Lappeenranta haluaa johtaa puhdistetut jätevedet Imatralle ja Vuokseen, mikä edelleen laskee Laatokkaan.
Miksi jätevedet Vuokseen, eikö Lappeenrannalla ole muita vaihtoehtoja tuon Lappeenranta - Imatra -putken hinnalla?
Kuinka paljon Lappeenrannan kuuluu maksaa Imatralle jätevesistä?
Miksi jätevedet Vuokseen, eikö Lappeenrannalla ole muita vaihtoehtoja tuon Lappeenranta - Imatra -putken hinnalla?
Kuinka paljon Lappeenrannan kuuluu maksaa Imatralle jätevesistä?
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kirjoitat, että puhdistetut vedet johdetaan Vuokseen ja sen jälkeen kysyt, kuinka paljon Lappeenrannan pitää maksaa Imatralle jätevesistä.
Kyse on koko ajan puhdistetusta vedestä, koska Imatran ei kannata tässä vaiheessa mennä yhteiseen veden puhdistukseen.
Miten Imatra voi laskuttaa vesistä Lappeenrantaa.
Ei mitenkään, mutta se voi halutessaan laskuttaa Lappeenrantaa putken tarvitsevan maan vuokrasta.
Vuokran periminen maasta tuli lähipäivinä minullekkin keskustelujen kautta yhdeksi mahdollisuudeksi.
Lappeenrannalla ei ole muita vaihtoehtoja, jos olet seurannut asiaa.
Vesien laskeminen Saimaaseen on paljon pahempi vaihtoehto, sillä Vuoksessa vesi sekoittuu virtaavaan veteen, mutta Saimaassa ei saman lailla.
Vuokseen laskettuna se kulkeutuu sinne minne se kuuluukin mennä.
Totta kai voi laskuttaa vuokrasta, mutta nythän on niin että Imatra saa Joutsenosta pohjavettä periaatteessa ilmaiseksi, aivan mitättömällä kuutiohinnalla. Lappeenranta voi halutessaan tarttua tähän seikkaan ja nostaa hinnan "normaalille" tasolle. Tää on sitä politiikkaa...
Jos Imatralaiset hoitaisivat Lappeenrannan jätevesiputkiasian vaikka 20 000 000 eurolla, niin kuuluisiko Imatran kaupungin saada erotus 30 000 000 - 20 000 000 = 10 000 000 € ?
Siis olisko tässä tilaisuus Imatralla tienata vähän ylimääräistä 10 M€?
Tätä kannattaisi miettiä.
Tiedän, että lantissa on aina myöskin toinen puoli.
Tosiasiassa kuntiahan yritetään saada verkostoitua.
Tarkoittaa puhtaan veden turvaamista monesta eri paikasta.
Samoin voidaan myöskin verkostoitua myöskin likasenveden osalta.
Lappeenrannan hulevedet
Onkohan tämä jäte- ja puhdasvesien verkostointi Suomessa aivan hallinnassa? :)
A ) Miksi Lappeenrannan jätevesiputki tuodaan Salpausselän harjanteen suuntaisesti Imatralle?
- Vedet virtaavat luontaisesti Lappeenrannasta kaakkoon ja etelään eikä koilliseen Imatralle.
- Tulisiko jätevesiputkelle pituutta Lappeenrannasta Imatralle 35 - 40 km?
- Matkalla on monenlaista maastoa - mäkiä ja laaksoja - sekä teiden ylityksiä tai alituksia, on metsää ja maatalousalueita ja muita esteitä.
- Juokseeko vesi painovoiman vaikutuksesta Lappeenrannasta Imatralle?
- Kuinka monta pumppuasemaa tarvittaisiin välille Lappeenranta - Imatra?
Ainakin kun autolla ajaa Lappeenrannasta Imatralle, niin ei se ihan vaihde vapaalla rullaa.
- Entä kuinka rullaa kun mennään Viipurin suuntaan?
B ) Olisiko helpompi ja halvempi rakentaa jätevesiputki Saimaan kanavaa seuraten Lappeenrannasta Viipurinlahdelle?
“Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle Saimaan kanavassa on keskimäärin 75,7 m”
[Lähde Merenkulkulaitos]
Lappeenrannasta Viipurinlahdelle jätevedet juoksisivat iloisesti painovoiman vaikutuksesta.
- Siihen voisi lisätä vielä vaikka Mikkelinkin jätevedet. Putki Saimaan pohjassa Saimaan kanavan suulle. :D
- Osa putkesta voitaisiin mahdollisesti laskea suoraan laivasta vesiväylän pohjaan.
- - Olisiko tämä edullisempi tapa jätevesiputken rakentamiseen verrattuna Lappeenranta - Imatra väliin?
- Osa matkasta voisi kulkea pitkin kanavan rantoja seuraillen.
- Kuinka paljon säästettäisiin, kun pumppuasemien määrä jäisi pieneksi?
- Olisiko suunnittelu ja toteutus halvempi verrattuna Imatra - Lappeenranta putkeen ja kuinka paljon edullisempi?
Saimaan kanava
http://www2.fma.fi/vapaa_aikaan/kanavat/kuvat/kanava.jpg
“Saimaan kanavan Suomen puoleisen osan pituus on 23,3 km ja Venäjän puoleisen 19,6 km ja koko kanavan pituus 42,9 km.”
Lisätietoa Saimaan kanavasta hakusanoilla: merenkulkulaitos veneliikenneohje pdf
tai
http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/ vaylat_kanavat/kanavat/saimaankanava/veneily/veneliikenneohjeet/ VENELIIKENNEOHkorj250609.pdf
>anssi.p | Käyttäjän viestit | 8.10.2009 23:35
>“Samoin voidaan myöskin verkostoitua myöskin likaisenveden osalta.”
Voitaisiinko Lappeenranta - Viipuri jätevesiputken verkostoida Nord Stream -kaasuputkeen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream
Menisiköhän tässä monen kärpäsen verkostoituminen yhdellä pläjäyksellä?
Onks mitään ituu koko jutussa?
Keiden etu on rakentaa jätevesiputki Lappeenrannasta reititettynä Saimaan kanavaa myötäillen Viipuriin ja edelleen Itämereen?
Onko Suomen ja Venäjän Rajavesikomissiolla mitään sitä vastaan, että Lappeenrannan PUHDISTETUT JÄTEVEDET johdetaan painovoimaisesti jätevesiputkessa suoraan Itämereen eikä Vuoksea pitkin Laatokkaan ja Nevaa pitkin Pietari halki Suomenlahteen?
Voidaanko jätevesiputken vuotuiset käyttökulut ja pitkän aikavälin uusinvestointikustannukset minimoida reitillä Lappeenranta - Viipuri - Itämeri ?
Kuinka kauas Itämerelle puhdistetut jätevedet tulisi saada Suomenlahden itäisestä perukasta Itämeren suojelun näkökulmasta katsottuna?
- Tanskan salmet? ;)
Jos pumppuasemien määrä saadaan merkittävästi pienemmäksi, niin ainakin tästä syntyy vuosittaisia käyttö- ja huoltokulujen säästöä, samoin pumppuasemien uusimiseen kuluu vähemmän rahaa pitkässä juoksussa.
Onko vesireitin pohjaan upotetun puhdistetun jäteveden putken huolto ja korjaukset helpommat ja edullisemmat tehdä kuin maalle / maan alle rakennetussa putkessa?
Mikä olisi optimireitti kustannusten suhteen puhdistetun jäteveden putkelle Lappeenrannasta Itämerelle?
Voisiko tehdä yhteistyötä ja jakaa kustannukset Viipurin ja Pietarin kaupunkien kanssa osuudella Viipuri - Itämeri?
Miltä näyttäisivät Lappeenranta - Itämeri -vaihtoehdon kokonaistaloudelliset vertailulaskelmat verrattuna jätevesiputkeen Lappeenrannasta Imatralle ja Vuokseen?
