Onkohan kyseinen työväenopiston kurssi kovinkin vaikea suorittaa,jos ei veneilystä/veneistä ennestään tiedä mitään?
Löytyisiköhän jostakin kysymyksiä,mitä on loppukokeissa kyselty? Olisi mukava kirjastostalainatun veneilijän merenkulkuopin luettuaan hieman testata,jäikö mikään mieleen näin maallikolle.
Eli vaikeammalta tuo veneily äkkiseltään tuntuu,mitä autoilu..
Löytyisiköhän jostakin kysymyksiä,mitä on loppukokeissa kyselty? Olisi mukava kirjastostalainatun veneilijän merenkulkuopin luettuaan hieman testata,jäikö mikään mieleen näin maallikolle.
Eli vaikeammalta tuo veneily äkkiseltään tuntuu,mitä autoilu..
Vastaukset 60
Vanhimmat
jotta selviää kurssista ja jos haluaa kirjoittaa tentin edellyttää kyllä että lukee ja tekee harjoitustehtäviä kotona.
Vanhoja tenttikysymyksiä löytyy varmasti Suomen Navigaatioliiton sivuilta.
Onnea laivurikurssille!
Helsingin navigaattorit sivustolta löytyy vanhat tenttikysymykset.
Heinänteko, mutta tarkkaa kuin lannanajo.
Oikeasti ei ole kovin vaativa kurssi, toki jos mitään hajua ei reaaliveneilystä ole, niin voi teettää pikkaisen enemmän opiskelua.
Itselleni riitti tunneilla läsnäolo ja siellä kuuntelu läpipääsemiseen, niin saaristo- kuin rannikkokurssilla.
Vanhoja kokeita löytyy: http://www.suomennavigaatioliitto.com/tutkinnot/vastaukset.htm
Taas alkoi tämä kehuskelu missä sankarit kertovat menneensä kylmiltään kokeeseen ja päässeensä läpi. Minä kävin kerran viikossa kursseilla ja tein harjoituksia enkä siltikään saanut kuin 29 pistettä.
maksimipistemäärä on 30. Toisaalta: mitä merkitystä pistemäärällä on? Kun todistuksen saa 15 pisteellä, niin 16 pistettä merkitsee jo resurssien tuhlausta.
ei tee mitään. Tiedoilla kylläkin.
sisältö on siinä määrin yleissivistystasoa, että ainoa syy sen suorittamiseen on päästä suorittamaan seuraavaa tasoa, jonka todistuksella on käyttöä kansainvälisen huviveneenkuljettajakirjan saamiseen. Tosin sen saavuttamiseen on nykyään muitakin teitä, mutta vanha tapa eli rannikkotentti EA1 jonkinnäköinen todistus käytännön veneilytaidoista on tiettävästi edelleen olemassa. EA1 on noista ainoa, jonka eteen on todella pakko istua jollain kurssilla.
Pitäisikö valehdella kysyjälle?
Jos tentti meni läpi vain istumalla tunnit, niin mikäs siinä.
Toisille sa vaatii enemmän toisille vähemmän, kerroin vain miten itselläni meni.
Turha olla kade, tai tunta alemmuutta.
Niin, pisteitä sain 24
Saaristolaivurikurssilla käydään läpi mm. meriteiden säännöt, hätämerkit ja merimerkit. Mielestäni ne ovat tarpeellisia käytännön tietoja eikä vain yleissivistystä. Toki ne voi opetella itse ilman kurssiakin.
Pidän kuitenkin itse tietoja vähintään yhtä hyödyllisenä kuin pelkkää merkintää kurssin suorituksesta.
Eri asia on sitten ranníkkokurssi, jonka käytännön tarve vuorovedettömällä ja valtaosin virrattomalla Itämerellä voi olla vähäisempi.
oli näes siinä, että ne tiedot voi kyllä lukea kirjasta tai hankkia muista lähteistä käymättä kurssilla tai tentissäkään. Yleissivistyksellä tarkoitin sitä, että nuo asiat kuuluvat samalla tavoin yleissivistykseen kuin maanteidenkin liikennesäännöt. Ja toisaalta sitä, ettei siellä kovin paljoa ole asiaa, jota voisi pitää "erikoistietoutena". Itselleni ainoa opiskelua vaatinut asia olivat erilaisten alusten valotunnukset ja päivämerkit.
