haluisin kielten- tai luokanopettajaksi. oon vasta lukion ekalla, että ei siinä mielessä mitään hätää vielä:D mutta kun oon nyt näillä näkymin haluamassa opettajaksi (tietenki mieli voi muuttua) nii onko mahdollista tai JÄRKEVÄÄ hakea opettaja koulutukseen koska..
1)olen melko ujo ja hiljainen uudessa porukassa? tosin en puhu hiljaa kuitenkaan.(siis ajattelen sitä ryhmäkeskustelua(?), jos en saa sanottua siinä mitään)
2)en osaa soveltaa kielten kielioppisääntöjä, eli vastaan kokeissa melkein aina mutu-tuntumalta, mutta ei niin voi opettaa oppilaita tekemään
3) suurin syy: mulla on jonkun tapanen puhevika, osaan kyllä sanoa ärrän ja ässän, mutta puhun nopeasti ja epäselvästi. ja ajatus tavallaan "hyppii" eikä kukaan tajua mun selityksistä mitään. ja opettajan selityksiä pitäisi oppilaiden pystyä tajuamaan:D
4)en kestä melkein mitään kritiikkiä liittyen kielitaitooni, persoonaani tai puhumiseeni. ja noita vähemmän kauniita kommenteja opettajat kuulevat
sitten pari yleistä kysymystä:
1. meneekö opettajilla kauan suunnitella oppitunnit ja onko niitä vaikea suunnitella? (en, ru ja ala-asteen oppitunnit)
2. haittaako hirveästi jos opettaja mokaa? (eli sanoo vaikka väärän aikamuodon ruotsin lauseeseen)
3. ala-asteillahan on nykyään fy-ke:ä, mutta onko siellä pakko tehdä niitä "kokeellisia töitä"?
4. meneekö paljon omaa vapaa-aikaa töihin liittyviin juttuihin? (kokoukset, kokeiden tarkistus jne.)
5. soittelevatko/sähköpostittavatko vanhemmat useinkin opettajia "turhista asioista"?
6. onko se jännittävää mennä luokan eteen opettamaan? (tai varmasti ainaki aluksi on, mutta tuleeko siitä ikäänkuin rutiinia?)
kysymyksiä voi tulla vielä lisääkin:)
1)olen melko ujo ja hiljainen uudessa porukassa? tosin en puhu hiljaa kuitenkaan.(siis ajattelen sitä ryhmäkeskustelua(?), jos en saa sanottua siinä mitään)
2)en osaa soveltaa kielten kielioppisääntöjä, eli vastaan kokeissa melkein aina mutu-tuntumalta, mutta ei niin voi opettaa oppilaita tekemään
3) suurin syy: mulla on jonkun tapanen puhevika, osaan kyllä sanoa ärrän ja ässän, mutta puhun nopeasti ja epäselvästi. ja ajatus tavallaan "hyppii" eikä kukaan tajua mun selityksistä mitään. ja opettajan selityksiä pitäisi oppilaiden pystyä tajuamaan:D
4)en kestä melkein mitään kritiikkiä liittyen kielitaitooni, persoonaani tai puhumiseeni. ja noita vähemmän kauniita kommenteja opettajat kuulevat
sitten pari yleistä kysymystä:
1. meneekö opettajilla kauan suunnitella oppitunnit ja onko niitä vaikea suunnitella? (en, ru ja ala-asteen oppitunnit)
2. haittaako hirveästi jos opettaja mokaa? (eli sanoo vaikka väärän aikamuodon ruotsin lauseeseen)
3. ala-asteillahan on nykyään fy-ke:ä, mutta onko siellä pakko tehdä niitä "kokeellisia töitä"?
4. meneekö paljon omaa vapaa-aikaa töihin liittyviin juttuihin? (kokoukset, kokeiden tarkistus jne.)
5. soittelevatko/sähköpostittavatko vanhemmat useinkin opettajia "turhista asioista"?
