tämä sattui minulle kun olin pieni . Heräsin keskellä yötä ja minun piti mennä vessaan. Pieni kun olin niin vähän pelotti pimeä huoneisto.
Aukaisin vessan oven ja tapahtui kummia!
Wc oli älyttömän kirkas, Siellä oli valkopukuinen parrakas mies
(Muistan jotenkin vielä hänen kasvot)
Tämä mies sanoi että : Älä pelkää.
Kauhistuneena juoksin herättämään äidin. Muistan hämärästi että mies yritti sanoa jotain kun juoksin pois. Äiti tuli katsomaan eikä siellä ollut enää mitään.
Jälkeen päin olen silloin tällöin muistellut tapahtumaa ja olen vähän surullinen koska en jäänyt kuuntelemaan. Mutta varmaan ilmestyy keskellä yötä pienelle pojalle! Tottakai siinä säikähtää. :)
Aukaisin vessan oven ja tapahtui kummia!
Wc oli älyttömän kirkas, Siellä oli valkopukuinen parrakas mies
(Muistan jotenkin vielä hänen kasvot)
Tämä mies sanoi että : Älä pelkää.
Kauhistuneena juoksin herättämään äidin. Muistan hämärästi että mies yritti sanoa jotain kun juoksin pois. Äiti tuli katsomaan eikä siellä ollut enää mitään.
Jälkeen päin olen silloin tällöin muistellut tapahtumaa ja olen vähän surullinen koska en jäänyt kuuntelemaan. Mutta varmaan ilmestyy keskellä yötä pienelle pojalle! Tottakai siinä säikähtää. :)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vaikuttavaa:)ÄLä sure. Uskon että se mies voisi ilmestyä uudestaan, jos sillä on tärkeää ilmoitettavaa.Voi olla että mies oli suojelusenkeli tai kuollut omainen, joka halusi tehdä tuttavuutta ja tehdä sinulle selväksi olevansa sinua auttamassa,lohduttamassa tms.Mies tietää varmasti sinua harmittavan se ettet jääny kuuntelemaan. Asutko vielä samassa paikassa?
Vanhemmat kyl asuu vielä samassa talossa.
Siinä oli se outo juttu että en oikeasti säikähtänyt, vaan silleen yllätyin ja häkellyin.
Jotenkin Epäröiden lähdin siitä tilanteesta.
mä olin pieni ja me käytiin kaverin kanssa vessassa leikkimässä äidi meikeillä ja sit me saatiin idea että jos sammutetaan valot ku äidillä oli sellasta meikkiä mikä hohtaa pimeessä.sit me sammutettiin valot ja se meikki ei hohtanu sit me ruvettiin meikkailee pimeessä ja sit mä näin sen tytön takana ison valon..valkoisen ja sit se tyttö(mun kaveri) ei puhunu mitään.mä kysyin että mikä on?ja se sano että se näki sen saman valon mun takana...me nähtiin se samaat aikaa. sen oli pakko olla enkeli
Mä taas luulen että seisoitte peilin edessä ja luulitte sen olevan jokin enkeli. Sori, en vaan usko tuommoisia asioita. Jos itse kokisin jotain vastaavaa, niin ehkä silloin uskoisin.
Me ihmiset kun olemme itseasiassa ns. valo-olioita, niin joissakin tilanteissa voidaan nähdä ns. aura, joka koostuu hienojakoisemmasta energiasta kuin kehomme.
Olen joskus luennoilla, kun on vaalea tausta luennoitsijalla - nähnyt hänen hohtavan valoa, siis yhden hänen auroistaan. Niitä on useiampia ja ne jotka niitä pääsee näkemään voi lukea toista kuin avointa kirjaa, silloin jos on tietoa tarpeeksi.
Aurat ja niiden värit kertovat kuka me ollaan..
Näihän se on, että omat kokemukset ovat ne joiden kautta alkaa uskomaan, että jotakin muutakin on kuin vain tämä näkemämme.