Pidän itse kurssia lukutaitoiselle täysin tarpeettomana. Ja tenttiä muillekin tarpeettomana, ellei tähtäimessä ole se mainitsemani kuljettajakirja.
Meitä on moneen junaan. Joillekin tärkeintä on saada todistus minimisuorotuksella. Itse menin sekä saaristo- että rannikkotutkintoihin tavoitteenani 30 pistettä. Sain 29,5 ja 29 pistettä. En väitä olevani noin 2 kertaa parempi veneilijä kuin 15 pistettä saanut. Voi olla, että käytännön veneilijänä olen jopa huonompi. Mutta minusta tällaiseenkin tutkintoon pitäisi mennä kunnianhimoisin tavoittein eikä korkeushyppytermein hyppäämään rima rämisten.
Kävin molemmat kurssit iltaopiskeluna syksyllä ja keväällä. Minusta oli mukavaa opiskella porukalla ja samalla nostaa mielialaa synkän talven yli kohti veneilykesää.
Olet luultavasti oikeassa juuri siinä, että veneilet keskivertoa huonommin.
Meidänkin kurssilla oli näitä 30 pisteen oppilaita, jotak ei sitten käytännön veneilystä tieneet mitään.
Ajokokeen yhteydessä tuli selvästi ilmi tuo seikka.
Merellä kun ei ole 4 tuntia aikaa suunnitella reittiä ja laskea niitä suuntia.
Teoria sujuu kyllä, mutta ajokoe tuli hädin tuskin suoritettua.
Kukakohan urpo on kertonut koneelle noiden yhteenlaskujen tulokset tuossa alhalla.
Usein yhteenlaskun tulos ei ole oikein.
Äsken esim 18 18 ei koneen mukaan ole 36 :)
Miksi kaikki kouhkaavat navigaatioliiton harrastearvonimistä kun jokseenkin samoilla tiedoilla voitte tenttiä vuokraveneen kuljettajakirjan, joka on löysin virallinen (MKH:n myöntämä) pätevyyspaperi.
Paremmin kiinnostaisi mitä pätevyyskirjoja voisi lisää suoritella ihan vaan muille nettichattaajille kiusaksi?
Koneenhoitajan lupaan riittänee kun erottaa dieselin ja sähkömoottorin toisistaan. Vaatiiko laivurikirjat praktiikkaa ja koulussakäymistä?
Meinaan tahallisia nuo väärät yhteenlaskun tulokset silloin tällöin.
Saaristokurssi on ainoa josta on hyötyä käytännön veneilyssä, ellei aio lähteä vuorovesialueille saakka.
edellyttää kyllä rannikko-paperia. Ja EA1:stäkin. Että siinä mielessä ovat nämä harrastetutkinnot tarpeen, ellei ole muuta kautta kuten intissä suoritellut vastaavia. Itse sain sen huviveneen kuljettajakirjalla merenkulkulaitoksen tentillä. Merenkulkutarkastajan pannahinen tenttasi vielä kirjallisen osion päätteeksi suullisestikin, kahden kesken tentittiin, olin ainoa osallistuja. Sisältö muutoin ei ole ollenkaan sama kuin laivuritenteissä, kyseessä on laki- ja asetustentti. Koneenhoitajan kirjat tuli koneinssin tutkinnolla tentillä, se inssin tutkinto ei ollut ihan pakollinen mutta auttoi kyllä :)
Näistä eteenpäin vaaditaan vähintään 18kk meripalvelua kotimaanliikenteen kauppa-aluksella. Ei jaksa niinpaljoa kiinnostaa että ottaisi virkavapaata ja lähtisi kansi- tai konemiesharjoittelijaksi.
Olet väärässä Sheppare, vuokravenekirja ei edellytä rannikkopaperia, jokseenkin samansisältöiset tiedot siellä vaaditaan mutta navigaatioseuran paperit eivät ole MKH:n antamia papereita. Mulla on tässä kädessäni vuokrakuskitodistus, pätevyyskirja-sanaa siinä ei lue (kuin muovikansissa!) mutta mkh:n leimat on ja mulla ei ole navigaatioseuran saaristo- tai rannikkopapereita, ei kipparilakkia eikä merivoimien pätevyyksiä kukaan kysellyt tähän mkh:n löysimpään pahviin.
Muistelkaa Selänne-tapausta. Siinä kiisteltiin siitä vaaditaanko 56-jalkaiseen alukseen mikäsenyton, miehistön pätevyyden määritystä konetehon perusteella kun 24-metrin raja ei ylettynyt.