Ei pitäisi olla minkään valtakunnan ongelma rakentaa Lappeenrannan jätevesiputkea Saimaan kanavan rantoja seuraillen suoraan Itämereen. Suomi tekee lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa muutenkin.
Esimerkiksi suomalaiset ovat osallistuneet Pietarin jätevesien puhdistusjärjestelmien investointeihin.
Venäjän etu olisi saada Lappeenrannan puhdistetut jätevedet putkea pitkin suoraan Itämereen, missä jätevesi laimenee suureen määrään merivettä.
Lappeenrannassa puhdistettu jätevesi voitaisiin ohjata ensin altaisiin, mihin johdettaisiin puhdasta Saimaan vettä haluttuun puhdistetun ja puhtaan veden laimennussuhteeseen.
Lappeenrannan jätevesilaitoksen altaasta vesi johdettaisiin alamäkeä Saimaan kanavan rantoja ja osittain kanavan vesistön pohjassa kulkevaa putkea pitkin riittävän kauas Itämerelle.
Tällainen putki maksaisi todennäköisesti vähemmän kuin puhdistetun jäteven putki Lappeenrannasta Imatralle.
Puhdistetut jätevedt Lappeenrannasta suoraan Itämerelle, on myös Venäjän vesistönsuojelun ja ekologian kannalta parempi ratkaisu kuin johtaa lappeenrantalaisten puhdistetut jätevedet Vuokseen ja Laatokkaan.
Osa Suomen maksamasta Saimaan kanavan vuokrasta voidaan kuitata pienemmäksi tämän ratkaisun ansiosta.
Itämeri on huomattavasti suurempi vesiallas kuin Vuoksi ja Laatokka.
Svetossa käyttövesi otetaan Vuoksesta, joten kyllähän se aika kornia on, että me sinne paskavetemme laskemme, jota sitten toiset ihmiset juovat.
Voihan se olla, ettei tuo homma koskaan tule onnistumaan, tai sitten sen hinta on sellainen, ettei Lappeenrannalla ole varaa sellaiseen.
Tosin onhan he oppineet juomaan jo Kaukaan mustalipeää vuosikymmenien ajan joten eihän tuo paska anna kuin pikantin lisämaun tuohon.
MAAKUNTIEN JÄTEVEDET PUTKESSA MERELLE
Kaikki maakuntien, Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan yhdyskuntien ja tehtaiden jäteliemet voitaisiin laskea 2020-luvulla alamäkeä Salpausselän harjulta putkistoissa kohti merta Viipurilahden rannalle, missä Viipurin alueen sekä Kaakkois-Suomen jätevedet puhdistetaan – melkein juomakelpoiseksi tai sitäkin puhtaammaksi – puhdistamossa, minkä toiminnassa ei ole vesistöjen suojelun kannalta käyttöhäiriöriskejä edes teoriassa.
PITKÄN AIKAVÄLIN SUOMEN JA VENÄJÄN VESISTÖJEN SUOJELUOHJELMA
Kuinka laaja rahoituspohja hankkeelle olisi mahdollista saada – yksityiset, kaupungit, säätiöt, EU, Suomen ja Venäjän valtiot?
Lista:
Mitä kaikkia 1) etuja, 2) haittoja tästä olisi Suomen ja Venäjän sisävesien, Viipurinlahden, Suomenlahden ja Itämeren suojelun kannalta?
MOTTO:
Drink Voda – kaikki maailman jätevedet Vodaksi muutetaan
Niin Imatra kuin turakitkin saa mitä tarvitsee.
vaan katsos jokeen skeidat, niin saadaan puhdasta vettä Lappeenrannassa. Niin ja kysymykseesi että paljonko kuuluu maksaa niistä vesistä... ei penniäkään, saamme ne ilmaiseksi!
Kyllähän tänne viel paskaa mahtuu (vaikkei uskois).. eikä kaiken tarvii mennä edes rajan puolen...
Etelä-Saimaassa 19.11.2009, UPM-Kaukaan tehtaiden ympäristöpäällikkö toi esille edistyksellisen vaihtoehdon käyttää, esisuunnittelussa esiintyneen Lappeenranta-Imatra-jätevesijärjestelmän kymmenet miljoonat eurot (30-45 miljoonaa euroa), korkeatasoiseen jätevesien puhdistamiseen - hyvin paljon parempaan kuin Toikansuo-Vuoksi-vaihtoehdossa olisi.
Kaukaan tehtaiden ympäristöpäällikkö: “Tänä aamuna (keskiviikkona) konsultin selvitystä Etelä-Saimaasta lukiessani ryhdyin pohtimaan ajatusta siirtovesiviemärin vaatimien miljoonien ohjaamisesta puhdistamon toiminnan tehostamiseen. 35 miljoonalla eurolla saattaisi saada puhdasta aikaan”, Etelä-Saimaa torstaina 19.11.2009 s. 6.
Kommentti
Tämä vaihtoehto olisi monessakin suhteessa monille tahoille parempi kuin
Toikansuo-Vuoksi-jätevesijärjestelmä.
UPM-Kaukaan tehtaiden ympäristöpäällikön ehdottamalla tavalla Toikansuolla puhtaaksi tehdylle jätevedelle löytyy varmasti useitakin laskupaikkoja lähempää Toikansuon puhdistamoa, kuin johtaa vedet vähemmän puhdistettuna hankalasti, eri maanomistajien alueiden halki Imatralle Vuokseen, noin 45 km pitkässä siirtoputkessa pumppuasemineen.
Kun vedestä tehdään riittävän puhdasta, voisi vedet johtaa edelleen Rakkolanjokeen, kuten nykyisin tehdään tai Saimaaseen - ei kuitenkaan Pien-Saimaan puolelle, vaan sinne Saimaalle sinne, missä virtaus ja sekoittuminen suureen vesimäärään on tehokasta.
JOS TEORIASSA Lappeenranta olisi ollut liitettynä kuntaliitoksella Imatraan – kuten äskettäin ehdotettiin ja, mistä oli Etelä-Saimaa-lehdessä näyttävästi päättäjien, myös imatralaisten poliitikkojen kommentteja –, niin Imatran taajama-alueella asuvat veronmaksajat olisivat suoraan maksajina
ilman neuvotteluja ja ehdoitta:
1) Lappeenrannan taajama-alueen ja Suur-Lappeenrannan uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamisessa sekä
2) erittäin pitkän ja erittäin kalliin (lopullinen hinta tiedossa?) Lappeenranta–Vuoksi-jätevesiputken rakentamisessa.
Nyt Imatra ei halua olla maksajana suurinvestoinnissa – hyvä niin –,
vaikka sitä nimitettäisiin ”maakunnalliseksi yhteistyöksi”.
– Maakunnallinen näyttää merkitsevän sitä, että Lappeenranta City hyötyy ja muille kaukana asuville koituu kuluja ja muuta haittaa. Onko näin?
Kommentteja?
Etelä-Saimaa-lehti 26.8.2010:
”Ei siitä puhdistetusta melkein juomakelpoisesta Vuokseen laskettavasta vedestä kenellekään haittaa ole.”
Kommentti
Pitäisikö tämän perusteella edellyttää, että koko Vuoksen vesistön valuma-alueen yhdyskuntien ja teollisuuden – LÄHES JUOMAKELPOISET VEDET – johdetaan putkea pitkin Imatralle Mellonkylään ja Vuokseen, koska Vuoksi on paras vaihtoehto tälle tasolle puhdistetuille vesille?
Missä on lähin ja virtaamaltaan ja sekoittumiseltaan paras paikka Suur-Saimaan puolella Lappeenrannan lähes juomakelpoisille jätevesille?
