Syntyi runo tämä kaipuusta
se tuli muistoista
tuli rakkaudesta
Rakkaudesta joka katosi kuin
Pakkas aamun usva auringon
ensi säteiden lämmöstä
Muistoista jotka polttavat
sisimpääni kuin ikuinen tuli
Kaipauksesta joka ei katoa
kuin jalan jälki aavikon myrskyssä.
Se tunne kestää sen, mistä rakkautemme
pirstoutui tuhansiksi sirpaleiksi
Lasihelmiksi, mistä runoni kokkoan.
Toivoen löytäväni kaikki sirpaleet ja palat
jotka katosivat vuosia sitten.
Jolloin rakkauteni oli suurempi kuin
öinen tähti taivas
se tuli muistoista
tuli rakkaudesta
Rakkaudesta joka katosi kuin
Pakkas aamun usva auringon
ensi säteiden lämmöstä
Muistoista jotka polttavat
sisimpääni kuin ikuinen tuli
Kaipauksesta joka ei katoa
kuin jalan jälki aavikon myrskyssä.
Se tunne kestää sen, mistä rakkautemme
pirstoutui tuhansiksi sirpaleiksi
Lasihelmiksi, mistä runoni kokkoan.
Toivoen löytäväni kaikki sirpaleet ja palat
jotka katosivat vuosia sitten.
Jolloin rakkauteni oli suurempi kuin
öinen tähti taivas
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toivon jos heittää
muistot rakkaat
maahan peittää
Lasisia helmiä
maasta kun keräät
toivon et heräät
Muistot palaa
onni ajan myötä
mitään et salaa
Muistoni kultaa kalliimmat
Tuskaa tuottavat
Osa minua
Osa tulevaisuutta
Aina kuun noustessa ja noustessa
taivaalle, omalle, yksinäiselle tielleen,
on kuin jälleen olisit osa minua, kulkisit
minussa, niin kuin kerran kuljit.
Kuin yötaivaan kuu jättää kuvansa
mereen, piirustaa siltansa veden pintaan,
sinäkin minun ihoni sisäpuolelle väritit
itsesi ja kuutamo sen heijastaa esiin.
Kuva minussa, jota päivä ei tunnista,
ilta ei vielä näe, mutta jonka kuu suottaa
näkyviin. Siksi minä ikävöin aina koko kuukauden,
odotan että sinun jättämäsi esiintyy.
Niin, voisinko Rakastaa Sinua enempää,
kun ihoni sinusta kääntyy ja olen luona kuunkierron
päässä ja kun se on aamussaa, kuu käy taas uneen,
ihoni palautuu ja sinä tulet minuun..
kuin et olisikaan poissa...
http://www.youtube.com/watch?v=iFrTvcsnD4E&feature=fvw
Kiitos Runostasi.
Rakkaus piirtää itsensä ja sitä ei mikään
pois pyyhi.
Mikään unohdus tavoita, syöstäkseen
johonkin, mikä on mennyt.
Vaikka muu lahoaa, mullaksi vaihtuu,
Rakkaus on tuore kuin hetki joka äsken kuiskasi.
Niin piirtää vain Rakkaus.
Kaunis ja herkkä oli syntynyt
Rakkaurunosi.
Kun luin sitä, koin sen helpon syntymän ja
kynäsi kirjoituksen, jossa oli ikävää,
suruakin.
Hyvän Runon mukana elää, kokee,
ennen muuta tuntee itsessään.
Tämä oli erittäin hyvä Runosi.
Kovasti iloista päivää ja iltaa Sinulle.