Jos kuskilla olisi ollut vuokravenepaperi (ja alus katsatettu vuokrakäyttöön) ei mitään ongelmaa olisi ollut.
Venekerhon katsastus tai navigaatioseuran kipparille antama rintaneula eivät antaisi kuin säälipisteitä oikeudessa.
Myöskään 30 pistettä tentissä ei tee ihmisestä huonoa veneilijää. Jokuhan saattaa olla käytännössä taitava ja lisäksi älykäskin.
Muutama sata tuntia on tullut veneillyksi nopeakulkuisella veneellä, joissa veneilytutkintojen "kuuden solmun nopeudella kompassisuuntaan 225 astetta"-tyyppisillä laskutoimituksilla ei ole mitään merkitystä. Olen silti sitä mieltä, että erityisesti saaristolaivuriopit pitäisi jokaisen veneilijän hallita. Ja itsellä on sellainen vika, että mieluummin teen hommat hyvin kuin puoliksi. 15 pistettä 30:stä on puoliksi tekemistä. Mutta kuten todettua, meitä on moneen junaan.
Ihan sama ongelma olisi ollut kyllä. Vuokravenepaperi tarkoittaa käytännössä oikeutta ajaa huvivenettä kaupallisessa tarkoituksessa, se ei ole mikään varsinainen ammattikirja eikä sillä ole mitään tekemistä Selänteen veneen kanssa. Selänteen tapauksessa kyse on siitä, voiko kyseistä alusta kuljettaa "huviveneenä" ilman mitään papereita vai vaatiiko se sen kuljettaminen ammattikirjan. Kaupallinen toiminta ei tuohon asiaan liittynyt mitenkään. KV-hupikirjalla ET saa ajaa yli 24 metrin alusta, et ennen etkä jälkeen Selänteen keissin tulkintojen.
ja tulkinta oli se, että vuokravenekirja kelpasi Selänteen veneen kaltaisiin eli alle 24 m mutta yli 500 kW. Joten jos kipparilla olisi sellainen kirja ollut, ei syytettä "oikeudetta-ajosta" vai mikä se nimike nyt sitten olikin, olisi edes nostettu.
usko, että noiden tenttien tulokset kertoo juuri mitään veneilijän osaamisesta.
Meikäläisellä taas on se tyyli, että hommat tehdään sillä panostuksella, mitä niiden tärkeys edellyttää. Noiden tenttien suoritus oli mulle pelkästään välinejuttu, koska halusin kuljettajakirjan. Vähän lipsahti, ekasta tuli muistaakseni 17 pongoa, toisesta en edes tiedä pisteitä. Eli homma tuli hoidetuksi ja kaikki siihen lisää olisi ollut pelkkää tyhmää tuhlausta.
Edelleen vuokravenekirjan se kaveri tarvitsisi vain jos Teemu maksoi sille palkkaa sen veneen kuskaamisesta tai jos matkustajat maksoivat matkastaan. Näin ei ollut, joten sen alle 24 m veneen ajamiseen ei tarvitse yhtään mitään kirjoja sen enempää kuin perusbusterinkaan kuskaamiseen (valitettavasti). Vuokravenekirjalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. MKL on hyvinkin saattanut tehdä jotain omia ihme ohjeistuksiaan, joiden mukaan vuokravenekirjalla saisi jonkun ajo-oikeuden, joka on jotain epämääräistä ammattipapereita vaativien (yli 24 m) alusten ja alle 24 m veneiden välillä, mutta tällaisella tulkinnalla ei ole mitään lakipohjaa eikä siinä ole mitään järkeäkään. Niinkun nyt ei MKL:n puuhissa useinkaan ole.
että se 15 pisteen kaveri ei ole osannut niitä loppuja tehtäviä. En usko alkuunkaan että on vaan ajankäyttöään optimoidakseen tai huvikseen jättänyt tekemättä. Osaamattomuuttaan voi toki aina selitellä itselleen ja muille sillä ettei tommoisia ollenkaan missään oikeastaan tarvihekaan.