Sitten kun on jotakin tapahtunut itselle - niin se onkin sitten "märehtimisen" paikka, kun ei löydy siihen mitään "järkevää" selitystä itseltä...
noista auroista vaan. näen niitä yleensä kun olen fyysisesti hengästynyt ja väsynyt. esimerkiksi pitkän lenkin jälkeen. mahtaako liittyä jotenkin endorfiinin eritykseen ja rauhalliseen olotilaan? itse en tiedä onko kyseessä harha-aistimus vai todellinen ilmiö...
Jep..En tiedä endorfiinistä - kun en urheile - mutta rentounut olotila aurojen näkemiseen kyllä tarvitaan.
Itse olen sitä mieltä - The Silva Method´in (Mielenhallinta-kurssi) läpikäyneenä, että kysymyksessä on se että kun ihminen rentoutuu niin aivojen syke laskee ns. Alfa-taajuudelle (21-14Hz/s), jolloinka ns. ESP-ilmiöt ovat mahdollisia. Näihin kuuluu selvänäkö, intuitio ja aurat ym.
Tätä kutsutaan myös "luovuudentilaksi" ja luoville taiteilijoille tärkeä - tai kerrassaan välttämätön.
Normaalisti olemme ns. Beta tasolla/päivätajunnan tasolla ja se on 21Hz/s yläpuolella ja kaikki tällaiset ilmiöt ovat pois suljetut.
Se kenttä, joka myötäilee lähinnä kehoa - ja jonka usein näen loistavana valona, sitä kutsutaan myös nimellä "Biofonikenttä", ja se on pystytty mm. valokuvaamaan ns. Kirlian kameraa käyttäen. Kaikella, mm. kasveilla on myös tällaiset kentät.
Kun on esim. otettu kuva kasvin lehdestä ja siinä näkyy myös tämä kyseinen energia kenttä hieman kasvin lehden ulkopuolellakin - ja sitten leikataankin siitä lehdestä osa pois ja kuvataan jälleen Kirlian kameralla - niin siinäpäs vieläkin näkyy tämä energia keho kokonaisena, vaikka fyysisesti sitä ei enää ole! Tässä selitys mm. ns. aavesäryille, amputoiduissa jaloissa tai käsissä ym.
Sitten on muita, mm. 1,80 cm (yleensä terveellä ihmisellä) kehosta ulospäin oleva energia kenttä, joissa on eri energioita ja näkyy eri väreissä erikohdat. Ja on muitakin...
On olemassa myöskin ns.terveyskeho/eetterikeho, jossa mm. kehittymässä olevat sairaudet nähdään tummina kohtina. Siihen kehoon sijoittuvat mm. ihmisen ns. chakrat/voimakeskukset.
Joten me ei olla vain lihamöykky - olemme energiaolento, jolla on paljon eri ulottuvuuksia ja nämä energiakehot (paitsi eetterikeho) säilyvät kuolemassa. Olemme siis jo tässä ja nyt osaltaan kuolemattomia.
Usein maalla ja illalla kun aurinko on laskenut - niin olen nähnyt metsän hohtavan kuin vaaleampaa valoa ja mielenkiintoista on, että se seuraa ihan tarkasti metsän profiilia - paitsi, että on paljon korkeammalla. En usko, että silloin on kysymyksessä ns. Biofotoni kenttä, koska se on vain muutaman sentin päässä esim. ihmisen kehosta - joten näkemäni täytyy olla jokin niistä muista energia kentistä, joita on useita.
Näetkös sinä aurat väreissä - vai valona?
Tuo Kirlian valokuvaus on kyllä aika kiinnostava aihe. Täytyy tutustua siihen hieman paremmin jossain vaiheessa. Tuo juttu että energiakenttä pysyisi samana jos kasvin lehdestä leikkaa palan pois on hieman epäilyttävä. Jos tuo on todellakin selitys aavesäryille niin sen pitäisi kyllä jotenkin mullistaa tieteellistä ajattelua. Harmi ettei tutkimusaineistoa aiheesta ole kovinkaan paljoa, johtunee kaiketi siitä ettei sillä varsinaisesti tienaa mitään. Nykyään tehdään kyllä kaiken maailman nollatutkimuksia, mutta yliluonnollisilta vaikuttaviin asioihin ei kauheasti tunnuta satsattavan. Siitä asiasta en kuitenkaan ole varma että energiakeho säilyisi ihmisen kuoleman jälkeen missään. Mutta jos tuommoisia kameroita olisi enemmän niin ehkä silloin voitaisiin tutkia ilmiötä tarkemmin. Mukavahan se olisi jos fyysisen kuoleman jälkeen tietoisuus olisi jotenkin olemassa, silloin ei ainakaan tarvitsisi pelätä tai surra kuolemaa.