6. onko se jännittävää mennä luokan eteen opettamaan? (tai varmasti ainaki aluksi on, mutta tuleeko siitä ikäänkuin rutiinia?)
kysymyksiä voi tulla vielä lisääkin:)
Vastaukset 6
Vanhimmat
1. Toisinaan menee kauan, toisinaan ei. Ensimmäisinä vuosina menee aikaa enemmän, koska kaikki opetettavat asiat ovat uusia ja oppitunneista pitää saadä hyviä kokonaisuuksia niin, että tunnit ovat mielenkiintoisia, oppilaat oppivat eivätkä pitkästy ja että saa ohjelman riittämään kellonsoitosta kellonsoittoon..
2. Ei haittaa, mutta mokansa pitää aina korjata mahdollisimman pian.
3. On. Ne ovat mielenkiintoisia ja tuovat teorian käytäntöön. Niiden avulla lapset oppivat, miten fysiikka ja kemia vaikuttavat kaikkialla.
4. Menee. Opettajan työ ei ole pelkkää opettamista. Keskimääräinen viikkotyöaika kouluviikkoina on varmaankin yli 40 h.
5. Vanhempien yhteydenotot eivät ole turhia.
6. Alussa jännittää tietenkin. Kun osaa hyvin asiansa, on hyvin valmistautunut, ei jännitä.
Ehkä Sinun kannattaisi tehdä opettaja-ammattia koskevat päätökset vasta abivuonna, kun näet, miten olet kehittynyt ihmisenä. Hoida puhevikasi, jos kuitenkin päätät hakea opettajakoulutukseen.
ok, kiva ku vastasit.
tohon 5.kysymykseen, että kyllä kuule voi olla. naurettaviakin. esim. yhen mun vanhempien tuttavaperheen äiti sähköpostittelee/soittelee opettajille lapsestaan viikkottain liittyen jotenki siihen, että miten sen keskimääräistä taitavampaa lasta erityishuomoidaan koulussa. ja mä tiiän ton lapsen,se ei ole mitenkään muita parempi, eikä huonompikaan. onko tämä sun mielestä tarpeellinen yhteydenotto?
Et voi olla varma, että asia on niin kuin kerrot. Ammattitaitoinen opettaja osaa hoidella tämäntyyppiset tilanteet.
öö, anteeks mitä?:) mitä kuulopuheita? jos mä ja mun vanhemmat tiedetään/tunnetaan toi perhe ja sen perheen äiti on kysyny joskus vanhempainillassakin jtn ton tyyppistä (vanhemmat on kertonu, tai ainahan ne voi valehdella mulle tietysti kyllä) vai ymmärsinkö mä väärin ton sun kommenttis? saattaa meinaan olla kyllä niinkin!:D
mutta nyt tää alkaa mennä vähän ohi aiheen.
Ne vanhempien yhteydenotot eivät ehkä ole ihan turhia, mutta niihin menee ihan hitosti aikaa joskus. Jotkut vanhemmat eivät tajua, että opettajallakin on oma perhe jonka kanssa pitäisi olla. Samat tyypit soittelevat parikin kertaa viikossa iltaisin ja puhuvat tuntikausia lapsestaan. Tietyllä tavalla tuo ei ole turhaa, mutta kun ne asiat voisi hoitaa yhdellä kertaa ja parissa minuutissa, jos vanhemmat haluaisisivat kuunnella. Vaan kun ei, puhutaan ja puhutaan vaan vaikka asiat oli selvitetty jo pari tuntia sitten. Pitävät siis opettajaa jonkinlaisena automaattina, jolla ei ole lainkaan omaa elämää vaan pitää aina olla tavoitettavissa ja aina jaksaa kuunnella samaa jauhamista uudelleen ja uudelleen.
"yhen mun vanhempien tuttavaperheen äiti sähköpostittelee/soittelee opettajille"
Eikö ole toisen käden tietoa? Ethän ole ollut kuuntelemassa.