Paperit (saaristo huviveneen kuljettaja) kuitenkin lienevät yksi mukavimmista tavoista osoittaa täyttävänsä asetuksen vaatimukset, joista Finlex sanoo:
"Vuokraveneen kuljettajan tulee olla vähintään 18 vuoden ikäinen ja hänellä tulee olla merenkulkulaitoksen antama todistus siitä, että hän tuntee vesiliikennelain (463/1996) ja -asetuksen (124/1997) säännökset, meriteiden säännöt sekä yhteentörmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä (Sisävesisäännöt 1978) annetun asetuksen (252/1978) säännökset, merimerkit, merikartan, kompassin, suuntimisen, suuntien asettamisen ja laivapäiväkirjan pitämisen sekä tarpeellisin osin merilain (674/1994) ja muut aluksen päällikköä koskevat säännökset. Lisäksi hänellä tulee olla todistus hyväksytystä ensiapukurssista ja hänen tulee osoittaa omaavansa riittävän kokemuksen vuokraveneen kuljettamiseen. Jos vuokraveneen moottorin teho on yli 350 kW, tulee vuokraveneen kuljettajalla olla katsastajan antama todistus siitä, että hänellä on riittävät tiedot polttomoottoreiden rakenteesta, hoidosta ja käytöstä samoin kuin tärkeimmistä niitä koskevista säännöksistä"
Nämä voidaan käsittääkseni myös tenttiä lakitentin lisäksi tarvittaessa MKH:ssa, mutta MKH siis hyväksyy saaristopaperin osoituksena yo. säännösten tuntemisesta, ja itse myöntämänsä huviveneen kuljettajan lupakirjan osoituksena veneen käsittelytaidoista.
Kun aikoinani selvitin asiaa, kävi myös ilmi että muutamien matkailu- ym. oppilaitosten tarjoamat eräopaskäyttöön tarkoitetut vuokraveneen kuljettajapaperit EIVÄT ole voimassa merialueilla, vaan jos aikoo toimia Suomenlahdella, pitää tenttiä ko. alueen tarkastajalle.
Sitä en oikein usko että kokonaan ilman mitään osoituksia asetuksen vaatimista taidoista olisit saanut kirjat kouraasi. Siinä tapauksessa MKH olisi tehnyt virkavirheen.
Muistetaanpas nyt ensinnäkin se, että MKL on sekä valvova viranomainen noissa että käytännössä myös mainittujen pykälien kirjoittaja. (Valtioneuvostohan asetuksen antaa mutta ei sitä laadi.)
Mehän puhutaan nyt tilanteesta ennen miehitysasetuksen muutosta, jolloin MKL oli tarkoittanut laatimansa asetuksen määräävän, että alle 24-metrinen mutta teholtaan yli 500 kW huvivene olisi pätevyysvaatimuksen piirissä. Silloin he myös kehittivät "lievennystulkinnan", jonka mukaan vuokravenekirja riittäisi tuollaiselle veneelle. Ja koska MKL oli ja on näitä valvova viranomainen, niin se tulkinta oli hyvin vahva: ei sen ohi mikään muu viranomainen olisi syytettä ajanut. Järjetön se tietysti oli, koska asetusteksti oli kirjoitettu sellaiseen muotoon, ettei moiselle veneelle mitään pahveja olisi tarvittu. Kuten tuomioistuin loppujen lopuksi totesikin.
tulos kertoo ainoastaan sen, että 15 pisteen kaveri on tentissä suorittanut sen verran. Ei yhtään enempää.
Minä ainakin jätin rannikkotentissä vuorovesitehtävän kokonaan tekemättä (ja sain tentin läpi). Se oli nimenomaan optimointia: jätin sen osa-alueen väliin jo lukemisessa, koska arvioin, että tentti menee läpi ilmankin.
Se on ykshailee mitä sinä uskot. Minä tiedän, että ainakin yksi yksilö (minä) on tehnyt juuri sen, mitä sinä et suostunut uskomaan. En väitä, että se olisi yleistä, mutta yhden väitteesi vastaisen tapauksen olemassaolo riittää kumoamaan väitteesi mitättömäksi.
Itämerellä ei vuorovesijuttuja tarvitse osata. Siitä pidemmäs mennessä kyllä, mutta koska en nyt seuraaviin 5-10 vuoteen usko (vielä) ole sinne suuntaamassa, niin en viitsinyt päntätä toistaiseksi turhia asioita unohtumaan. Ne ehtii opetella sitten, kun tarve alkaa olla lähikuukausien luokkaa.
"Silloin he myös kehittivät "lievennystulkinnan", jonka mukaan vuokravenekirja riittäisi tuollaiselle veneelle."
