Kissan lymfooma

parappa

Terve!

Meilläpä on 14-vuotias kissa (ikä ihmisten vuosissa). Ja on ruvennut nyt sairastelemaan, aikaisemmin ollut siis hyvin terve.

Oireina on ollut laihtumista, nukkumísta, ripulia ja yskää etenkin kehrätessä. Viimeaikoina vointi on ollut huonompi etenkin ripulia on tullut ja ruokahalu on vähentynyt, joten kissa on laihtunutkin.

Vein sen tässä viime perjantaina eläinlääkäriin. Tehtiin yleinen terveystarkastus, otettiin verinäytteet ja otettiin röntgen kuva (sivukuva).

Kissalta paljastui munuaisten vajaatoiminta. Ja vakavampana löydöksenä lymfooma eli imusomukesyöpä.

Kasvain on vatsaontelossa ja aivan takaosassa, kooltaan kasvannainen on suuri. Kissa tulee vielä toimeen sen kanssa, mutta nyt se alkaa jo painaa peräsuolta ja vaikeuttaa ulostamista.

Samalla huomattiin myös jotain kasvannaista/etäpesäkettä suoliston seassa, ikäänkuin suolten välissä. Keuhkoissa näkyi myös varjostumaa, sellaista tasaista.

Eläinlääkäri suositteli pikaista lopetusta.

Hoitona olisi myös leikkaus ja sitten siihen päälle tulevat myös sytostaattihoidot. Asiasta emme kauheasti edes keskustelleet, mutta leikkaus voidaan kuulemma ehkä tehdä.

Tässä nyt itsellä vaihtelee tunteet ja en oikein tiedä mitä tehdä!

Siis lopettaako kissa vai viedä se leikkaukseen. Tieto tuli kuitenkin aika yllättäen. Ensin olin lääkärikäynnin jälkeen niissä ajatuksissa että kissa lopetetaan. Mutta tässä kotona virisi taas jonkinlainen toivo (vai olisko toiveajattelua) että jos sittenkin leikattaisiin tms.

Ennen lääkärikäyntiä kissa nimittäin oli kipeän oloinen ja näköinen, eli oli väsynyt ja vaisu, yksi, oksenteli muutaman kerran ja ripuloi.

Mutta nyt kissa on ollut paljon paremmassa kunnossa. On käynyt ulkona useemmankin kerran ja toisella kerralla jopa aika pitkänkin aikaa, lisäksi kissa on aktiivisesti kävellyt ja katsellut ympäristöään ulkona. Myös täällä sisällä on ollut virkeämpi, syönyt ja ei ole oksennellut enää. Yskäkin tuntuu huomattavasti helpottaneen. Katse on nyt myöskin valpas ja tarkkaavainen, ei ollenkaan kipeä.

Tukihoidoksi kissalle annettiin lääkäristä energiapitoista Royal Canin Recovyry -ruokaa, NutriPlus -vitamiinitahnaa, Antepsin -mahansuojalääkettä ja reseptillä Primperan (tais olla kortisonilääke).

Emme kuitenkaan ole vielä antaneet kuin vitamiinitahnaa (NutriPlus) ja ruokaa (Recovery). Lisäksi kissa itse on syönyt suoksikkiansa eli porsaan sydäntä.

Kissaa siiis käytin eläinläkärissä viime perjantaina. Itse olen kuitenkin ihmetellyt voinnin nopeaa paranemista, ja etekin kun kyseessä on syöpä. Ja tähän liittyy myös anemiaa.

Jo tässä lauantaina kissa jo melkein käyttäytyy kuin mitään ei olisikaan. Tässä jotekin toivoni virisi uudelleen.

Ajattelisin itse että kissan vuodet eivät vielä ole täynnä (siis 14 vuotta), vaikka onhan tuossakin ikää. Etenkään kun aiemmin ei ole ollut vaivoja, niin kannattaako nyt heti luovuttaa?

Leikkausta ajattelin, ja etenkin sitä että onko kissa kuinka kipeä sen jälkeen? Kissa aikanaan käytiin steriloimassa ja kohdunpoistossa (siis naaraskissa). Ja tuntui että ei ollut kovinkaan kipeä tämän jälkeen. Kissan tunnen muutenkin sitkeäksi, sitä pari koiraakin pelkäävät ja meillekkin se toisinaan on kiukutellut.

Funtsin tässä myös sitä että kasvain on suuri ja se sijaitsee vatsaontelon takaosassa (tavallaan takajalkojen välissä). Ja toinenkohta siellä vatsaontelossa suolten alueella. Ajattelin että eikös nämä paikat kuitenkin hyvin pystytä leikkaamaan. Ja että toipumisessa ei pitäisi aivan kamalat tuskat olla koska luullakseni varsinaisia tukirakenteita (lihaksia, jänteitä, luustoa) ei jouduta leikkelemään.

