Eurooppalaisten kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Eurooppa on kieliltään tavattoman rikas manner. Pelkästään EU:ssa on 23 virallista kieltä, joista omat pohjoismaiset kielemme ovat kirjavan joukon pienempiä, mutta eivät suinkaan vähäisempiä.
Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.
Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu. Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.
Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan muu Euroopassa ei puhu.
Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta, jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa kilpailukykyämme.
Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.
Eurooppalaisten kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Eurooppa on kieliltään tavattoman rikas manner. Pelkästään EU:ssa on 23 virallista kieltä, joista omat pohjoismaiset kielemme ovat kirjavan joukon pienempiä, mutta eivät suinkaan vähäisempiä.
Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.
Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu. Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.
Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan muu Euroopassa ei puhu.
Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta, jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa kilpailukykyämme.
Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.
Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.
Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu. Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.
Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan muu Euroopassa ei puhu.
Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta, jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa kilpailukykyämme.
Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.
Eurooppalaisten kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Eurooppa on kieliltään tavattoman rikas manner. Pelkästään EU:ssa on 23 virallista kieltä, joista omat pohjoismaiset kielemme ovat kirjavan joukon pienempiä, mutta eivät suinkaan vähäisempiä.
Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.
Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu. Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.
Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan muu Euroopassa ei puhu.
Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta, jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa kilpailukykyämme.
Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Missä ja milloin minä tarvitsisin ruotsinkieltä?
Samma på sveska:
Europeiska språkdagen firas årligen den 26 September. Europa är språkligt mycket rik kontinent. Enbart i EU har 23 officiella språk, varav vårt språk har sin egen nordiska varierande antal mindre, men är mycket mindre betydande.
Olika språkkunskaper är viktigare idag än någonsin tidigare. Internationellt samarbete och handel ställer höga krav på både ungdomar och föräldrar till medborgare för utmärkta språkkunskaper. Var och en är självklara kunskaper i engelska, men också ett stort antal av dem bör även prata om den franska, tyska eller ryska.
Finska färdigheter, dock är behäftad med ett utbildningspolitiken är föråldrad tradition, den svenska grundskolan. Även det finska språkkunskaper skulle behöva bekräftas studerat svenska obligatorisk på grund av redan exceptionellt höga främmande språk. Gymnasieutbildning rad europeiska länder studerar tre språk, endast 3 procent, men i Finland, så många som 21 procent. I Finland, nästan 60 procent av high school-studenter som studerar på tre språk, medan genomsnittet i Europa motsvarande siffra för tre språk i skolan elever är mindre än 9 procent.
För många ungdomar är det svårt att lära sig flera språk samtidigt, när den svenska obligatoriska utbildningen, paradoxalt nog lett till utarmning av finska språkkunskaper. Språkligt begåvad ung finländare mycket arbete av internationalisering av valutan i stort sett bortkastad, eftersom, som finska, svenska är känd. litet språk. Inte meningsfullt att undervisa i den obligatoriska skolan, två små språk, som ingen annan i Europa inte tala.
Obligatorisk svenska studien är en kvarleva från den tid då vi har för länge sedan passerat. Globaliserad värld och den unga internationella planer karriär i den absoluta engagemang för en liten språkskola är en betydande och onödig börda, som är skadligt för vår konkurrenskraft.
Denna brist på kielilainsäädännössämme ta tid att reparera. Avskaffandet av den obligatoriska svenska att öka samtidigt som motivationen hos elever och lärare, och vi kommer att ge en ännu bättre möjlighet att studera svenska för alla som anser det nödvändigt för min karriär och kunskap.
Europeiska språkdagen firas årligen den 26 September. Europa är språkligt mycket rik kontinent. Enbart i EU har 23 officiella språk, varav vårt språk har sin egen nordiska varierande antal mindre, men är mycket mindre betydande.
Olika språkkunskaper är viktigare idag än någonsin tidigare. Internationellt samarbete och handel ställer höga krav på både ungdomar och föräldrar till medborgare för utmärkta språkkunskaper. Var och en är självklara kunskaper i engelska, men också ett stort antal av dem bör även prata om den franska, tyska eller ryska.
Finska färdigheter, dock är behäftad med ett utbildningspolitiken är föråldrad tradition, den svenska grundskolan. Även det finska språkkunskaper skulle behöva bekräftas studerat svenska obligatorisk på grund av redan exceptionellt höga främmande språk. Gymnasieutbildning rad europeiska länder studerar tre språk, endast 3 procent, men i Finland, så många som 21 procent. I Finland, nästan 60 procent av high school-studenter som studerar på tre språk, medan genomsnittet i Europa motsvarande siffra för tre språk i skolan elever är mindre än 9 procent.
