Uskomatonta mutta totta: kahden vuoden yrittämisen jälkeen olen lopultakin raskaana! Kyllä on jo ehtinyt käydä mielessä tutkituttaa missä vika on, kun ei tahtonut millään tärpätä - mutta nyt se tapahtui! :)
Täytyy sanoa, että tuntemattoman kirjoittelijan vanha vinkki oli takuulla ratkaiseva asia. Ensinnäkin piti olla "liikkeellä" ovulaatioaikaan, ja toisekseen yhdynnän jälkeen piti laittaa kaksi muhkeaa, pulleaa tyynyä pepun alle ja olla 15 minuuttia sillä tavalla lantio koholla selällään sängyssä. En nyt muista miten tämä ohje oli selitetty, mutta se liittyi jotenkin emättimen, kohdunkaulan tms. muotoon tai kaltevuuteen tai johonkin. Eli ettei ilman tuota lantion kohottamista 15 minuutiksi siittiöt pääsisi oikeaan paikkaan. Uskon tämän olevan totta, koska mikään muu ei raskaaksi tulemiseen auttanut! :)
Täytyy sanoa, että tuntemattoman kirjoittelijan vanha vinkki oli takuulla ratkaiseva asia. Ensinnäkin piti olla "liikkeellä" ovulaatioaikaan, ja toisekseen yhdynnän jälkeen piti laittaa kaksi muhkeaa, pulleaa tyynyä pepun alle ja olla 15 minuuttia sillä tavalla lantio koholla selällään sängyssä. En nyt muista miten tämä ohje oli selitetty, mutta se liittyi jotenkin emättimen, kohdunkaulan tms. muotoon tai kaltevuuteen tai johonkin. Eli ettei ilman tuota lantion kohottamista 15 minuutiksi siittiöt pääsisi oikeaan paikkaan. Uskon tämän olevan totta, koska mikään muu ei raskaaksi tulemiseen auttanut! :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
aikasemmin kokeillu.
tasan kaksi vuotta meni meilläkin ja kesällä ehdittiin käydä lapsettomuustutkimusten ensikäynnillä (jatkoselvittelyjen ohjeistusta ja ultra/gyn.tutkimus). Jäin odottelemaan seuraavia kuukautisia jotta tutkimuksia päästään aloittamaan, mies ei vielä ehtinyt siemennestenäytteen kanssa mihinkään....kun kuukautisia ei enää tullutkaan.
Omalla kohdalla uskon näin jälkikäteen, että ratkaisevaa raskautumisen kannalta oli työpaikan vaihdos muutama kuukausi sitten. Aiemmin olin melko stressaavassa työssä reilun vuoden verran. Luulen että sen vuoksi elimistö kävi ylikierroksilla, mm. kuukautiskierto heitteli (vaikka yleensä hyvin säännöllinen) jne. Tuntui että vaikka ovulaatioon kuinka tähtäsi, niin aina kuukautiset alkoi jotenkin toisin kuin oletus oli. Niin klisee kuin tämä onkin, aloimme myös jotenkin "luovuttaa". Kun toiveista huolimatta kuukautiset vaan tuli, sitä pettymystä alkoi pehmittämään sillä, että elämä voi olla ok ilman lastakin. Kun lähete lapsettomuustutkimuksiin tehtiin, olin jo siinä ajatuksessa, että tutkimukset antavat selityksen miksei lasta tule ja sitten eletään sen tiedon kanssa. Keskustelimme miehen kanssa, että jos tilanne on korjattavissa jotenkin "pienesti", siihen vielä lähdemme. Mutta raskaampiin, mahdollisesti pitkiin lapsettomuushoitoihin, ei.
Siispä viime kuukausina aloittelin innolla ihan muita projekteja, mm. hakeuduin uuteen työhön ja aloitin jatkokoulutuksen. Ja ilmeisesti olin jo kääntänyt päätäni lapsettomana pysymiseen siinä määrin että positiivinen raskaustestitulos oli shokki. Oli hämmentävää huomata että se, mitä oli tavoitellut kuukaudesta toiseen, tuntuikin pelottavalta ja ahdistavalta. Onneksi tunne meni 2-3 viikossa ohi ja nyttemmin olen kuullut että moni muukin kokee saman alkushokin, oli sitten lapsettomuustaustaa tai ei.
Niin että nyt sitten totutellaan lapsettoman identiteetistä lapsellisen identiteettiin - jos kaikki menee hyvin. Tiukassa lapsettomuusajatukset näköjään istuu, siksi kai täälläkin palstalla käyn vielä lueskelemassa vaikkei lapsettomuus enää minun kohdalla ole totta. (Tai ainakin raskaaksi tulin, eihän tässä vielä maalissa olla...)
Tsemppiä ja onnea matkaan niille, jotka vielä odottavat oman posit. testituloksen ilmaantumista!
sori mut mun on pakko kysellä että mistä kautta lähdit hakemaan apua?? samassa tilantteessa..
Onnea raskautumisesta mutta tolla tyynyllä perseen alla ei ole mitään syytä raskauteesi! =)