vihaan itseäni. Tunnen epäonnistuneeni totaalisesti. Olen jankannut ja selostanut raskaushaaveitani niin paljon aviomiehelleni ettei hän enään etes halua minua. Tänään ovulaatiotesti näytti plussaa ja peitto heilui, muttei loppuun saakka. Olenko tuhoomassa tämänkin homman?? Stressaanko liikaa miestäni? Pelkään että jos haluaminen ja lastenteko jää aviomieheni varaan olemme iäti vaan kahdestaan. Epätoivoista. Onko huomenna jo myöhäistä saada lapsi alulle? Haluaisin jatkaa yrittämistä.
surkeaaaaa...
murtunut(ko)
6235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
oletteko te keskusteluissanne molemmat tulleet siihen tulokseen että lapsi olisi tervetullut?
olen 30 vuotias itse ja mieheni muutaman vuoden vanhempi. Kiire siis alkais olla jo. Sen takia varmasti itse stressaan koko asiasta. Vauva olisi tervetullut.
Älä jankkaa enää. :) Mies voi helposti saada paineita siitä, kun jankkaa että "nyt sänkyyn! ovulaatiotesti näyttää plussaa, nyt pitää onnistua!" Sellainen tekee seksistäkin totaalista yritystä. Yritä muistella aikaa kun peitto heilui ihan muuten vaan ilman mitää paineita raskaaksi tulemisen osalta. :) Sitä hauskaa aikaa. x) Meillä myös tuntuu että seksiä harrastetaan vaan silloin kun on ovulaatioaika. Muutenhan se on ihan turhaa? Tälläisiä fiiliksiä täällä. Mutta se täytyy jäädä taa! Muuten koko parisuhde perustuu pian siihen lapsen saantiin! Voitte toki edelleen jatkaa sitä lasten saantia, mutta vähän pienemmällä vaivallakin sen pitäisi onnistua. Ja mollemminpuolinen stressi ei ainakaan auta asiaa! :) Itse olen huomannut, että mies on enemmän kuin halukas seksiin juuri ovulaation aikaan, vaikka ei edes tiedä koska se on. :D Jotenkin se sen vain aistii ja se on ihan tutkittu juttu. :) Ja tiedän kyllä mistä puhut. Meillä yritystä takana vähän vajaa vuosi ja monta musertavaa negatiivista testiä olen eteeni saanut. Pitää vain jaksaa yrittää. On monia jotka ovat yrittäneet vielä kaummin, ilman minkäänlaisia sairauksia/hedelmöitymisongelmia. Ei vain ole osunut ajoitus kohdalleen.
Ottakaa tästä eteenpäin hieman rennommin tämä yrittäminen. :) Ja hyvää onnea yritykselle! Kerrothan meille tänne sitten KUN plussa tulee. :)
pitää yrittää vähän relata tätä hommaa. Oon vaan liian innokas. Lapset olis tosi tervetulleita. Kiva etten oo yksin tänkään asian kanssa. Kerron sit miten jatkos käy
tai saat hankkia uuden miehen! Kaikki ei mee sun mielen mukaan!
Tuskinpa kyse on siitä, ettei miehesi halua sinua vaan kyse on yksinkertaisesti suorituspaineista. Ja hedelmällistä aikaa on ensimmäisestä ovulaatio plussasta muistaakseni jopa 12-48 tuntia.
Mitäpä jos keskustelisitte miehesi kanssa siitä, että kuinka paljon hän haluaa ylipäätänsä olla tietoinen sinun kiertosi kulusta ja tärppi päivistä? Meillä ainakin mies sai kovasti suorituspaineita, kun "oli pakko yrittää" :-) Sovimme siis, että minä teen ovulaatiotestit ihan hissukseen ja petipuuhiin sitten viekoittelen mieheni ihan muilla keinoilla kuin ovulaatiotikun kanssa sohimalla.