Olen yrittänyt löytää ratkaisua
siihen, kuka oikein olen.
Tiedän, että jossakin vaiheessa
pelko tarttui minuun.
Sen jälkeen elämä on ollut
loputonta järkeistämistä.
Unohdin kuitenkin tavoitteen,
miksi järkeistin. Pelosta tuli
syy.
siihen, kuka oikein olen.
Tiedän, että jossakin vaiheessa
pelko tarttui minuun.
Sen jälkeen elämä on ollut
loputonta järkeistämistä.
Unohdin kuitenkin tavoitteen,
miksi järkeistin. Pelosta tuli
syy.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvää runoilua aiheesta.
---
Vaikka itse olisin käyttänyt loppuun asti samantyylistä rivitystä
"Sen jälkeen elämä on ollut
loputonta järkeistämistä.
Unohdin kuitenkin tavoitteen,
miksi järkeistin.
Pelosta tuli syy."
tässä tapauksessa käyttämäsi rivitys toimii hyvin
"Unohdin kuitenkin tavoitteen,
miksi järkeistin. Pelosta tuli
syy."
Yleensä en pidä tuollaisesta rivityksestä, makuasioita tietysti, tällä kertaa pidin. Niin kuin runosta kokonaisuudessaan.
Runot syntyvät liiankin nopeasti. Jotta tulos olisi itseäni tyydyttävää, ennen runon julkaisua pitäisi olla viikon mietintätauko. Jos pitäisin tauon, tuskin lähettäisin tuotostani.
Mietin asioita, joita olen tehnyt ja joista olen nauttinut. Miksi oli aikoinaan helppoa lähteä Englantiin? Nyt muutokset tuntuvat vaikeilta. Muistelin ensimmäistä kertaa purjeveneessä, kun kallistus tuntui vuoristoradassa ololta.
Mietin, mitä on vielä kokematta. Ainakin se missattu mahdollisuus olla merellä (myönnettäköön saariston suojissa) 18 metriä sekunnissa tuulella. Yritän myös miettiä tulevaisuutta avoimemmalla mielellä. Siihen tähtää myös minimalismina. Helppo muuttaa ilman turhia painolasteja.
"Jos pitäisin tauon, tuskin lähettäisin tuotostani."
Minulla tosin on niin että yleensä olen kirjoittanut suoraan palstalle. Mitä muokkaan on tullut muokattua siinä ja sitten huis, runo bittiavaruuteen. Tämä johtuu jo siitäkin etten juuri kirjoita muualla kuin palstan äärellä, tässä tai toisella runofoorumilla, koska en halua runoilun häiritsevän tosielämääni.
Viime aikoina on tullut kirjoitettua muutamia runoja paperille - vaikka nekin yleensä syntyy tässä ruudun äärellä - kun jostain syystä on tuntunut kivemmalta (tai ollut nopeampi) käyttää paperia ja kynää. Jos en heti siirrä paperille syntynyttä tekstiä palstalle, se hukkuu, päätyen sekalaisten papereiden joukossa roskakoriin. Minulla kun ei ole mitään vihkoa, mappia tai laatikkoa runotekstien säilyttämistä varten. Ne on kirjoitushetken tuotoksia ja siinä se.
Jotkut runot vaatii ehdottomasti mietintäaikaa, etäisyyttä, että löytäisi niihin toimivan muodon, mutta yleensä jos olen jättänyt runon hautumaan käy niin että teksti hukkuu (paperi) tai jää omiin tiedostoihin (tietokone) pääsemättä julki.
Rakkausrunot.fi foorumilla on se hyvä puoli että siellä voi kirjoittaa omaan runoarkistoon, niin ettei teksti ole julkisesti näkyvillä. Näitä hetken lapsia voi myöhemmässä hetkessä sitten uudelleen tarkastella ja muokata julkaisua varten parempaan kuosiin. Muutaman runon kohdalla olen onnistunut käyttämään sitä taktiikkaa.
Niin... on hyvvä pysähtyä katsomaan taaksepäin. Katsoa eteenpäin. Ajatella mitä tahtoo ja mitä [vielä] voi. Ja joskus siinä on määrättyjä kipeyksiäkin... mitkä on hyvä tuntea. Se on oman sisimmän maisemaa.
Mutta en tiedä mitä minulta on jäänyt kokematta. Koska sitä ei yksinkertaisesti ole. Tärkeintä on kohdata tämä päivä sopusoinnussa itseni ja Luojan kanssa. Avoinna elämälle. Ja tietyssä mielessä se on sitten sama mitä tulee, koska tulee mitä tahansa se on joka tapauksessa suurta lahjaa.
Tässä ja nyt on kaikkeus.
Hyvää elämän purjehdusta sinulle! Kiitos runostasi...
ja tässä taasKIN olen ja pidän lukemastani.
Kerrassaan upea lause ' pelosta tuli syy '
voi vietävä soikoon, että se onkin hieno !
En huomannut sinua. Ehkä käydään samaa elämän vaihetta läpi?
Mielenkiintoinen runo.
Pelottaa ja järkeistää; toisen vaikutuksen kumoaminen toisella. Toimimattomuus, ja ymmärrys.
Hyvin koottu kaikkineen kirjoittamasi. Ikäänkuin kertoisit asioita runonkirjoittamisen sijaan. Ei huono ollenkaan, sisällöllisesti kovinkin ajatuksia herättävä.:)
Luulen, että kaikki runot perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin. Toiset peittoavat omat kokemuksensa enemmän kuorrutukseen kuin toiset. Omalta kohdalta haluaisin kirjoittaa vielä lyhyemmin.
Pelko on suunnaton voimavara, oikeastaan paljon hedelmällisempi kuin pelottomuus, sillä pelolla on silmät ja aistit auki, toisin kuin sokealla rohkeudella.
Musta se on hyvä syy.
Pelkokin voi olla aiheetonta. Järki voi olla näennäisjärkeä, ympäriltä opittua. Tällaisia ajatuksia..
Hieno runo, pidin todella paljon.
Kiitokset. Pidän ehkä eniten tästä tyylistäni, jossa ei ole liiaksi tunteita. Kiva, kun kävit.