Ja onkohan tätä ns. lievennystulkintaa missään kirjallisessa muodossa olemassa tai ollut koskaan olemassa? Minun käsittääkseni sen kanssa alettiin venkoilemaan vasta sen jälkeen kun tajuttiin, että nyt on menty rajusti metsään asetuksen muotoilussa.
On erittäin valitettavaa, että MKL:n asenne huviveneilyä kohtaan on, että se on lähinnä riesa. Yhdistä siihen melko täydellinen ymmärtämättömyys siitä mistä huviveneilyssä on kysymys ja tosiaan hyvin vahva viranomaisvalta, niin aika ikävässä tilanteessa ollaan.
Tekemättä jättäminen sinullakin johtui oman kertomasikin mukaan siitä ettei osaa. Osaamattomuutta voi selitellä vaikkapa sillä että Itämerellä ei vuorovesijuttuja tarvitse osata. Avainsana on silti osaaminen: Kun ei viitsi päntätä niin ei osaa. Kun ei osaa niin kompensoi selittämisellä. Kun mies tietää ja osaa niin homma sujuu eikä tarvi selitellä.
Näkyy esimerkiksi huviveneen kuljettajan pätevyyskirjassa jossa ei nykyään enää ole mainintaa maksimikonetehosta (aiemmin oli 350kW), ainoastaan maksimipituudesta 24m.
Hupikirjalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, nyt puhuttiin vuokravenepapereista. Ja vaikka olisikin, tuota selitystäsi ei millään logiikalla saa mitenkään liittymään varsinaiseen asiaan. Hupikirja ei oikeuta kuljettamaan yli 24 m veneitä, sou? Sun piti näyttää se teksti, jossa vuokravenekirja OIKEUTTAA kuljettamaan alle 24 m veneitä, joissa on YLI 500 kW kone. Tämä siis ennen teemukeissiä, väitit ettei teemukeissiä olisi syntynyt, jos kipparilla olisi ollut vuokraveneen kuljettajan kirja.
Asenteesi kertoo varmasti myös toiminnastasi työelämässä: tehdään just sen verran, ettei pomo tule naputtamaan, mutta ei yhtään enempää. Varmaankaan et myöskään ole kovin jykässä uraputkessa. Itse pyrin tekemään kaikki hommat (ml navigaatiotentin) niin hyvin kuin kykenen, vaikken enää koskaan niitä tietoja tarvitsisikaan. Koen uuden oppimisen haasteeksi ja saan tyydytystä tavoitteiden saavuttamisesta. Minun tavoitteeni 30 pisteen tentissä on juuri tuo 30 pistettä. Valitettavasti työelämä on täynnä tuollaisia 15 pisteen ihmisiä, jotka juuri ja juuri selvityvät annetuista hommista ilman, että heitä voi potkia pihalle. Vaikka mieli tekisi - he kun eivät koskaan kehitä mitään, vaan pelkästään tekevät minimisuorituksen.
Lievennystulkintasi on kyllä sitä itseään.
Hallitus antoi asetuksen 18. lokakuuta. Moottoriteholtaan yli 500 kilowatin veneen kuljettajalta on aiemmin edellytetty vähintään kotimaan liikenteen laivurinkirjaa ja konepäälliköltä vähintään koneenhoitajankirjaa. Asetuksen sanamuoto ei kuitenkaan ole ollut täysin yksiselitteinen.
Lähde: http://www.fimr.fi/fi/ajankohtaista/uutisia_muualta/2007/fi_FI/huvivene/
Teemun keissi olisi vältetty kotimaan liikenteen laivurinkirjalla, ei todellakaan millään vuokraveneen kuljettajan kirjalla.
ole sellaisessa työpaikassa, jossa tekemiset laskutetaan suoraan asiakkaalta. Niissä nimittäin työnantaja haluaa nimenomaan sen "rima rämisee" suorituksen, jotta resuja jää lisälaskutuksen keräämiseen.
Mutta miksi ihmeessä tehdä enempää kuin hyväksytty minimi? Tyhmähän sinä olet.
oli alle 24m pitkä mutta siinä oli yli 350kW kone. Siitä sekaannus. Lex Selänteen seurauksena huvipaperista poistettiin tehoraja ja samoin huvivene-tulkinnasta, tulkintariitahan syntyi siitä luetaanko huviveneeksi paatti joka on alle pituusrajan mutta ylittää konetehorajan.