”Rakkolanjoki on edelleen kaupungin (Lappeenranta) ykkösvaihtoehto.” E-S 26.8.2010
Kommentti
Mikä on Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman oikeuden vaatimustaso puhdistetun jäteveden puhtausarvoille niin, että Lappeenrannan Toikansuolla täysin uudella tekniikalla puhdistetut jätevedet voidaan laskea Rakkolanjokeen? Ei lähes juomakelpoisesta vedestä ole haittaa Rakkolanjoelle - päinvastoin!
Vastaavalla tekniikalla syväpuhdasta jätevettä voidaan tuottaa myös muissa Saimaan ja koko Vuoksen vesistöalueen kaupungeissa ja taajamissa sekä lisäksi kaikkialla Suomessa. Tällä olisi kaiken kukkuraksi työllistävä vaikutus, kun jätevesilaitoksia uudistetaan ympäri Suomea ja maailmalla.
Voiko valtio tukea 80 prosentilla uuden, kaikki vaatimukset täyttävän puhdistamon rakentamista Lappeenrantaan, koska kyse olisi pilottihankkeesta, mistä hyötyy koko Suomen jätevesien puhdistus ja samalla luodaan pohja vientituotteelle?
Pelastetaan Itämeri; lähes juomakelpoista jätevettä Itämereen – keitettynä juomakelpoista :)
Suomen vesistöt
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_vesistöt
Saimaa ja Vuoksen vesistö
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=117975
Saimaan vedenlaatu: Haukivesi, Koloveden alue, Luonteri, Mikkelin alapuolinen vesialue, Pihlajavesi, Puruvesi, Yövesi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saimaa
”Saimaan rannalla sijaitsevat kaupungit ovat Lappeenranta, Imatra, Mikkeli, Savonlinna, Kitee, Varkaus ja Joensuu.”
Tämän lisäksi ovat muut kaupungit ja pienemmät taajamat ja teollisuuslaitokset koko Vuoksen vesistön alueella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesistö
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkealan_reitti
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=202337&lan=fi
”Saimaan vedenkorkeus kartoilla
Saimaa on Vuoksen vesistön ja koko Suomen suurin järvi, jonka pinta-ala on n. 4400 km2. Siihen kuuluu monia melko erillisiä, salmien yhdistämiä altaita, kuten Orivesi, Haukivesi ja Pihlajavesi. Saimaan vedenkorkeuden tasoksi on tiekartoissa merkitty 76 eli vedenpinta on metrin tarkkuudella keskimäärin 76 metriä merenpinnan yläpuolella. Peruskartoilla vastaava lukema eteläisellä Saimaalla on 75,7 m. Pohjoisista altaista esimerkiksi Orivedellä lukema on puolestaan 75,9 m.”
Kommentteja?
Jätevedestä vettä
Voisivatko Vuoksen vesistöön ja Saimaaseen puhdistetettuja jätevesiä laskevat uuret srantakaupungit ja muut taajamat sekä teollisuuslaitokset hyötyä TEKESin Vesiohjelmasta, kun kehitetään yhä parempia, yhä tiukempien puhdistustasovaatimukset täyttäviä puhdistuslaitoksia.
Kun paikallinen kaupungin jätevesien puhdistuslaitos tuottaa tiukat normit täyttävää, sanokaamme parempaa kuin "lähes juomakelpoista vettä", niin rahaa säästyy pitkien siirtoputkien rakentamisesta, kun hyvin puhdistetut jätevedet voidaan laskea lähelle puhdistuslaitosta.
TEKES Vesiohjelma, Ohjelman kuvaus
http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Vesi/fi/ohjelmankuvaus.html
[Lainaus linkistä alkaa.] ”Ohjelman kuvaus. Vesi-ohjelma
Tekesin Vesi-ohjelman vuosille 2008–2012 suurin haaste on saada vesisektori uudistumaan ja kansainvälistymään. Tärkeää on luoda uusia yhteistyön rakenteita ja vähentää alan sirpaleisuutta toimijoiden yhteistyön avulla.
Maailmanlaajuiset vesialan ongelmat ja siitä kumpuavat alan kehittämisen haasteet ja liiketoimintamahdollisuudet ovat niin merkittävät ja ajankohtaiset, että Tekes on nähnyt panostuksen alueeseen tärkeänä. Suomalaista vesiosaamista pidetään korkeatasoisena, mikä luo hyvän pohjan liiketoiminnan kasvulle. Vaikka ohjelman tähtäimenä ovatkin kansainväliset markkinat, ohjelmassa syntynyt osaaminen tukee myös suomalaisen vesisektorin kehitystä ja uudistumista.
Ohjelman tavoitteena on vahvistaa soveltavaa, teknologian siirtoa tukevaa tutkimusta ja tuotekehitystä, sekä edistää alan liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Suomalaisten pitäisi saada kenkänsä oven väliin ja päästä kansainvälisille markkinoille. Ohjelma antaa tukeaan omalta osaltaan siihen, että yritykset saadaan yhdessä ponnistamaan ulkomaille, koska yksittäisen suomalaisen yrityksen resurssit eivät välttämättä riitä. Toimijoiden arvoketjusta tarvitaan mukaan kumppaneita, jotta tavoitteisiin päästään. Tämä on koko ohjelman haaste. Tekesin tavoitteena on edesauttaa ratkaisun löytymistä, jotta päästään eroon alaa vaivaavasta hajanaisuudesta.
Ohjelman tarkoituksena on saada vesialan toimijat yhdistämään eri toimialojen osaamisia, jotta aito verkottuminen tuottaisi uusia innovaatioita ja edelleen uusia tuotteita sekä palveluja. Näillä parannetaan sekä tehostetaan niukan resurssin eli veden käyttöä.
Vesi-ohjelma on viisivuotinen ja sen kokonaispanostus on 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet.
Lisätietoja (Ohjelmasuunnitelma)” [Lainaus edellisestä linkistä loppuu]
TEKES Vesiohjelma, Etusivu:
http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Vesi/fi/etusivu.html
• Ohjelman etusivu
• Ohjelman kuvaus
• Osallistuminen
• Projektit
• Julkaisut ja linkit
• Kansainvälinen yhteistyö
• Seminaarit
• Yhteystiedot
• Liity postituslistalle
• Palaute
Kommentteja voivat esitää vapaasti tässä viestiketjussa kaikki!
Uutisvuoksi 1.4.2010
http://www.uutisvuoksi.fi/Uutiset/2010/04/01/Vuoksen palauttaminen lohijoeksi vakavasti esille/201058757855/17
Lainaukset linkistä:
Vuoksen palauttaminen lohijoeksi vakavasti esille
– VOIDAANKO vanha kuuluisa lohijoki Vuoksi elvyttää?
Suunnitelmissa siintää Laatokan lohen nousu Imatralle. Se vaatisi kaksi ohituspuroa Venäjän puolella oleviin voimaloihin. Suomen puolelle voisi entisöidä kutualueita Vuokseen ja sen useisiin sivu-uomiin ja -jokiin.
Kalliita kalaportaita ei tarvita, sillä tilaa riittää voimalat ohittavien purojen rakentamiseen. EU pyrkii yhteistyössä Venäjän kanssa rajan ylittäviin yhteisiin hankkeisiin, joten rajayhteistyörahoitusta pidetään mahdollisena.
Kommentti
Koko joen pituudelta Vuoksen veden puhtaus olisi saatava varmistetuksi kaukaiseen tulevaisuuteen niin, että Laatokan lohi voi elää ja nousta ylös Vuoksessa.
Hesarissa on hyvä juttu vesistöjen ravinnekuormituksesta. Artikkeli on luettavissa paperilehdessä ja netissä: HS digilehti, maksullinen palvelu.
Helsingin Sanomat 1.10.2010 s. A9
”Jätevesien puhdistuksessa täyskäännös”
”Monissa kaupungeissa jätevesistä poistetaan typpeä vähemmän kuin kotitalouksilta vaaditaan. Haja-asutuksen poistettava typestä 40 %.”
”YMPÄRISTÖMINISTERI Paula Lehtomäen (kesk) mielestä jätevesien sisältämän, Itämerta rehevöittävän, typen poistoa on tehostettava kaikkialla, myös sisämaan kunnissa.”