Labrakokeiden mukaan kissan:

WBC: 28,49 e9/l
RBC: 04,88
HGB 92,2 g/l
HCT: 0,2905 l/l
MCV: 00060 fl
MCH: 18,89 pg
MCHC: 317,3
RDW: 14,87 %
PLT: 00389 e9/l
MPV: 11,09 fl

3-osainen diffi:
%LYM: 04,40 %
%MON: 01,10 %
%GRA: 94,50 %
#MON: 00,30 #
#GRA: 27,00#

Alkaalinen fosfataasi:

14

15182

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • cattiwatti

      Jos olisi kyse omasta kissasta niin ehdottomasti lopetus. Mieluummin nukutus kuin lyhyt ja kivulias loppuelämä...

    • Leikkaus on riski vanhalle kissalle

      antaisin kissan vielä nauttia elämästä niin kauan kuin se vaikuttaa suhtkoht terveeeltä. Mutta ehkä 14-vuotiaan kissan kanssa ei enää kannata alkaa leikkaushoitoihin.Veisin lopetettavaksi kun näkisin että se alkaa taas kärsiä.

      Oma kissani joutui onnettomuuteen n.10-vuotiaana. Se leikattiin ja on elänyt sen jälkeen monta hyvää vuotta. Nyt on 14-vuotias ja elää tablettien varassa (kilpirauhasen ylitoiminta). En tiedä paljonko on enää päiviä jäljellä mutta leikkaukseen en sitä enää veisi.

      • m

        Leikkaus on aina riski, ei se iästä riipu. Toivottavasti teet kissan kannalta oikean päätöksen. :(


    • >^..^<

      Minun on helppo antaa neuvoja, kun oma kissa ei ole kyseessä :-/. Minusta leikkausta ei kannata edes harkita; ensinnä jos nyt on jo röntgenkuvassa nähtävissä etäpesäkkeitä suoliston alueella, on niitä varmasti muuallakin. Varjostunut keuhkoalue saataa kertoa että keuhkoissa on nestettä, ehkä etäpesäkkeitten vuoksi - aika huolestuttava löydös. Etäpesäkkeethän jäävät jäljelle, vaikka se iso kasvain leikattaisiinkin pois ja saattavat villiintyä kasvamaan nopeastikin. Ja ison kasvaimen poisto vatsaontelosta voi myös olla vaikeaa; saattaa olla kasvanut kiinni verisuoniin, suoliin jne. Ison leikkauksen jälkeen kissa on varmasti kipeä.
      Hellittele kissaasi ja nauttikaa hyvistä päivistä - niin kauan kun niitä riittää. Ja kun kissan olo käy kipeäksi tai kunto muuten huononee, vie se nukutettavaksi. Päätöksen teko on vaikeaa, tiedän - ensimmäinen kissani nukutettiin vastikään 19-vuotiaana :`-(

    • 19+10

      Minä katsoisin siihen asti kunnes kissa näyttää taas kärsivän.
      Sitten armollisesti piikille.
      Kirjoitit myös muista vaivoista ja kissalla on ikääkin. Ihmisellekin stytostaattihoidot tekevät hirvittävän olon, en usko kissalla olevan sen helpompaa.

    • parappa

      Kissa tuli tässä maanantaina terveeksi, eli asia ratkesi kissan kannalta parhaalla tavalla.

      Kissa siis nukutettiin, eikä ehtinyt tuntea kuin ensimmäisen neulanpiston. Ja tuntui että kissa ei siitäkään niin välittänyt, taisi olla niin kipeä taikka sitten pisto oli niin onnistunut. Samalla itse myös silitin kissaa ja sen huomio oli kiinnittyneenä muuhun.

      Leikkaaminen ei ollut mahdollista kuitenkaan, mutta tukihoitona olisi voitu antaa kortisonia. Kissaa se ei kuitenkaan olisi lopullisesti parantanut, vaan vain antanut hieman lisäaikaa. Muita varteenotettavia hoitokeinoja ei ollutkaan.

      Ennen en ole ollutkaan mukana eutanasiassa. Nyt olin ja näin miten helppoa se oli kissan kannalta. Kissa oli minun sylissäni ja minä silitin sitä kun kissa oli saanut esirauhoitteen ja siirtyi uneen sekä tiedottomuuden tilaan. Loppu sujuikin sitten ihan kissan tietämättä, ja hyvin sujui.