Suomessahan ei nykyisin sitten edellytetä minkään valtakunnan lupapaperia jos huviveneilee max 24 metrisellä paatilla, konetehoista riippumatta. Ei vuokravenekirjaa eikä mitään muutakaan.
Silloin, oikeusistuimen tekemän tulkinnan mukaan, edellytettiin jos koneteho ylitti 350kW. Jos Selänteen veneen kipparilla olisi ollut vuokraveneen kuljettajan SEKÄ koneenhoitajan paperi, minkä laintulkinnan mukaan häntä silloin olisi voitu syyttää veneen ajamisesta ilman asianmukaista lupaa?
Oikeusistuin EI tehnyt sellaista tulkintaa, että paperia olisi tarvittu. Oikeusistuin nimenomaan kumosi sen syytteen ja totesi, että pykälä on tulkinnanvarainen.
MKL eli valvova viranomainen oli se, joka tulkitsi, että paperi olisi pitänyt olla. Ja joka myös tulkitsi, että vuokraveneenkuljettajan kirja olisi riittänyt eli he eivät olisi prosessoineet juttua eteenpäin, jos se olisi ollut.
Nykyisin kyseistä tulkintaa tuskin löytää, silloin se saattoi olla MKL:n sivuilla. Itse olen saanut sen suullisena MKL:n veneilytarkastajalta.
MINUN tulkintani, vaan valvovan viranomaisen eli MKL:n. He itse nimenomaan kehittivät tuon tulkinnan.
Keskustelin asiasta aikoinaan MKL:n kanssa. Oli tarve saada ns. varma vastaus, koska tuttava oli tuomassa Suomeen juuri välimonttuun putoavaa venettään. Ja se vastaus oli juuri täsmälleen tuo mainittu "hyväksymme vuokraveneenkuljettajan kirjan". Tosin siinä meidän keississämme ei sitten tarvittu sitäkään, koska kyseinen vene oli toiseen maahan rekisteröity
Oli sitten ilmeisesti 500 kW. Muistin että 350 kW/500 hv, joka on se koneenhoitajan paprun raja.
En ole juristi, joten jäin vielä pohtimaan olisiko vuokravenepaperitkaan piisanneet, jos kerran silloin ei paattia oikeudessa tulkittu huviveneeksi. Olisi saattanut vaatia siis kotimaanliikenteen laivuri/koneenhoitajakirjat. Miten silloin Selänne ja muut vastaavan kokoisia huvikippojja omistaneet itsekään olisi saaneet kuskata venettään? Asetus ja sen tulkinta oli toden totta hämärä.
En muista enää niin tarkkaan ko. juttua ja sen vaiheita ja päätöksiä.
Joka tapauksessa se on varmaa että seurauksena konetehopykälä poistettiin huviveneen määritelmistä ja myös kuljettajan pätevyyskirjasta.
että tyytyy aina minimitasoon kaikessa. Kaikki ei tyydy, eläköön se pieni ero.
No tämä nyt todistaa vain sen, että MKL ei paljoa asioista tajua.
Se epäselvästi kirjoitettu lakihan voitiin tulkita kahdella tavalla, riippuen miten se ja/tai konetehon ja pituuden suhteen ymmärretään. Näistä tulkinnoista seuraa:
ve 1: huvivene, ei tarvita mitään papereita
ve 2: ei-huvivene, tarvitaan kotimaan liikenteen laivurikirja
Millään tavalla tätä ei saa sotkettua vuokraveneen kuljettajankirjaan, joka tarkoittaa, että saa ajaa HUVIVENETTÄ palkkaa vastaan ja/tai ottaa maksavia asiakkaita kyytiin. Paitsi että MKL näköjään sai sotkettua, MOT.
Meillä jokainen tekee laskutettavaa työtä. Tuolla asenteella sinä et olisi päiväkään meillä töissä.
Vesilläkään sinulla ei ilmeisesti ole sentinkään pelivaraa minimiasenteillasi.
kauaa ketään muutakaan töissä, jos perusjuttu ei ole hanskassa: asiakas saa rahallaan just sen, mitä speksit sanoo. Ei muruakaan enempää, ellei kaiva lisää kuvetta.
Minulle opetettiin jo vuosia sitten koulussa, että täydellisyys on teknistä taitamattomuutta.
Ylilaatua ei saa tehdä, se ei ole jatkuvuuden kannalta järkevää.