Ei kuolemaa tarvitsekkaan surra tai pelätä. Minun isäni kuoli yli 30 v. sitten ja se oli kova pala meille kaikille, koska emme olleet siihen varautuneet mitenkään. Hän on lähettänyt "rajantakaa" mielestäni tosi hyvän viestin, joka oli näin:
"Mitä siinä on suremista ja pelkäämistä kun pääsee siitä maallisesta vankeudesta (tarkoittaa ilmeisesti kehossa oloa - jokainen ns. "ruumiista kerran irtautunut" tietää mistä on tässä kyse) vapauteen!"
Niin, valitettavasti se on näin, että koska suuret rahat eivät vyöry "parailmiöistä" - vaan ehkä päinvastoin - koska periaatteessa jokaisella on niihin mahdollisuus - niin ei ole todellista haluakaan selvittää tieteenpuolesta asioita.
Ja joskus on jo etukäteen päätetty miten jonkun tutkimuksen tuloksen tulee näyttää..tai sitten todellisista tuloksista kokonaan vaietaan, koska ne eivät vastaa haluttua lopputulosta...
Tieteestä ei kyllä ole tiennäyttäjäksi - koska siellä ei löydy rehellistä uteliaisuutta ja uskallusta todelliselle tutkimukselle. Ne heistä, jotka uskaltavat tulla tälle alueelle, leivotaan toisten kolleegojen taholta jotenkin epämääräisi haihattelijoiksi. Heidän mottonsa on useinkin: "Lyö lyttyyn ja hallitse.." ja voisi tähän vielä lisätä, että "ja ivaa ja pilkaa niin paljon näitä juttuja kuin mahdollista"...
..Mutta kun asiat ovat mitkä ovat ja sitä ei voi muuksi muuttaa..Totuus on aina ollut - tulee aina olemaan - riippumatta siitä mitä siitä ihmiset ajattelevat tai ymmärtävät..
Kyllä nykyisin Internet aikakaudella on mahdollisuus (jos haluaa) päästä oikean tiedon jäljille vain olemalla utelias, avoin uusille asioille ja rohkea etsimään vastauksia ja pistämällä ennakkoluulonsa ja pelkonsa (muuten ihmisen pahimmat todelliset viholliset - koska pitää ihmistä kahlehdittuna) syrjään..Tietysti on todella tarpeen myöskin terve kriittisyys ja terve järkisyys asioiden märehtimisessä...
Jos ihminen tosissaan etsii vastauksia perimmäisiin kysymyksiin - niin on kuin jokin näkymätön "apujoukko" lähtisi ohjaamaan. Kirjaston hyllyltä voi tippua varpaille vahingossa(?!) jokin kirja, jonka kyseinen henkilö kokee mielenkiintoiseksi ja lainaa ja siitä se opintie ja kiinnostus sitten voi alkaa - tai muuta sellaista tosi "jännää" jossa voi aavistaa "Yläkerran" sormet pelissä. Silloin tietää, että on oikealla polulla kun ympärillä tapahtuu pieniä/suuria "ihmeitä". Jotain tarvitsee ..ja hups´ hoijaa..joku sitä tarjoaa - tai se muuten jostain tulee eteen..
Kirlian kuvauksesta löydät varmasti myös netistä infoa, jos olet kiinnostunut. Erilaisilla "Para-Messuilla" kuten Hengen ja Tiedon Messuilla ym. on mahdollisuus mm. oman kirlian kuvan saantiin itsestä.
Vaikka haluaisinkin uskoa juttuusi, niin en pysty. Kuinka vanha olit? Jos olit parin vuoden ikäinen ja vanhemmat olivat kertoneet sulle iltasatuja, niin ehkä vaan näit unta tapahtuneesta? Että se koko juttu olisi unta. Entä oletko muuten uskonnollinen? Mäkin pelästyin kerran kotona kun menin kellariin ja oli ihan kuin jotakin olisi leijunut portaissa. Mutta se olikin vain jokin roska mikä oli silmässä.