AIEMMIN on ollut käsitys: ”Suurissa sisävesissä typpi ei aiheuta rehevöitymistä, vaan ratkaisevaravinne on fosfori.” HS 1.10.2010.
…”jos yhdyskuntien puhdistamoilla typenpoisto nostettaisiin jopa 90 prosenttiin,
typpikuorma vähenisi 7 800 tonnia. `Ja tähän päästäisiin joillakin sadoilla miljoonilla euroilla.`”
Sanoo ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.
”Lehtomäki muistuttaa, että sisämaan päästöt vaikuttava myös Itämeren tilaan.
`Itämeri on laaja käsite. Jopa Kuhmosta menee valumavesiä Itämereen tervareittiä myöten.` ”
KOMMENTTI
Mitä poliittisesti kauaskantoisia ja järjestelmällisiä toimenpiteitä tarvitaan Vuoksen vesistössä, Saimaan vesistöalueella ja Vuoksen valuma-alueella?
Pitäisikö TEKESin Vesistöohjelma päivittää ympäristöministeriön muuttuneen typpipolitiikan vuoksi?
Miksi?
"Imatra antanee Lappeenrannan johtaa jätevetensä Vuokseen"
”Lappeenranta päättää uudesta jätevesiratkaisusta tänä syksynä. Rakentaminen voisi alkaa noin kolmen vuoden kuluttua.”
Etelä-Saimaa, julkaistu 26.8.2010.
http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=13594
Lainaus edellä olevasta linkistä:
”Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen tiivistää imatralaisten näkemyksen.
- Jos Lappeenranta sen toteuttaa niin kuin on sovittu, niin ei siinä mitään.
Meidän asiantuntijamme ovat olleet sitä puolin ja toisin valmistelemassa.”
Kommentti
1) Mistä tarkkaan ottaen on sovittu Lappeenrannan kanssa (ei voi olla salaisuus)?
2) Voiko sopimuksen julkaista yksityiskohtaisesti (mikä estäisi)?
3) Onko sopimus kirjallinen, laillisesti imatralaisten kannalta pitävä, ja mitkä sanktiot tai rahalliset sakot on määritelty, jos sopimusta ei noudateta (luultavasti sopimus tuottaa "yllätyksen")?
4) Havainnollisesti: kuika puhdasta heidän jätevesi on numeerisesti ilmoitettuna?
5) Mitkä normit Lappeenrannassa huippuhyvin puhdistettu jätevesi on?
6) Ylipäätään, kuika putaaksi jätevesi voidaan puhdistaa parhaalla tekniikalla, ja kuinka paljon se maksaa?
Voisiko riippumaton Imatralainen-lehti selvittää sopimuksen sisällön, ettei tarvitse imatralaisten jälkikäteen ihmetellä mitä oikein tapahtui - puun takaa?
Deadline 20.10.2010 - lehteen tai aikaisemmin. Sopiiko? :)
http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=13594
Lainaus linkistä:
”Imatran kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tanninen (sd.) sanoo näyttävänsä vihreää valoa puhdistetuille jätevesille.
- Ei siitä puhdistetusta melkein juomakelpoisesta Vuokseen laskettavasta vedestä kenellekään haittaa ole. Jos Lappeenranta rakentaa, maksaa ja puhdistaa, reunaehdot täyttyvät.
Aiemmin esitettyjä yhteispuhdistamoita ja maakunnallisia vesiyhtiöitä ei sen sijaan voinut hyväksyä.”
KOMMENTTI
A) ”Rakkolanjoki on edelleen kaupungin (Lappeenranta) ykkösvaihtoehto.” ”Ja Lappeenranta ei halua laskea jätevesiään ainakaan Pien-Saimaaseen.” E-S 26.8.2010
B) Suur-Saimaa voi olla hyvä ja halpa vaihtoehto Lappeenrannalle, jolloin säästyneitä miljoonia voidaan käyttää tehokkaampaan puhdistustekniikkaan. Rahalle löytyy muitakin käyttökohteita: Pien-Saimaan ja Rakkolanjoen puhdistus, uusi teatteritalo, Sammonlahden uimahalli, Joutsenon uima- ja jäähalli.
Kommenttiin liittyvä kartta: http://kartat.eniro.fi/m/IP1e2
KUMPI VAIHTOEHTO ON HELPOMPI mielestäsi helpompi suunnitella sekä nopeampi ja taloudellisesti edullisempi toteuttaa:
1)
Asentaa melkein juomakelpoisen veden siirtoputki Lappeenrannassa maastoon 5 km Saimaan rantaan ja siitä edelleen putki lasketaan 20 km Suur-Saimaan pohjaan – Lappeenrannan puolelle lähelle Mietinsaarta ja Tiurunsalmea, jolloin melkein juomakelpoinen vesi joutuu voimakkaaseen virtaukseen ja imuun lähellä Vuoksen suuta?
Suur-Saimaan päävirtaus on noin 550 kuutiometriä sekunnissa ja Vuoksessa 600 kuutiometriä sekunnissa.
- Korostettakoon, että Lappeenrannan puhdistetussa jätevedestä ei ole kenellekään mitään haittaa Suur-Saimaaseen johdettuna, koska vesi on puhdistettu melkein juomakelpoiseksi, kuten Etelä-Saimaa-lehden artikkelista käy ilmi (26.8.2010). Lisäksi putki voi olla loppupäässä haaroitettu useampaan laskupisteeseen sekoittumisen parantamiseksi. Vuoksi imee voimakkasti puoleensa vedet sekä avovesi- että jääpeitteisen Saimaan aikana.
- Suurena etuna on myös se, että putki kulkee koko matkan ainoastaan Lappeenrannan alueella, eikä Imatran kanssa tarvitse neuvotella suuremmin neuvotella. Tässä vaihtoehdossa putkea ei jouduta linjaamaan maanteiden yms. poikki, eikä monien yksityismaitten läpi, kuten on vaihtoehdossa 2).
2)
Rakentaa melkein juomakelpoisen veden siirtoputki maastoon monien esteiden läpi, Lappeenrannan Toikansuolta tai Hyväristönmäestä Imatran Mellonkylään?
Kun lähtökohta on, että Lappeenranta puhdistaa jäteveden Lappeenrannassa melkein juomakelpoiseksi, parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen, niin kyllä pitäisi olla mahdollista johtaa puhdistettu, melkein juomakelpoinen vesi Suur-Saimaalle esimerkiksi lähelle Tiurunsalmea, missä se sekoittuu suureen vesimäärään. Kaukaan ja Pulpin tehtaat laskevat myös nykyisin puhdistetut jätevetensä Saimaaseen. Monet kaupungit laskevat puhdistetut jätevetensä Vuoksen vesistöön tai Saimaaseen.
Google: Suur-Saimaan päävirtaus
Google: Vuoksen virtaama
Vuoksi, Tainionkoski: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/q0411450y/wqfi.html
Kommentoi, onko mielestäsi helpompaa ja selkeämpää rakentaa melkein juomakelpoiseksi puhdistettujen jätevesien 30 km pitkä putki Suur-Saimaan pohjaan tai
vaihtoehtoisesti rakentaa se 35–40 km pituisena Lappeenrannasta maastoreittiä Mellonlahdelle Imatralle?
Mitä erilaisia hankaluuksia tai etuja koituu näissä kahdessa vaihtoehdossa?
Tavalliset lappeenrantalaiset veronmaksajat, eivät voi ymmärtää sitä, että melkein juomakelpoiseksi puhdistettua vettä ei voisi muka johtaa puhdistusteholtaan parannetulta Lappeenrannan Toikansuon jätevesipuhdistamolta Rakkolanjokea pitkin Suomenlahteen.