      Onneksi kissa ei kotona vielä ehtinyt kauhean kipeäksi, sillä se ulkoili, söi ja joi loppuun asti. Samaten muutkin toiminnut hoituivat. No kyllähän sairaus alkoi selkeästi näkyä.

      Hyvät muistot jäi kissasta. Ja kyllä sen tajuaa että kissan oli jo aika mennä. Muistelen kuinka kauan kissa oli meillä, ja etenkin kun ajattelee mitä kaikkee siihen mitä siihen aikaan mahtuu.

      Kotona tapahtuman jälkeen mielestäni kummallista oli, että muut tuntuivat pelkäävän ruumista. Kukaan muu ei oikein koskenut ja katsonut siihen. Ei ainakaan paljain käsin. Lisäksi se piti haudata kamalan äkkiä.

      Itselleni oli vielä tärkeää koskea ja todellakin todeta, että elämä oli loppunut/poistunut.

      • hm

        kun kuulin 13.10. 12-vuotiaan kissani lymfoomasta, ilmoitin heti että ei muuta hoitoa kuin kipuihin siihen asti että patologin lausunto tulee ( oli tosin ultraäänen perusteella jo selvä). kissani oli heikossa kunnossa vain päivän ennenkuin vein sne lääkäriin ja diagnoosi tuli heti ( tosin 5 tunnin etsimisen jälkeen ) . virkistyi lääkityksellä ihmeesti, syö enemmän kuin normaalisti ja käy monta kertaa päivässä terasseilla hetken katselemassa maisemia- hyvästelee selvästi. muuten nukkuu vain. koska jatkuva lääkkeiden anto nakertaa meidän välejämme , se pakenee heti kun yritän mennä samaan kerrokseen sen kanssa, miä vahvistaa päätöstä nukuttamisen oikeutuksesta. mikä oikeus minulla olisikaan pitää sitä hengissä kun se on menettänyt luottamuksensa ainoaan ihmiseen johon on tottunut.
        löysin parikin eläinlääkäriasemaa joista tulee nukutuksen antaja kotiin, joten minun kissani lähtee omaa reviiriääni katsellen omalla ikkunalaudallaan istuen .
        taivaassa ei tassut kastu.


      • Pariisilaiskisu
        hm kirjoitti:

        kun kuulin 13.10. 12-vuotiaan kissani lymfoomasta, ilmoitin heti että ei muuta hoitoa kuin kipuihin siihen asti että patologin lausunto tulee ( oli tosin ultraäänen perusteella jo selvä). kissani oli heikossa kunnossa vain päivän ennenkuin vein sne lääkäriin ja diagnoosi tuli heti ( tosin 5 tunnin etsimisen jälkeen ) . virkistyi lääkityksellä ihmeesti, syö enemmän kuin normaalisti ja käy monta kertaa päivässä terasseilla hetken katselemassa maisemia- hyvästelee selvästi. muuten nukkuu vain. koska jatkuva lääkkeiden anto nakertaa meidän välejämme , se pakenee heti kun yritän mennä samaan kerrokseen sen kanssa, miä vahvistaa päätöstä nukuttamisen oikeutuksesta. mikä oikeus minulla olisikaan pitää sitä hengissä kun se on menettänyt luottamuksensa ainoaan ihmiseen johon on tottunut.
        löysin parikin eläinlääkäriasemaa joista tulee nukutuksen antaja kotiin, joten minun kissani lähtee omaa reviiriääni katsellen omalla ikkunalaudallaan istuen .
        taivaassa ei tassut kastu.

        Minun kissallani todettiin syopa selkaytimen sisalla, aivan kallon vieressa (ja mahdollisesti myos rintalastassa). Onneksi elaimille annettava sytostaattihoito on paljon lievempaa kuin ihmisille (siis myos suhteessa kokoon jne) ja yleensa ilman sivuvaikutuksia. Joten sita annetaan ja se on tuonut kissan takaisin entiselleen, joten hyvalla onnella meilla on edessa viela muutama kuukausi lisaa yhteista aikaa.

        Mutta lentolippu kissojen taivaaseen lunastetaan heti, kun kissa alkaa karsia. Eli me vietetaan nyt kissanpaivia loppuun asti :) Kiitos kaikille viesteista, niiden lukeminen on sita "syopapotilaan omaistukea" mita tassa tilanteessa tarvitaan.


    • persialainen kissa

      Hei,missa elainlaakarissa te kavitte ? meidan kissalla on sama juttu ja se on kylla kauheeta meidan lahellakin on elainlaakari mutta han ei ole kokenut yhtaan paitsi sellaset pienet leikkaukset yms . sori minulla meni nappi rikki etta en voinut kirjoitta ä.