Olin jotain seitsemän vuotias.
En ole erityisen uskovainen ihminen.
Kerroin tästä heti seuraavana päivänä ystävälleni (Vielä tänäpäivänäkin ollaan ystäviä) Ja hän muistaa tapauksen hyvin.
Ei se ollut unta (Ellei sit jotain valveunta??)
Koska Äitinikin muistaa tulleensa varmistamaan keskellä yötä mitä vessassa oli.
Kyllähän se tottakin voi olla, mutta koska tuommoisia asioita ei voi mitenkään tieteellisesti ainakaan vielä toistaa on vaikea uskoa tapahtuneeseen, varsinkin jos on toiselle ihan tuntematon. Mutta jos tuommoiset asiat ovat totta, tulevat tuommoiset asiat vielä mullistamaan tieteellisen ajattelun.
..olet onnen pekka, kun olet tuollaisen kokemuksen saanut jo pienenä. Ei tuollaista jokaisen kohdalle satu...
Olikohan se sinun henkioppaasi, jonka näit?...Kuka tietää..ainahan tuollainen pelästyttää pientä naperoa.
Jäikös sitten pelko päälle, ettei uskaltanut mennä yksin yöllä vessaan - vai unohtuikos asia?
Tiede on niin valitettavasti rajoittunutta - koskien "Rajailmiöitä", että perässä laahustaa ja pahasti..
On paljon sellaista, mitä tiede ei voi herkimmillään laitteillakaan mitata - eikä ole haluakaan..
Vastauksia onkin parasta etsiä muualta, jos haluaa todella tietää. Kaikkihan on omasta halusta kiinni..
Pelkkä uskomuskaan ei ole ihan hyvä keino mitata tai tutkia asioita. Jos joku uskoo jotakin eikä sitä voi mitenkään todentaa, niin silloin se on muille aivan yhtä tyhjän kanssa vaikka se asia oliskin todellista. Valitettavasti asiat on näin. Rajailmiöitä ja yliluonnollisilta vaikuttavia asioita ei edes tutkita paljoa jos vertaa sen tutkimuksen määrää vaikka johonkin "normaali"-tutkimukseen.
Omia kokemuksiaan kun ei voi toisille mitenkään antaa tai välittää.. Sen merkitys on vain tärkeä usein itselle, ainakin näissä "rajakokemuksissa".
- Mutta sitten se onkin omaa "pääomaa" jota mikään selitys tai toisten mielipiteet ei voi horjuttaa tai pois viedä...
Itselleni on tapahtunut jos mitä - ja lisää saa tulla. Ei pelota - päinvastoin. Kiva olla edelläkävijä.
Sokea usko - on se sitten tieteeseen tai mihin tahansa - ei kyllä vie "totuuden todellista etsijää" eteenpäin - vaan omien kokemuksien kautta tullut kokemusperäinen tieto.
no kato ku mieki ku olin joskus pojankossina yölä vessasa nii mieki näin sellasen saatanan kirkkaan parrakkaan ukin sielä vessasa. se yritti pelotella. mie siihen että "mee sieki erkki-pappa jo kotiis nukkumaan ettei tartte joka yö sielä iskän ja äiskän riesana makkoilla" erkki se siitä vittuuntu ja vessa muuttu vielä kirkkaammaks ku mie laitoin valot päälle ja sen kaljusta heijastu uranuksen valo jonnekki syövereihin. ensin pelotti , mut sitte mie olinki jo voittanu lotossa
Helkkari, toi oli kyl kauheinta paskaa mitä mä oon ikinä kuullu!
..Se paska kun taitaa pursua sun ittes ylä ja ala päästä..Näköjään...Huh, huh...ei varmaan ole helppoa...
Olet todellakin nähnyt enkelin! Minua kaduttaa sinun puolestasi kun juoksit pois. Enkeleitä kun ei näe kovin usein ja vielä harvemmin he suostuvat puhumaan. Sinulle on tehtävä. Etsi Jumala itsestäsi pyydä uusi mahdollisuus saada tietää.