Olemme toimineet kannattavasti yli 20v. Ja tänäkin vuonna voimme palkata uusia työntekijöitä. Tosin ei edelleenkään yhtään rimanheiluttajaa. Mutta ehkä tiedät paremmin, millaisilla asenteilla työtä pitää tehdä menestyäkseen.
Kaikki opiskelu, jolla panostat tulevan veneilysi turvallisuuteen ja toimivuuteen (sitä kautta myös mukavuuteen), on hyödyllistä. Muistathan, ettei sen tentin suorittaminen välttämätöntä ole, ellet jatka rannikko- ja avomerikurssille. Harrastuksenahan navigointi on ihan hauskaa. Kyllä kurssien jälkeen esim. merikartasta saa paljon enemmän irti jo matkan suunnitteluvaiheessa.
te, jotka olette kotimaisilta firmoilta vuokranneet paatin, mitä kuponkeja on vaadittu vuokrasopimusta täyttäessä visakortin lisäksi?
Ei edes henkilöllisyystodistusta.
En ole kuullut mistään kotimaisesta vuokraamosta, joka vaatisi jotain paperia. Eroja vuokraamojen välillä kuitenkin on, toiset antaa kenelle tahansa joka kehtaa ottaa ja toiset taas keskustelevat mahdollisen vuokraajan taidoista hyvinkin perusteellisesti ennen kuin antavat veneen.
Suosittelen kysyjälle saaristolaivuritutkinnon suorittamista. Sen läpäisee kohtuuvaivalla, mutta palkitsee aivan varmasti veneilyharrastusta. On hyvä ainakin tietää, mitä pitäisi tietää. ja mistä ja miten saa apua, jos sitä tarvitsee. Eri lähteistä itse opiskellen, saattaa joihinkin asioihin jäädä tulkinta mahdollisuuksia ja sellaisesta ei ole yleensä hyötyä. Laituriparlamenteilta pääsääntöisesti saa hyvin ristiriitaista faktaa, joten eikun aktiivisesena kursseille vaan. Se kannattaa aivan varmasti.
Kyllä niitä jää kurssista huolimatta ja voivat vielä pahentua. Ei ne opettajatkaan läheskään aina oikein tulkitse ja opeta.
"Sitä en oikein usko että kokonaan ilman mitään osoituksia asetuksen vaatimista taidoista olisit saanut kirjat kouraasi. Siinä tapauksessa MKH olisi tehnyt virkavirheen."
Joo, aiempi oli oikeassa, kyllä minun piti MKH:n tentin ja EA-todistuksen lisäksi toimittaa todistus käytännön veneilytaidoista. Sen osoitin veneseuran kommodorin todistuksella, joka sinänsä ei ole lainkaan virallinen taho.
Keskustelu on hiukan poukkoillut:
Jos joku luulee että vuokraveneen kuljettajan pätevyys tarvitaan veneen vuokralle OTTAMISEEN niin on väärässä. Alusta vuokralle antavalla, siis vaikka leirintäalueen sedällä pitää pätevyys olla. Samoin venettä vastikkeellisesti kuljettavalla. Eräoppaat yms. Soutuvenehän ei ollut alus...
Jos firmalla on vene ja toikkari kuskaa konttorifriiduja valkoviininjuontiin niin vuokrapätevyys vaaditaan sekä veneelle vuokravenekatsastus, vaikkei toikkari saakaan palkkaa venekuskin nimikkeellä.
Jos ukko kuskaa venettä ja vaimo kiitokseksi raottaa jalkoväliä, ei tätä katsota vastikkeelliseksi.
Moni jankkaa että onhan oppi hyväksi. Niin onkin. Mutta kun ne joilla on se navigaatioliiton kurssi suoritettuna meinaavat että se on jotenkin ylivertainen koulu. Olen opiskellut samat asiat ja paljon muuta erittäin hyvässä koulussa, Merisotakoulun RU-kurssilla ja muistelen kiitollisena sitä tapaa millä merivoimat asiaan meidät perehdytti. Kivahan näitä läpysköjä on olla vaikkei niitä kukaan vaadikaan huviveneilyssä.
Sillä asetus sanoo:
"Yli 12 metrin pituista vuokravenettä ei saa vuokrata miehittämättömänä, ellei veneen käyttäjä osoita, että hän täyttää 10 §:ssä säädetyt vaatimukset".
