Mää laito mökkii talvikuntoo
ja hyvästeli mert ja joutsenii.
Ne oli kaukan ulapal
sorsastajie haulei paos.
Ko mää näi se maisema,
sinise mere ja taivaa,
valkosii pilvii koristuksen,
tahto tul piänt haikeut.
Vaik kyl mää nää kuvat viä
mukanani vaik kui pitkäl:
merikotka lenno taivaal
ja haikara kaislikos .
Ja ihmisii on siin mukan.
- Eile mää laito kaihtimii
yhre naisihmise avuks,
vaikkei se avuto olluka.
Ko mää kaipasi poraterrää,
se toi niit iso laatiko,
kysy vaa, minkä kokost.
Siit mää sit valitti.
Ko siin tyä ohes juteltii,
se naine kerto ittestäs,
et hänelt o viäty sisuksii
nii , ettei ruaka imeyry.
Ittelläki o maha kipristelly
ja joskus iha syystäki,
mut kaikki o viäl tallell
ja alkuperäses kunnos,
niinko vanhast autos sanotaa
sillo ko siit ei uskallet
ennää mittää muut sannoo,
mut kaupaks pitäs saar.
Outoo o et toise sairastelu
korjaa omat vaivat.
Ne isommakki muuttuu
melkei vanhoiks ystäviks.
ja hyvästeli mert ja joutsenii.
Ne oli kaukan ulapal
sorsastajie haulei paos.
Ko mää näi se maisema,
sinise mere ja taivaa,
valkosii pilvii koristuksen,
tahto tul piänt haikeut.
Vaik kyl mää nää kuvat viä
mukanani vaik kui pitkäl:
merikotka lenno taivaal
ja haikara kaislikos .
Ja ihmisii on siin mukan.
- Eile mää laito kaihtimii
yhre naisihmise avuks,
vaikkei se avuto olluka.
Ko mää kaipasi poraterrää,
se toi niit iso laatiko,
kysy vaa, minkä kokost.
Siit mää sit valitti.
Ko siin tyä ohes juteltii,
se naine kerto ittestäs,
et hänelt o viäty sisuksii
nii , ettei ruaka imeyry.
Ittelläki o maha kipristelly
ja joskus iha syystäki,
mut kaikki o viäl tallell
ja alkuperäses kunnos,
niinko vanhast autos sanotaa
sillo ko siit ei uskallet
ennää mittää muut sannoo,
mut kaupaks pitäs saar.
Outoo o et toise sairastelu
korjaa omat vaivat.
Ne isommakki muuttuu
melkei vanhoiks ystäviks.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Piruvieköön Sun kanssas - rekkaamattomana hukut tänne sivulle eikä Sua jonain päivänä löydetä lainkaan!!!
*motkotta ku äite pinel pojal*
Jos es sää ittiäs ajattele, nii ajattele ny kuiteski ees runoos!!
*jatka paasaust*
Näi hiano meinas men ohi mult!!
Mut onneks satta vet ja mää joutusi tulema sisäl =)
Kyllä sinun viestisi sitten ilahduttikin, kun jo ehdin uskoa, ettei kukaan kommentoi ja keksin monta syytä hyljeksintään. Yksi oli tietysti se pakanan murre, jota useimmat eivät edes ymmärrä ja jos ymmärtävätkin, niin sanoma muuttuu jotenkin koomiseksi. Aloin jo kallistua siihen, että lopetan murteen käytön tästä syystä. Sitten keksin vielä monta muuta syytä, miksei tämä runo ole muita koskettanut.
Joten sinun kommenttisi lohdutti paljon näissä ajatuksissa.
että olisin ohittanut, jättänyt kommentoimatta runosi ?
Ehei, en vaan ollut eilen oikein iskussa kaiken maailman
vaivojeni vuoksi, enkä jaksanut tulla tälle puolelle enää
sen jälkeen, kun rr:ssa meni niin kauan.
Äläkä missään tapauksessa edes harkitse murrerunojen
kirjoittamiseen pistettä ! Nämähän ovat aina, ihan aina
nautinnollisia. Murteet kunniaan, ehdottomasti.
Luin ja näin sieluni silmini sen rakkaan meresi, lintujen
lennot, kuulin melkein kaislikon suhinan ja näin yhre
haikia miähe siäl rannal. Jättämäs hyvästi sil kaikel, palatakses
taas ko uus kesä tai kevä on tullu.
Ja kui ihanast Sää kuvasi sit naapuri emännä appu ja sit,
kui oma vaiva muuttusis melkei ko vanhoiks ystäviks.
Kyl maar mää nauttisi jokaisest säkkest, jokaisest lukemastan
lauseest. Ja luppaa Sää, ettes lopeta näit - jookosta. Ja kiitos,
kyl o vaa nii mukava taas lukke ajatuksis, ei ko miätteitäs.
Minä luulin, että runo oli vain niin huono, ettet kommentoinut. Mutta jos sinä olitkin niin huono, niin se on runon kannalta parempi, vaikka sinun puoleltasi huonompi asia. - Kuitenkin onnistut kai, taas muutamaan mieltäni tässä murrerunoasiassa. Jos sittenkin vielä joskus, kun se on helpompi tai jotenkin lempeämpi tapa käsitellä jotain asiaa. Puhekieli kun pehmentää muuten teräviä kulmia.
Kiitos Linda!