukaan mahtunee taas paljon kiukun hetkiä, pettymyksiä (jos kukaan ei lähde mukaan lenkille tai jos en näekkään häntä), nälkää...
Kertokaa millainen päivä teillä on edessä? Eli ihan perusarjestanne. Tässä mun lähitulevaisuus, lukekaa jos jaksatte, ja kertokaa omasta arjestanne!
Heräsin puol tuntia sitten, juon aamukahvit ja luen nettilehdet ja kiinnostavat palstat. Höykkyytän kissani hereille ja ruokin niiden leikkimis- ja ruokahalut.
Pikavilkaisu peiliin, awww, myssy syvälle silmille, Kumpaprit jalkaan ja talsin kirppikselle, satiska laukussa. Tänään ei sada, mutta varmuuden vuoksi kuitenkin. Illalla oli ukkossade... Nyt piha on kuurassa! Ensilumi voi tulla vaikka ensi yönä!
Nyt menee hieman sepitteen puolelle, mutta oletan että mitään ihmeellistä ei voisi tapahtua tätä hypoteesia kumoamaan...
Kirppikseltä hyppään pyörän selkään ja poljen takaisin kotiin, tekstailen parit ystävät läpi ja odotan josko jollakin olisi aikaa tavata päiväkahvin ja syyskävelyn merkeissä. Menen vasta iltapäiväksi töihin.
Yhdessä tai yksin menen kävelemään merenrantaan. Siellä tuulee. Korvissa soi tarkkaan harkittu ulkoilu-musa, sama kiekko on rallattanut jo vuoden taustalla - jonain päivänä kyllästyn, ehkä.
Jääkaappi odottaa kotona suht tyhjänä, kahvi- ja jogurttilinjalla jatkan siis. Työmatkalla poikkean kauppaan, lupaan syödä illalla paremmin. Vedän joogareleet päälle ja pyöräytän maton kainaloon ja lähden ohjaamaan mukavia aikuisia ihmisiä heidän työpäivänsä päätteeksi. Siitä jää aina hyvä fiilis. Joogan jälkeen fillaroin töihin, istun ja hymyilen asiakkaille, opastan ja ohjaan, olen kiltti ja yritän välttää tylsistymisen.
Illalla näen hänet töissä! Ihanan punatukan joka on yllättäen päässyt hiipimään ajatuksiini. Todellinen sähikäinen, raju, villi, hauska ja todella todella pelottava! Hänen rinnallaan kutistun pieneksi. Varmasti juttelemme taas kivoja ja niitä näitä. En edes tiedä uskaltaisinko enempää puhellakkaan. Joka tapauksessa keskiviikkoiltojeni piristys töissä!
Illalla myöhään kotona olen kiitollinen kun kävin ostamassa oikeaa ruokaa ja kyhään itselleni iltapalaa ja teetä. Käperryn peittoon ja avaan taas netin suurta odotusta täynnä! Oletteko vastanneet omilla arkikokemuksillanne? Onko leijonatyttö kirjoittanut minulle mitään postia taas?
Lupaan päivittää tämän tarinan, jos mikään ei kulje niitä ratoja kuin odotan! Uudelleen luettuna kuulostaa 100% tylsältä päivältä, kaunistellultakin. Mukaan mahtunee taas paljon kiukun hetkiä, pettymyksiä (jos kukaan ei lähde mukaan lenkille tai jos en näekkään häntä), nälkää...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heräsin 7.20 Keitin meille kahvit luin päivänlehden.
8.50 köpöttelin verstaalle.
Puolustin netissä pääministeriä syy ainut raitis.
Vilkaisin Lesbopalstaa ja kommentoin joitakin asioita.
Kirjoitin muutaman sivun käsikirjoitukseen viheltävien turpojen kylä (nimi muutettu).
11.00 Käyn puolison luona lounaalla.
12.00 jatkan kirjoittamista.
Eilen kävin kirpputorilla ostin lasimaljakon ei antiikkia vaan hyvän näköinen
Kirjoittelen tuonne 17.00 ja senjälkeen menen puolisonluokse ja keitän kahvit keskustelemme päiväntapahtumista.
Katsomme Salatut elämät ja uutisia.
Tarkastamme viikinki lotot.
Suunittelemme suraavan päivän ruoka politiikan.
Katsotaan 10 uutiset ja käydään koisii.
Kun sitten aamulla satun heräämään aikaisin suunnittelen käsiksiä puolison kuorsatessa toisinaan.
Vaihtelua yksitoikoisuuteen tuovat antiikki messut,konkurssi huutokaupat niissä käymiset.