Ja 10:s pykälä on tuo jota ylempänä siteerasin. Miten muuten voi riittävän pätevästi vuokraustilanteessa osoittaa kuin esittämällä vuokraveneen kuljettajan kirjan?
Siis yli 12 metristä paattia vuokratessasi sinulla tulee asetuksen mukaan olla vuokraveneen kuljettajan kirja, tai sitten joudut vuokraamaan paatin kipparin. Samaten yli 350 kW konetehoista vuokratessa sinulla tulee olla vuokraveneen koneenhoitajan kirja.
Vuokratessasi venettä sinulla tulee olla huviveneen kuljettajan pätevyyskirja.
Jos olet taas kuskina veneessä. joka sinulta/edustamaltasi yritykseltä vuokrataan, sinulla pitää olla vuokraveneen kuljettajan paperossi.
Kuten voit itse Finlexista lukea. Suomessa taas ei huviveneen kuljettajan lupakirjalla ole mitään virallista merkitystä. Saattaa sitä joku kysyä muttei sellaisen esittämiseen mitään pakkoa ole. Ulkomailla vaativat, ilmeisesti esim. Välimerellä ei kippoa heru vuokralle ellei paprua ole.
LAita vaan linkki suoraa, jos tiedät sellaisen olemassaolosta.
Huviveneenkuljettajan paperia voi vuokralleantaja vaatia jos niin haluaa, siihen ei mikään laki voi mitään.
Linkki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830438?search[type]=pika&search[pika]=vuokravene#a438-1983 ks. 11 pykälä.
Voi veneitä vuokralle tarjoava vaatia vaikka merikapteenin tutkintoa, sehän on hänen oma liiketoimintapäätöksensä. Mikään laki tai asetus ei kuitenkaan velvoita vaatimaan huvivenepaperia.
Ei kai kukaan ole väittänyt että sellainen lain perusteella vaadittaisiin.
Muuta kyse on nyt siitä että aikaisemmin kirjoitettiin että yli 12 metrin veneen vuokraamiseen vaadittaisiin vuokraveneen kuljettavan paperit???
Laissa sanotaan vain että pitää osoittaa taidot merenkulkulaitoksen antamalla todistuksella.
Siihen riittää huviveneen kuljettajan pätevyys, siinä on todistus, jonka merenkulkulaitos myöntää, ja siihen vaaditaan ensiapukurssi.
En ole vielä keksinyt miksi minun pitää suorittaa EA1 saadakseni huviveneenkuljettajankirjan, mutta niin säädös sanoo.
sehän on sitten hyvä juttu. En nyt kerkiä kahlata lävitse kattaako se kaikki pykälän luettelemat vaatimukset. Pitää kumminkin vuokrata alle 350kW koneella ettei joudu hankkimaan katsastajan antamaa todistusta siitä, että on riittävät tiedot polttomoottoreiden rakenteesta, hoidosta ja käytöstä samoin kuin tärkeimmistä niitä koskevista säännöksistä.
Eikä sanota. Nuo 11$ vaatimukset koskevat MIEHITETTYNÄ vuokrattua alusta, eli käytännössä palkkakipparia. Jos itsekseen omaan käyttöön vuokraa "bareboat" veneen, laki ei vaadi yhtään mitään papereita. Vuokraamo saa taas vaatia mitä huvittaa, toisaalta vuokraamolla on myös velvollisuus varmistaa, että vuokraajalla on aluksen käsittelyyn riittävät kyvyt ja taidot. Tämä varmistus on tietysti helposti hoidettu vaatimalla huviveneen kuljettajan kirjaa, mutta voi sen tehdä muullakin tavoin, esim. pärstäkertoimella, mikä lienee yleisin käytäntö.
11 §
Yli 12 metrin pituista vuokravenettä ei saa vuokrata miehittämättömänä, ellei veneen käyttäjä osoita, että hän täyttää 10 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Tuossahan puhutaan juuri miehittämättömänä vuokaamisesta.
Mutta pykälässä 10 ei sanota että tuon todistuksen pitää olla juuri vuokraveneen kuljettajan pätevyys.
Vuokraveneen kuljettajan pahvi tarvitaan vasta kun on yli 12 matkustajaa.
Yli 12 matkustajalle vahvistetun vuokraveneen miehistön lukumäärään ja pätevyyksiin sovelletaan aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä annetun asetuksen (250/1984) säännöksiä. (6.6.1997/530)