Miksi pitää tuhlata lappeenrantalaisten veroeuroja kalliiseen, 35–45 miljoonaa euroa maksavaan, melkein juomakelpoista vettä Vuokseen siirtävään, 40 km pitkään vesiputkeen?
Nyt viimeistään on journalistien kerrottava lappeenrantalaisille ja imatralaisille kaikki asiaan liittyvät ”koplaukset” ja lehmänkaupat!
YLE, julkaistu 16.10.2010
”Sailas: Jätevesiasetus järkyttävä esimerkki varojen tuhlauksesta”
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/10/sailas_jatevesiasetus_jarkyttava_esimerkki_varojen_tuhlauksesta_2059925.html
"Sailaksen mukaan asetuksen kustannustehottomuus on kiistaton, koska haja-asutusalueiden alle viiden prosentin osuutta typpipäästöistä ja alle kymmenen prosentin osuutta Suomen fosforipäästöistä on torjuttu 2,5 miljardin euron investoinneilla. Sailas sysääkin vastuuta vesiensuojelusta maataloudelle."
Kommentoi haja-asutuksen jätevesiasetusta, maatalouden päästöjä sekä kaupunkien ja yhdyskuntien jätevesipäästöjä.
Lappeenrannan kaupungille Rakkolanjoki on puhdistetuille jätevesille ykkösvaihtoehto. Hyvä niin!
Ei pitäisi olla Vaasan hallinto-oikeudellakaan mitään sitä vastaan, jos Lappeenrannan Toikansuolla ja myöhemmin uudessa Hyväristönmäen jätevesien puhdistuslaitoksessa (40 miljoonan euron investointi) lähes juomakelpoiseksi tai paremmaksi puhdistettu jätevesi johdetaan Haapajärven ja Rakkolanjoen pohjassa, ja edelleen Viipurinlahden pojassa kauemmas merelle. Huomaa Viipurinlahden ja Suomenlahden vesistönsuojelu.
Vesi virtaa Rakkolanjoessa luontaisesti merelle, niin myös sen pohjassa olevassa putkessa hyvin puhdistettu, juokseva ja notkea, lähes juomakelpoinen jätevesi.
Putki voitaisiin asentaa samalla kun Haapajärvi väliaikaisesti kuivatetaan rehevöitymisen poistamiseksi. Samoin putkea voidaan asentaa Rakkolanjoen pohjaan sitä mukaa kun joen rehevöitymisen saneeraustoimenpiteitä tehdään. Näin voidaan säästää työkuluissa.
Olisiko tämän noin 45 km pituisen – lähes juomakelpoista vettä johtavan – putken asennus järven, joen ja merenpohjaan, edullisempi vaihtoehto kuin 40 km pituisen putken rakentaminen maastoon välille Hyväristönmäki – Vuoksi? Kuinka paljon edullisempi? Rikas Venäjä voisi osallistua myös rahoitukseen.
Lappeenrannan kaupungilla jätti-investointi
Hyväristönmäen uuden jätevesien puhdistuslaitoksen on sanottu maksavan noin 40 miljoonaa euroa.
– Kuinka puhtaaksi tällä rahalla voi puhdistaa Lappeenrannan jätevedet?
– Kelpaako Vaasan hallinto-oikeudelle?
Maksaisiko Hyväristönmäessä lähes juomakelpoiseksi puhdistetun jäteveden – maastoreittiä Vuokseen kulkeva – putki pumppuasemineen myös noin 40 miljoonaa euroa (yleensä kustannukset karkaavat ensimmäisestä arviosta). Tässä vaihtoehdossa vuosittaiset ylläpitokulut ja korjausinvestoinnit on laskettava mukaan.
Puhdistamon ja putken investoinnit olisivat yhteensä 80 miljoonaa euroa.
– Kuinka paljon pitäisi investoida lisää Hyväristönmäkeen niin, että puhdistuksen jälkeen vesi voidaan laskea Vaasan hallinto-oikeuden mielestä sellaisenaan Rakkolanjokeen, jolloin Lappeenrannan ei tarvitse rakentaa kallista puhdistetun veden siirtoputkea lainkaan?
Jos oletetaan, että lisäinvestointi Hyväristönmäkeen 5 miljoonaa euroa = ultrapuhdasta vettä.
– Kokonaisinvestointi 40 5 = 45 miljoonaa euroa.
– Kalleimmassa vaihtoehdossa kokonaisinvestointi 80 miljoonaa euroa.
SÄÄSTÖ Lappeenrannan kaupungille olisi 80 - 45 = 35 miljoonaa euroa.
– Joko kelpaa Vaasan hallinto-oikeudelle?
Pannaanko paremmaksi?
Imatran kaupunki
Imatran kaupungin ehdoton kanta on, että jätevedet on puhdistettava Toikansuolla tai Hyväristönmäessä.
Imatralaiset eivät halua maksajiksi.
Imatran kaupunki ja Imatran kaupungin asukkaat haluavat palauttaa Vuoksen kirkasvetiseksi lohijoeksi!
.
Wikipedia: Rakkolanjoki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkolanjoki
"Rakkolanjoki alkaa Lappeenrannan taajaman etelälaidalta ja virtaa Haapajärven läpi kohden valtakunnan rajaa. Venäjän puolelle Rakkolanjoki siirtyy Keskisaaren kylässä lähellä Vainikkalaa. Hounijoki yhtyy Rakkolanjokeen Nurmissa. Joki laskee Viipurinlahteen Viipurin länsipuolella lähellä Tienhaaran (Seleznovo) kylää."
Myös: http://www.top-swiat.eu/wikipedia/w/fi/Rakkolanjoki
Rakkolanjoen valuma-alue ulottuu Lappeenrannan keskustasta mereen Viipurinlahdelle
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=112290&lan=fi
1) Pitääkö Lappeenrannan lähes juomakelpoiseksi puhdistettujen jätevesien siirtoputken kulkea vain ja ainoastaan Suomen puolella (vrt Saimaan kanava), eikä lainkaan Venäjän puolella, vaikka sillä saavutettaisiin Rajavesikomission mielestä Suomesta Venäjälle virtaavien jokien ja järvien parempi puhtaus?
2) Voiko hyvin puhdistettujen jätevesien siirtoputki myötäillä LUONTAISESTI SUORAAN MEREEN, Viipurinlahdelle, LASKEVAA Rakkolanjokea –, tai joen mutkia oikoen, mutta maaston merelle laskevaa keskimääräistä korkeuskäyräprofiilia noudattaen niin, että veden painovoimainen paine riittää veden juoksuttamiseksi putkessa mereen, eikä sähköstä riippuvia pumppuasemia tarvita?
– Aiheutuisiko tästä reitistä vähiten haittaa putken reitillä yksityisille maanomistajille?
– Sekä vähiten kustannuksia Lappeenrannan taajaman asukkaille ja veronmaksajille?
– Sekä vähiten haittaa putken suunnittelulle ja rakentamiselle eli vähiten maanteiden, vesistöjen yms. ylityksiä ja alituksia, esimerkiksi Saimaan kanava?
– Nopeampaa suunnittelua ja rakentamista?
– Vähiten käyttöhäiriöitä, kun ei ole sähköstä riippuvia pumppuasemia?
– Koituuko tästä vaihtoehdosta vähinten veronmaksajille vuotuisia käyttökustannuksia ja korjausinvestointeja pitkällä aikavälillä?
Vähiten harmaita hiuksia rajavesikomissiolle ja varsinkin näitä jätevesiä tuottaville veronmaksajille!
Puhtaampaa tulevaa lohijokea, Vuoksea!
Lähde: ympäristö.fi / Vesi / Kaakkois-Suomi
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=11310&lan=fi
Linkin sivulla 9/24 on vesien laatuluokituksen määritelmät ja kartta vuodelta 1999:
”Vesien laatu, yleinen käyttökelpoisuusluokitus.”
1) Rakkolanjoki, veden laatu huono.
. . Punainen; huono: ”Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama. Vesistö soveltuu huonosti mihinkään käyttömuotoon.”