      • Kissalle 11

        Kannattaa mennä Felinaan heti, eikä ravata huonoissa hoitoloissa. Myös Pieneläinklinikalla on yksi lääkäri, joka osaa sytostaattihoidot (mutta vain yksi). Kummissakin paikoissa ne lääkärit ovat opiskelleet ulkomailla, minkä kyllä huomaa. Suomen eläinlääkäreillä yleensä ei ole muuta mielessä kuin lopetus.

        Etsikää käsiin lisensiaatin tutkielma: Kissan lymfooma - kirjallisuuskatsaus

        Kissani juuri kuoli lymfoomaan. Se voi edetä nopeatsi, joten toimikaa heti.

        Huom! Älkää menkö enää tavallisille lekureille. Yksi antoi munuaispotilaille kiellettyä nukutusainetta, vaikka tiesi, että syöpä on todennäköisesti levinnyt munuaisiin. Luulen, että tämä kohotti kissani munuaisarvot pilviin ja aiheutti virtsamyrkytyksen muutamassa päivässä.


    • Fundeeraaja

      Heippa

      Kun kissalta otetaan pienen verenkuvan yhteydessä RDW -arvo ja sen lukema on 32,0, voidaanko olettaa, että kissalla on kasvain?

    • piia-ellen

      hei
      minulla on 17-vuotias kissa, joka sairastui lymfoomaan 3 vuotta sitten ja on pärjännyt kortisonihoidolla Medrol tähän asti. Silloinkin eläinlääkäri suositteli lopettamista, mutta en uskonut ja täällä kissa vaan elelee, juuri söi haukea ja voi jotakuinkin hyvin.Antaa Karvisen elää niin kauan kuin elää, en lopeta, eikä kärsi. Lääkitys auttaa.

      • Anonyymi

        Hienoa, jos kissa pysyy elelemään lääkityksellä. Minun kohta 19 -vuotis kissani nukutettiin, koska vatsaontelossa on paljon kasvainta ja suolistossakin lymfooma sekä nestettä myös kertynyt - ainoa vaihtoehto oli pikainen eutanasia. Suru on suuri, koska kissa oli hyvässä kunnossa ikäänsä nähden loppuun saakka. Kaikki arvot olivat normaalit, vain veressä oli tulehdusarvot koholla. Toki ikääntyminen alkoi näkyä ehkä viimeisen vuoden aikana enemmän, nivelrikkokin hieman etutassuissa. Siihen saakka oli syönyt normaalisti, ulkoillut (tarhassa ja valjaissa) ja ulostekin oli normaalia ja pissasi normaalisti. Nyt siis lopetti syömisen. Järki on kummallinen, vaikka tiesin lääkärille mennessä, että jotain on vialla ja ikää on paljon, niin en silti uskonut meidän viimeiseksi matkaksi. Mutta nyt hän pääsi pihamaallemme lepäämään ilman kipuja ja saa nauttia ikuisesta kesästä.


    • Anonyymi

      hei mulla juuri alle 10 v kissa jouduttiin lopettamaan kun ei enää pystyny ulostamaan tuon lymfoomakasvaimen takia. kissa oli vaisu jo muutaman vuoden ja välillä naukui takapäätä. sitten vuoden vaihteessa alkoi etujalan ontuminen ja meni ihan tassu löysäksi. magneettikuva paljasti ns olkapäässä tulehduksen, silloin diagnoosi joko lymfooma tai hermotulehdus. Lymfooma se sitten taisi lopputuloksen perusteella olla. ikinä takapuolesta ei löytynyt vikaa muutakuin lopetuspäivänä selvä patti peräsuolessa ettei ulostemassa enää päässyt ulos. lääkitys oli ensin magneetin jälkeen kortisoni ja gabapentiini mutta kortisoni janotti ja pissatti kovasti niin se vaihdettiin pikkuhiljaa Atopica lääkeeseen kerran päivässä. Kortisonia ei saa lopettaa itsekseen, piti lopettaa pikkuhiljaa. Kortisoni kyllä piristi kissan oloa. Atopica oli hirveän makuista liuosta jota annettiin ruiskulla suoraan suuhun. Kissa vihasi sitä, yökki annon jälkeen aina.

      Nyt siis kissa lopetettu ja suuri on suru :( ulostemassa näkyi röntgenissä ja siinä löytyi syy ummetukseen.

      RIP Muru-rakas <3

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      80
      2809
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      295
      1626
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1527
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      87
      1371
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      401
      1349
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      396
      1273
    7. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1027
    8. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      999
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      329
      854
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      254
      832
    Aihe