För många ungdomar är det svårt att lära sig flera språk samtidigt, när den svenska obligatoriska utbildningen, paradoxalt nog lett till utarmning av finska språkkunskaper. Språkligt begåvad ung finländare mycket arbete av internationalisering av valutan i stort sett bortkastad, eftersom, som finska, svenska är känd. litet språk. Inte meningsfullt att undervisa i den obligatoriska skolan, två små språk, som ingen annan i Europa inte tala.
Obligatorisk svenska studien är en kvarleva från den tid då vi har för länge sedan passerat. Globaliserad värld och den unga internationella planer karriär i den absoluta engagemang för en liten språkskola är en betydande och onödig börda, som är skadligt för vår konkurrenskraft.
Denna brist på kielilainsäädännössämme ta tid att reparera. Avskaffandet av den obligatoriska svenska att öka samtidigt som motivationen hos elever och lärare, och vi kommer att ge en ännu bättre möjlighet att studera svenska för alla som anser det nödvändigt för min karriär och kunskap.
Olen Suomenkielinen
European Day of Languages is celebrated annually on 26 September. Europe is linguistically extremely rich continent. In the EU alone has 23 official languages, of which our language has its own Nordic diverse number of smaller, but are far less significant.
Diverse language skills are more important today than ever before. International cooperation and trade make heavy demands on both young people and parents of citizens of linguistic excellence. Each is self-evident knowledge of English, but also a good number of them should even talk about the French, German or Russian.
Finnish language skills, however, is vitiated by an educational policy is outdated tradition, the Swedish compulsory education. Although the Finnish language skills would need confirmation, studied the Swedish compulsory because of already exceptionally high foreign languages. Secondary school range of European countries are studying three languages, only 3 per cent, but in Finland, as many as 21 percent. In Finland, almost 60 percent of high school students studying in three languages, while the average in Europe the corresponding rate of three languages in school students is less than 9 percent.
For many young people it is difficult to learn several languages at the same time, when the Swedish compulsory education, paradoxically, caused the impoverishment of Finnish language skills. Linguistically gifted young Finns large amount of work of the internationalization of the currency largely wasted, because, like Finnish, Swedish is known. small language. Does not make sense to teach the compulsory school, two small languages, which nobody else in Europe does not speak.
Mandatory Swedish study is a relic of the period in which we have long since passed. Globalized world and the young international career plans of the absolute commitment of a small language school is a significant and unnecessary burden, which is detrimental to our competitiveness.
This lack of kielilainsäädännössämme be time to repair. Dispensing with the compulsory Swedish to improve at the same time as the motivation of students and teachers, and we will give an even better opportunity to study Swedish for all those who consider it necessary for my career and knowledge.
European Day of Languages is celebrated annually on 26 September. Europe is linguistically extremely rich continent. In the EU alone has 23 official languages, of which our language has its own Nordic diverse number of smaller, but are far less significant.
Diverse language skills are more important today than ever before. International cooperation and trade make heavy demands on both young people and parents of citizens of linguistic excellence. Each is self-evident knowledge of English, but also a good number of them should even talk about the French, German or Russian.
Finnish language skills, however, is vitiated by an educational policy is outdated tradition, the Swedish compulsory education. Although the Finnish language skills would need confirmation, studied the Swedish compulsory because of already exceptionally high foreign languages. Secondary school range of European countries are studying three languages, only 3 per cent, but in Finland, as many as 21 percent. In Finland, almost 60 percent of high school students studying in three languages, while the average in Europe the corresponding rate of three languages in school students is less than 9 percent.
For many young people it is difficult to learn several languages at the same time, when the Swedish compulsory education, paradoxically, caused the impoverishment of Finnish language skills. Linguistically gifted young Finns large amount of work of the internationalization of the currency largely wasted, because, like Finnish, Swedish is known. small language. Does not make sense to teach the compulsory school, two small languages, which nobody else in Europe does not speak.
Mandatory Swedish study is a relic of the period in which we have long since passed. Globalized world and the young international career plans of the absolute commitment of a small language school is a significant and unnecessary burden, which is detrimental to our competitiveness.
This lack of kielilainsäädännössämme be time to repair. Dispensing with the compulsory Swedish to improve at the same time as the motivation of students and teachers, and we will give an even better opportunity to study Swedish for all those who consider it necessary for my career and knowledge.