2) Kaukaan tehtaiden sekä Saimaan kanavan edusta näkyy keltaisena ja ilmeisesti pistemäisesti myös punaisena, kuten luokituksen esimerkissä sanotaan.
. . Keltainen; välttävä: ”Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan voimakkaasti likaama tai muuttama. Vesistö soveltuu vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset.”
3) Pulpin edusta näkyy vihreänä.
. . Vihreä; tyydyttävä: ”Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä tai muuttama. Luokkaan kuuluvat myös luonnostaan rehevät tai humuspitoiset vesistöt. Soveltuu tyydyttävästi eri käyttömuotoihin.”
4) Kyläniemen eteläpuoleinen osa Saimaasta näkyy vaaleansinisenä
. . Vaaleansininen; hyvä: ”Vesialue on lähes luonnontilainen tai lievästi rehevöitynyt. Vesistö soveltuu vielä hyvin eri käyttömuotoihin.”
5) Kyläniemen pohjoispuoli
.. Tummansininen; erinomainen: ”Vesialue on luonnontilainen. Vesistö on karu, kirkasvetinen tai lievästi humuspitoinen sekä soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.”
KOMMENTTI
Todennäköisesti aikanaan ympäristöviranomaisten vaatimuksesta sekä Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolla (tai uudella puhdistamolla Hyväristönmäessä) että Kaukaan ja Pulpin tehtailla jätevedet puhdistetaan lähes juomakelpoiseksi, kun niiden nykyiset jätevesien ympäristöluvat päättyvät.
Vaihtoehto 1:
Jos nämä kaikki tämän alueen melkein juomakelpoiseksi puhdistetut jätevedet laskettaisiin osakkaiden yhdessä maksetussa putkessa samaan paikkaan tai hiukan pohjoisemmaksi, mihin Pulpin tehtaat nykyisin laskee puhdistetut jätevedet, niin mihin laatuluokkaan ja minkä väriseksi kartalla muuttuisivat eteläisen Saimaan vedet Kyläniemen eteläpuolella ja Kaukaan tehtailta Vuoksen suulle?
Vaihtoehto 2:
Voidaanko seuraavien sadan vuoden aikana edes lähes juomakelpoiseksi puhdistettua jätevettä laskea lainkaan Saimaaseen tai Vuokseen?
Pitäisikö siinä tapauksessa alueen lähes juomakelpoisille rakentaa osakkaiden yhdessä maksama siirtoputki merelle:
1) Lyhin reitti ja painovoimaista veden virtausta hyväksi käyttävä reitti Toikansuon yhteispuhdistamolta Rakkolanjokea seuraten Viipurinlahdelle
2) Toikansuolta pumppaamalla Luumäelle ja sieltä merelle viettävässä maastossa painovoimaisesti Virolahdelle?
3) Toikansuolta valtakunnan rajalle Rakkolanjoen reittiä hyödyntäen ja siitä rajavyöhykkeellä – "ei kenenkään maalla" – Virolahdelle ja Suomenlahdelle?
Olisiko jo tässä vaiheessa otettava suunnittelussa huomioon, lähes juomakelpoiseksi puhdistettavien jätevesien siirto samassa siirtoputkessa suoraan merelle kuormittamatta Saimaata ja Kaakkois-Suomen pieniä jokia?
Onko Kaukaan ja Pulpin edustojen vedet puhdistuneet sen jälkeen, kun edellä mainittu vesien laatua selventävä kartta on julkaistu?
Akvedukti
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Akvedukti
”Akvedukti (lat. aquaeductus) on puusta, kivistä, tiilistä tai betonista rakennettu vesijohto, jossa vesi virtaa painovoimaisesti. Vanhimmat akveduktit olivat käytössä jo Ramses II:n aikana Egyptissä, mutta useimmiten ne yhdistetään roomalaisiin.
Kehitysmaissa ne ovat edelleen suosittuja, sillä ne ovat edullisia rakentaa ja helppoja ylläpitää.”
Puhdistaako biokaasulaitos Lappeenrannan ja teollisuuden jätevedet ultrapuhtaaksi?
Tekniikka&Talous-lehti 1.10.2010 s. 18.
”Levä lisää energiatehokkuutta”
Lue juttu kokonaan lehdestä, tässä klippejä:
”Levä käyttää ravinnokseen lietevesien typpeä ja fosforia. Levä puhdistaa samalla jätevedet puhtaammaksi kuin kemiallinen puhdistamo.”
”Levä kasvaa hyvin, osin liiankin hyvin.”
”Puhdistuksen jälkeen levä päätyy metaanin raaka-aineeksi. Jäljelle jäävä aines voidaan hyödyntää lannoitteena.”
”Etanolin vuosituotannoksi 70 000 asukkaan yhteisössä on laskettu 660 000 euroa. Etelä-Kymenlaakson jätteistä syntyisi alustavan arvion mukaan energiaa kuuden miljoonan euron arvosta.
Tähän ei vielä ole laskettu teollisuuden nykyisin fosforin ja typen poistamia kustannuksia.”
”Hanke kiinnostaa sellu- ja paperiteollisuutta todella paljon”, projektipäällikkö Järvinen kertoo.
”Tavoite voisi olla vaikkapa paperitehtaan lauhdevesien yhteyteen rakennettava mittava laitos”, projektipäällikkö Jari Järvinen Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:stä.
”Levässä on öljyä kymmenkertaisesti palmuöljyyn verrattuna.”
”Anjalan pilottilaitoksen kustannukset ovat 20 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan laitos maksaa itsensä takaisin neljässä vuodessa.”
KOMMENTTI
TULOT
– Kun tällä menetelmällä voidaan saada tuloja sekä Lappeenrannan kaupungille että sellu- ja paperiteollisuudelle, niin kehitystyön tulokset kannattaa selvittää ennen kuin Lappeenranta investoi jätevesien puhdistukseen, tai investoinneiltaan ja käyttökuluiltaa kalliiseen puhdistettujen jätevesien siirtoputkeen.
Mielenkiintoa riittää sellu- ja paperiteollisuudelle sekä teollisuudelle laitteita suunnittelevissa yrityksissä.
Levän hyödyntämistä ovat tutkineet erityisesti ja Yhdysvallat ja Hollanti.
– Hyvällä yhteistyöllä tästä voisi kehittyä mittava vientituote kaakkoissuomalaisille sekä
imatralaisille yrityksille.
”Finnairin suunnitelmat biopolttoainelennoista lykkääntyvät” yle.fi, julkaistu 26.1.2011
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01/finnairin_suunnitelmat_biopolttoainelennoista_lykkaantyvat_2317946.html
”Finnairin ympäristöjohtaja Kati Ihamäki kertoo, että Finnair ei ole toistaiseksi löytänyt sopivaa raaka-ainetta sopivaan hintaan.
Lopullisesti suunnitelmia biopolttoaineen käytöstä ei ole kuitenkaan haudattu.
– Olemme mukana muun muassa yhdessä levätutkimushankkeessa ja muutamassa muussakin sopivan biopolttoaineen löytämiseksi, Ihamäki sanoo.” YLE Uutiset
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Energiatekniikan koulutusohjelma / ympäristötekniikka
Juha-Pekka Vatanen
LEVÄBIOMASSAN KASVATUS, KAASUTUS JA ENERGIANTUOTANTO
Opinnäytetyö 2010
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22339/Vatanen_JuhaPekka.pdf?sequence=1
Lue lisäksi opinnäytetyön lopussa sivuilla 47 ja 48 olevat Kymen Sanomien ja Tekniikka ja Talous -lehden kirjoitukset levän kasvatuksesta ja hyödyntämisestä.
