Sisimpääsi en katsonut,
en voinut tai halunnut,
etten rikkoisi jotain,
vielä ehjää.
Ehkei kypsää vielä,
mutta joskus kypsyvää
niinkuin talviomena
kypsyy pakkasten jälkeen.
Odotan talvea.
en voinut tai halunnut,
etten rikkoisi jotain,
vielä ehjää.
Ehkei kypsää vielä,
mutta joskus kypsyvää
niinkuin talviomena
kypsyy pakkasten jälkeen.
Odotan talvea.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mieleni teki tehdä sinulle, mitä aurinko tekee
keväälle, herätän sinut hekumaan ja tuoreeksi,
elvytä, mitä sinussa jäykkää on, kohotan nautinnon
jostain Sinun maailmastasi esiin.
Minun teki niin mieli, mutta tunsin säröt
pinnallasi, mielesi kalvolla jäljet kuin arpikudokset.
Et ollut valmis, vaikka et koskaan ilmaissut sitä.
Rakkauteni vain tunnusteli ja löysi.
Ja minä mies oli viisas, kuunteli mikä minussa
puhui Sinusta. Minä jäin odottamaan, vaikka
tiesin, että et ehkä koskaan voi hyväksyä minua,
joku sinussa ei vaalene minun kohdalla.
Se oli minun Rakkautta Sinuun, hellyyttäni,
mihin tarvitsit aikaa. Niin se vain tuli minusta ja jäin
odottamaan kesääsi ja lämpenemistäsi, niin kuin
kevät joskus jää odottamaan vuodenajan kynnykselle...
Että talvi saisi hengittää viimen henkäisynsä..
http://www.youtube.com/watch?v=O-GMqw7CKUs
Toisinaan on hyvä odottaa, antaa jonkun
silitä, oijeta, tumman häipyä, vaihtua vaaleaa.
Se on Rakkauden kosketus ja mielen
hyväily, joka tuntuu sitten, kun se
oikea hetki tulee ja Hän on valmis ottamaan
Rakkautta kädestä.
Sitten, kun talven ote heltiää.
Tämä oli hieno Rakkausrunosi.
Oli helppoa päästä tekstiisi mukaan
ja syventyä siihen.
Elää mielessään tunnelmassa ja tuntemuksissa.
Hyvin rakennetut säkeet, kypsää Runoa,
joka tuntui hyvältä lukea.
Erittäin hyvä Runosi.
Iloa ja rentoa oloa Sinulle iltaasi.
On tärkeitä asioita mielessä mulla
siksi mietin uskallanko luoksesi tulla
kävelen ohi tuttua reittiä
pohdin, menekö ohi vai jatkanko lenkkiä
vilkaisen, nän kasvosi sun
ja toivon että olisit luonani mun.
Pian Sinulle kirjeen kirjoitan . . . kiitos, että olet olemassa - näkemistäsi kaipaan. . kumpa se onnistuisi..
Kaunis ja koskettava runo - ihmeellisesti osaat puhutella - lämmin kiitos.
Ilahduttaa, että olet ymmärtänyt ja päässyt runooni mukaan, jopa vastausrunoon asti. Se on kunnianosoitus, kiitos siitä!
Luin vastauksesi ja ajattelin sitä, oletko hän vai joku muu, johon runon sanat sopivat. En osaa päätellä.
Kiitos kauniista viestistäsi ja sanoistasi joka tapauksessa. Sait minut ajattelemaan.
minö taas uskon,
että katsoit Hänen sisinpäänsä,
koit ja näit silloin Hänet ja Hänen
rakkautensa Sinuun.
Runosi toinen säkeistö on kuin jotain
särkyvää, särkyvää ja herkkää - fajanssia ?
Kuinka paljon ja kauan voi toista ihmistä rakastaa,
vaikka ei Hän olekaan kädenojennuksen päässä -
kosketeltavissa ?
Nimittäin se on luettavissa edelleen runoistasi,
rakkaus Häneen.
Mitä osaisin sanoa sinulle, paitsi että vastauksesi ovat kauniimpia kuin runoni ja että taidat tuntea minut pian paremmin kuin itse tunnen itseäni. Kiitos viestistäsi!
ja lähes käsinkosketeltava kauneus kostuttaa silmät ja pala kohoaa kurkkuun. Eipä tarvinne enempää kommentoida.
Olen liikuttunut vastauksestasi; kuinka paljon luet pienestä runosta, eri sukupuoli vielä esteenä ymmärtää.
Kiitos sanoistasi!