Keskiyön hetki
pimeyteen retki,
kuulen suden ulvovan
tiedän sen veljiään kutsuvan.
Tuuli hento hiuksissani
pimeyden armeija perässäni.
Kuulen naurua, kielen lipovan,
yön hetkiä kiroan.
En ehkä turvaani ennätä nyt,
on valon maailma kai särkynyt.
Odotan aurinkoa nousevaa
voimaa sen lämmintä, parantavaa.
Mä maahan uupuneena luuhistun
kohtalooni alistun.
Luoksein saapuu susi harmaa,
peto kamala,
sen katseen lupaus kavala.
Sen silmät keltaiset mulle valheita syöttää,
tiedän pian kimppuni se hyökkää.
Kun vihdoin koittaa aamu
olen poissa,
silti elän
silmissä katalissa noissa.
pimeyteen retki,
kuulen suden ulvovan
tiedän sen veljiään kutsuvan.
Tuuli hento hiuksissani
pimeyden armeija perässäni.
Kuulen naurua, kielen lipovan,
yön hetkiä kiroan.
En ehkä turvaani ennätä nyt,
on valon maailma kai särkynyt.
Odotan aurinkoa nousevaa
voimaa sen lämmintä, parantavaa.
Mä maahan uupuneena luuhistun
kohtalooni alistun.
Luoksein saapuu susi harmaa,
peto kamala,
sen katseen lupaus kavala.
Sen silmät keltaiset mulle valheita syöttää,
tiedän pian kimppuni se hyökkää.
Kun vihdoin koittaa aamu
olen poissa,
silti elän
silmissä katalissa noissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Susien ajojahdin uhriksi joutununeena tuntui tunnelma niin todelta.
Hyökkäys on aina paras puolustus jopa susia vastaan...susihan on vain pieni, mitätön "rakkikoira",
joka ei yksin pysty yhtään mihinkään, siksi tarvii lauman suuren!
Todella hyvin kirjoitettu runo ja alla paras pala kokonaisuudessaan hienosta runosta.
Luoksein saapuu susi harmaa,
peto kamala,
sen katseen lupaus kavala.
Sen silmät keltaiset mulle valheita syöttää,
tiedän pian kimppuni se hyökkää.
ja tunnelma, tosi aidon oloinen teksti.
Kenties unta ?
Mutta joka tapauksessa hyvä teksti.