– Kymen Sanomat, 8. kesäkuuta 2010: ”Levä syö hiilidioksidipäästöt”
– Tekniikka ja Talous, 10. syyskuuta 2010: ”Anjalassa tutkitaan levien kasvatusta biokaasulaitoksen tarpeisiin”
Kestävän kehityksen mukaista energiantuotantoa ja jätevedenpuhdistusta
Levää voidaan hyödyntää uusiutuvan bioenergian tuotannossa. Samalla levää voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkien, teollisuuden ja maatalouden jätevesien typen ja fosforin poistossa. Typpi ja fosfori sitoutuvat levään, mistä ne voidaan ottaa talteen lannoitteeksi.
Levänkasvatus altaissa on suuren mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena kaikkialla.
Levänkasvatus on mahdollista hajautetusti vaikka pienyksiköissä tai suurissa teollisissa laitoksissa, missä hyödynnetään teollisuuden savukaasujen hiilidioksidia ja lauhdevesien lämpöä. Levänkasvatus sopii erittäin hyvin sellu- ja paperiteollisuuden yhteyteen, koska niiden tekniikkaa voidaan käyttää hyväksi. Tutkimustyötä tehdään levänkasvatuksen soveltamiseksi pohjoisiin olosuhteisiin sopivaksi.
Kaakkois-Suomi ja Etelä-Karjala ovat vahvoilla savupiipputeollisuuden ansiosta.
Mitkä olisivat Imatran seudulla mahdollisuudet levän hyödyntämiseen ja työpaikkojen lisäämiseen pienessä sekä suuressa mittakaavassa?
Kuopion puhdistetut jätevedet johdetaan Kallaveteen.
http://www.kuopio.fi/tek.nsf/TD/191103151731623?OpenDocument
Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo on aktiivilietelaitos, jossa fosforinpoistoa on tehostettu rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Puhdistusprosessissa jätevedestä poistetaan mekaanisesti hiekka ja kiinteät jätteet, biologisesti orgaaninen aines ja typpi sekä kemiallisesti fosfori.
Jäteveden puhdistusvaatimukset
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/031203132548431/$FILE/jvpuhdistusvaatimukset.pdf
Kallavesi kuuluu Vuoksen vesistöön
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kallavesi
http://maps.google.com/maps?f=q&hl=en&q=Kallavesi, finland&ie=UTF8&ll=62.883327,27.68486&spn=0.240052,0.862427&t=h&om=1
Jos paskaputki johdetaan vuokseen lähelle ryssän rajaa ei siitä ole haittaa kellekkään. Ryssä hukku nyt jo omaan paskaan, joten tuskin se edes huomaa mitään.
Ei haittaa kenellekkään... hmm... kuka haluaa paskaputken omaan mökkirantaansa? Haluaisin myös tietää kuinka monen päättäjän maiden läpi tuo paskaputki tulee kulkemaan? Maan omistamisella ei nykypäivänä ole minkäänlaista arvoa. Sitä vaan suunnitellaan "yhteishyödyllisiä" hankkeita, jotka sitten koituvat maanomistajien taakaksi. Korvaus jonka näistä projekteista saa ei vastaa lähellekään aiheutettuja kuluja!
Eduskunta- ja kunnallisvaaleissa sekä Imatran valtuustoa sitovissa, Imatran asukkaiden kansanäänestyksissä äänestäessä kannattaa miettiä tarkoin puoluetta ja ehdokasta, ettei joudu näiden putkien yms. ruhtinaallisiksi kasvavien kulujen maksajaksi. Pidetään puoliamme, eikä olla vedätettävänä.
Tutkimusten mukaan vain 10 prosenttia Suomessa luottaa poliitikkoihin.
Seurataanpa tarkkaan, mitä on puhuttu ja tullaan puhumaan.
Etelä-Saimaa 26. elokuuta 2010:
”Vuoksi-vaihtoehto maksaisi ensimmäisessä vaiheessa noin 34 miljoonaa euroa, jolla rakennettaisiin siirtoviemäri ja saneerattaisiin Toikansuon puhdistamoa.
Ensi vuosikymmenellä olisi vielä tehtävä toinen iso investointi eli rakennettava uusi puhdistamo joko Lappeenrantaan tai Imatralle.”
KOMMENTTI
Edellinen lainaus on painettu lehteen vain vajaa puoli vuotta sitten.
Onko Etelä-Saimaa-lehdellä tai Lappeenrannan kaupunginvaltuustolla tai Lappeenrannan kaupunginhallituksella tai muilla puolin ja toisin asianosaisilla – johtavassa asemassa olevilla – yhä edelleen 12.2.2011 ja tämän jälkeen salaisena ajatuksena, että Lappeenranta päästetään rakentamaan jätevedenpuhdistamo Imatralle 2020-luvulla ja saadaan Imatran veronmaksajat pakkoliittymään suuren kaupungin suurten kulujen maksajaksi?
Lappeenrannaltakeskeisiltä tämänsuuntaisia "yhteistyösumutuksia" on riittänyt Imatran suuntaan.
Etelä-Saimaa 26. elokuuta 2010: ”Imatran päättäjät katsovat, että Lappeenrannan kanssa yhdessä tehty selvitys Vuoksi-vaihtoehdosta täyttää Imatran asettamat reunaehdot. Niiden mukaan Lappeenranta rakentaa, maksaa ja puhdistaa jätevetensä. Yhteispuhdistamolle Imatra ei vieläkään lämpene.”
KOMMENTTI
Odottaako Etelä-Saimaa-lehti (Sanoma News), että VIELÄ tapahtuu jonkinlainen Imatran veronmaksajien ”lämpeneminen” ennen 2020-lukua tai sen jälkeen?
Etelä-Saimaa 8. tammikuuta 2011:
”Suomen Ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi arvioi Etelä-Saimaalle, että vesistön kannalta Suur-Saimaalla ja Vuoksella ei purkupaikkana ole merkittävää eroa.
Nykyaikaisen puhdistamon teho on niin hyvä, ettei puhdistettujen jätevesien pitäisi aiheuttaa merkittävää haittaa kummassakaan.”
Siis ei puhdistetuista jätevesistä ei ole merkittävää haittaa Suur-Saimaalle!
KOMMENTTI
Ratkaisu on Lappeenrannan, ei maakunnallinen.
Suur-Saimaa on vaihtoehtona otettava vahvasti esiin faktoihin perustuen.
Suomen ympäristökeskuksen lausunnot tuntuvat objektiivisilta, asiallisilta ja hyvin loogisilta, kun suhteuttaa asian syvään ja laajaan Suur-Saimaaseen, missä virtaus on suuri.
Tuntuu varsin oudolta, että Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen (Sanoma News) pääkirjoitustoimittajat vänkäävät suurin otsikoin Vuoksi-vaihtoehdon puolesta, vaikka asiantuntijat olisivat muuta mieltä!
Taustalla on kaiken aikaa ollut vuosia, mitä Lappeenrannan johto vielä tulee sopimisista huolimatta tekemään, ilmeisesti joidenkin imatralaisten tukemana, koska Imatran päättäjätkin sulkevat silmänsä Suur-Saimaa-vaihtoehdolta, vaikka se on relevantti.
Opportunisti Lappeenranta ja sen johto vänkää jätevedenpuhdistamoa kohti Vuoksea, onko näin?
Uutisvuoksi, 7.1.2011 s. 2: ”Jätevesiongelma on maakunnallinen”
”Jos ja ilmeisesti kun Lappeenranta jätevetensä Vuokseen kaataa, Imatran on syytä olla prosessin aikana hereillä. Ensinnäkin vireillä ollut, maakunnallinen jätevesiyhtiö ei voi olla ratkaisu, vaikka sellaista ajatusta Lappeenrannassa kenties vielä pidetään hengissä. Se tietää muillekin kunnille eikä niin voi käydä.”
Onko Lappeenranta järjestämässä jälleen konfliktin Imatran kanssa, vai mistä Uutisvuoksen huoli johtuu?
SUUR-SAIMAA-VAIHTOEHTO
Ovatko Imatran ja Lappeenrannan edustajat edes halunneet tutkia melkein juomakelpoisten vesien laajaa sekoittamista Suur-Saimaan valtavan suureen vesimäärään, missä virtaama on suuri.
