57577
Napalankasi,
kaikkeuden etäkäsi,
nukkuu kuin kuusi.
Metsien hankea vasten;
henkiä laskeutuva
***
Nyt mä alan kässään mistä tässä tanku-mankussa on oikein kyse! Koko pirun päivän mä olen lueskellut kirjoitettua ilman mahdollisuutta ottaa mihinkään osaa. Joten, kun muistelen, niin Mÿsli (mun stealth) taisi mainita jotain todella kattavaa ja fiksua lausessaan kauniit sanat siitä miten hienoja kirjoituksia tänään on saitille ilmaantunut. Mä pidin tunteesta joka suonissa heräsi; ei hajottava tekijä ole yhdistävän rinnalla mitään muuta kuin biokäyrän toinen ääripää, se bakteeriosuus. Itse tietenkin jäin tässä asiassa Halkolaiturille, sillä käteni ovat kipsissä.
Oukki douk!
Äkkiä mä näin talven, sekä lapseni vihdoin ja viimein yöunessa (en suostu uskomaan koliikki-diagnooseja).
Mä taisin nähdä elämän alun ja sen nykytilan, lopun. Kaikki tämä samassa ketjussa tyhjyyden mittaamattomassa kaulassa kuin lasihelmipeli roikkumassa.... Tähän samaan syssyyn katosi ajatus. Ja mä menen sen tien nyt nukkumaan, sillä mulla on ikävä yksinkertaista elämää yksin itseni kanssa mahdollisimman kaukana kaikesta. Siitä pitää kyllä kirjoittaa jotain; tämä kun on ainoa keino - siis just nyt.
Ja Tää tanga-villitys on vähän outo, kattokaas kun mä pistäessäni ensimmäisen sanan ruuttaniin törmään outoon ilmiöön: interreil. Siis kun skidinä stondas heppi handussa valotaulun äärellä eikä tiennyt minne mennä, koska mahdollisuudet olivat aivan valtavat, niin lähti sokkona. Ja vittu aina perillä jossain aivan muualla kuin minne alun alkaen ajatteli.
hyvää ötyä, sano Jurkka.
Napalankasi,
kaikkeuden etäkäsi,
nukkuu kuin kuusi.
Metsien hankea vasten;
henkiä laskeutuva
***
Nyt mä alan kässään mistä tässä tanku-mankussa on oikein kyse! Koko pirun päivän mä olen lueskellut kirjoitettua ilman mahdollisuutta ottaa mihinkään osaa. Joten, kun muistelen, niin Mÿsli (mun stealth) taisi mainita jotain todella kattavaa ja fiksua lausessaan kauniit sanat siitä miten hienoja kirjoituksia tänään on saitille ilmaantunut. Mä pidin tunteesta joka suonissa heräsi; ei hajottava tekijä ole yhdistävän rinnalla mitään muuta kuin biokäyrän toinen ääripää, se bakteeriosuus. Itse tietenkin jäin tässä asiassa Halkolaiturille, sillä käteni ovat kipsissä.
Oukki douk!
Äkkiä mä näin talven, sekä lapseni vihdoin ja viimein yöunessa (en suostu uskomaan koliikki-diagnooseja).
Mä taisin nähdä elämän alun ja sen nykytilan, lopun. Kaikki tämä samassa ketjussa tyhjyyden mittaamattomassa kaulassa kuin lasihelmipeli roikkumassa.... Tähän samaan syssyyn katosi ajatus. Ja mä menen sen tien nyt nukkumaan, sillä mulla on ikävä yksinkertaista elämää yksin itseni kanssa mahdollisimman kaukana kaikesta. Siitä pitää kyllä kirjoittaa jotain; tämä kun on ainoa keino - siis just nyt.
Ja Tää tanga-villitys on vähän outo, kattokaas kun mä pistäessäni ensimmäisen sanan ruuttaniin törmään outoon ilmiöön: interreil. Siis kun skidinä stondas heppi handussa valotaulun äärellä eikä tiennyt minne mennä, koska mahdollisuudet olivat aivan valtavat, niin lähti sokkona. Ja vittu aina perillä jossain aivan muualla kuin minne alun alkaen ajatteli.
hyvää ötyä, sano Jurkka.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Zaza - kultaseni...
Luenko minä
vai lukevani luulen
sanoja yössä
Kun viileä tuuli on
ihan hiljaa juuri nyt
- - -
Sää pelastat mut aina
Mie oon verenluovuttaja enkä mikkää vämppyyri. Mut sitä mä en tiedä meneekö Spärrän verivarastosta metsän keskellä eleleville pupusille mitään.
Ah. Ma sulkeudun sun suomioosi. Sa kuin uni mulle kartalla selvä.
Ilma on kyllä perseestä.