Vrt. Toikansuon puhdistamo – Rakkolanjoki – Viipurinlahti – Suomenlahti.
Uutisvuoksi 8.1.2011 s.4
”Myös arkijärjellä tuntuisi kummalliselta johtaa vedet ensin Suur-Saimaalle, kun virta vie ne joka tapauksessa kohta Vuokseen.”
– Monet kaupungit laskevat jätevetensä Saimaan vesistöön. Mikä ongelma on Uutisvuoksen mielestä siinä, että Suur-Saimaan todella suureen vesimassaan sekoittumisen jälkeen, parhailla mahdollisilla menetelmillä puhdistetut jätevedet virtaavat Vuokseen? Purkupisteitä voi olla useita.
Lisäksi vesistöön jouduttuaan käynnistyy jäteveden luonnonmukainen puhdistumisprosessi, mikä osaltaan jonkin verran pienentää vaikutuksia. Vesi on todella niin puhdasta ja laimentunutta, täysin sekoittuneena moneen kertaan, ennen kuin se virtaa vuolaaseen, hapekkaaseen Vuokseen – läpi Tainionkosken ja Imatran kuohujen!
Etelä-Saimaa 26.8.2011: ”Ei siitä puhdistetuista melkein juomakelpoisesta Vuokseen laskettavasta vedestä kenellekään haittaa ole”, Imatran kaupunginvaltuutettu Heikki Tanninen (sd.)
Siirtolinjan rakentaminen Suur-Saimaalle on 40 prosenttia halvempi vaihtoehto, ja monessa suhteessa mutkattomampi ja nopeampi vaihtoehto kuin 41 km pitkän siirtolinjan kaivaminen maahan, monien esteiden läpi?
– Mitä jos NordStream-kaasuputki kaivettaisiin maahan, sen sijaan että se lasketaan mereen?
Etelä-Saimaan vesien laadun kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että ratkaisussa otetaan pitkän ajan kehityksessä huomioon myös Joutsenon sekä Kaukaan ja Pulpin tehtaiden jätevedet, vaikka ne liittyisivät järjestelmään joskus myöhemmin. Puhdistamo voisi olla vaikka Joutsenon Pulpilla.
Fakta on, että monet kaupungit ja tehtaat (Kaukaa ja Pulp) laskevat puhdistetut jätevedet Saimaan vesistöön, eikä mitään kysymystä ole noussut niissä esiin matkailun ja Saimaan sinisyyden kannalta. Kaikki Saimaan kaupungit edistävät matkailua ja veneilyä, vaikka laskevat melkein juomakelpoiset vedet Saimaaseen – se on tätä päivää.
Google:
UPM ELY-keskus biokerosiini; Palmuöljy levä biodiesel; Levä bioenergia; Bioenergiaa lietteestä ja levästä; Levästä liiketoimintaa; Levä lisää energiatehokkuutta; Levä biokaasu; Biodiesel; Levä biokerosiini;
ELY-keskus Kaukaan biopolttoainelaitos
Levästä liiketoimintaa Kymenlaaksossa
http://www.haminanenergia.fi/files/download/Tiedote_Levastaliiketoimintaa.pdf
”Potentiaalia löytyy eri tuotantosuunnille”
”Levän kasvatuksella on useita potentiaalisia tuotantosuuntia. Biokaasulaitoksen rejektivettä voidaan rikastaa levällä, jolloin saadaan merkittävä parannus metaanin tuottoon ja samalla myös rejektivedestä saadaan puhdistettua ja otettua talteen arvokkaat ravinteet.
Jätevedenpuhdistamoissa on levän avulla mahdollista alentaa typpi- ja fosforipäästöjä.”
Koko Kaakkois-Suomen laajuinen yhteistyöprojekti
Suur-Saimaa on hyvä vaihtoehto hyvin puhdistettuille jätevesille.
Etelä-Saimaan ja Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan mukaan, Lappeenrannan mahdollisimman hyvin puhdistetuilla jätevesillä, ei ole merkittävää vaikutusta Saimaalle kunhan ne siirretään riittävän kauas.
Putki voidaan jakaa useammaksi purkupisteeksi, jolloin pistemäistä kuormitusta ei synny.
Etelä-Saimaa lauantaina 12. helmikuuta 2011
”Kauemmas Suur-Saimaalle johdettuna [Lappeenrannan mahdollisimman hyvin puhdistettujen jätevesien] vaikutus kuitenkin peittyisi tavanomaisiin vedenlaatuvaihteluihin ja muihin kuormitustekijöihin.”
Vesien käyttökelpoisuusluokitus 2000–2003, Kaakkois-Suomi
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=29801&lan=fi
Veden laatu Suomessa alueittain
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7544&lan=fi
Vaikea uskoa, että Lappeenranta tekee hyvää hyvyyttään maakunnallista tasoa olevan erittäin pitkän ja kalliin siirtoviemärin ja erittäin kalliin jätevedenpuhdistamon Vuokselle, kun se on sanonut omankin kokoluokan puhdistamon olevan sille liian kallis maksaa.
Lappeenrannan kaupunki ja valtuusto valmistelee hanketta maakunnallisena, vaikka muut demokraattisesti ohjatut kunnat ilmoittavat etteivät ole mukana maakunnallisessa yhteispuhdistamossa, paitsi Lemi ja Taipalsaari. Pelkästään niiden kannalta Vuoksi-vaihtoehto ei ole perusteltu.
Paljon on pelissä pelimerkkejä.
Kun moneen kertaan lehdissä on todettu, että Imatra eikä muutkaan maakunnan kunnat lämpene yhteispuhdistamolle, eikä tule osallistumaan millään tavoin maakunnalliseen yhteispuhdistamoon, nyt eikä tulevaisuudessa, niin kertokoon ken tietää, miksi ihmeessä Lappeenrannan kaupunginjohtaja esitti Lappeenrannan kaupunginhallitukselle Vuoksi-vaihtoehtoa!
Miksi Lappeenranta on valmis maksamaan 15 miljoonaa euroa enemmän siirtoviemäristä Vuokselle kuin Suur-Saimaa-vaihtoehdossa, ja lisäksi rakentamaan ”muka pyyteettömästi” uuden maakunnallista tasoa olevan puhdistamon, ilman että Vuoksen varrella sijaitseva Imatra tai muut maakunnan kunnat ovat Vuoksi-vaihtoehtoon valtuustojensa päätöksellä demokraattisesti ennakolta sitoutuneet?
Ei mikään pikkujuttu itsenäisen Imatran, kunnallisdemokratian ja imatralaisten kannalta.
Onko oikein saada ensin muiden kuntien demokraattinen päätös ja sitoutuminen, ennekuin Lappeenrannan valtuusto voi tehdä edes aloitetta tai päätöstä ympäristöselvityksen tekemisestä Vuoksi-vaihtoehdosta?
Lappeenranta on todennut, että sille uusi oma puhdistamo on kallis yksin maksettavaksi. Kuitenkin se on ilmaissut voivansa toteuttaa maakuntatasoisen Vuoksi-vaihtoehdon. Voiko Lappeenranta ensin päättää asian omassa valtuustossa ja esitellä valtiolle asian maakunnallisena saadakseen tukirahat, vaikka muiden kuntien valtuustot eivät ole ilmaisseet halukkuutta hankkeeseen, eivätkä ole tehneet asiassa demokraattista valtuuston päätöstä?
Opportunistisesti Lappeenrannan johtajille ja poliitikoille sopii, jos Imatran kaupungin asukkaat saataisiin pikkuhiljaa mukaan – vaikka vuosien kuluttua – jakamaan investoinnista aiheutuvia suuria kuluja sekä erittäin pitkästä siirtoviemäristä ja uudesta puhdistamosta koituvia vuosittaisia käyttökuluja.
Tähänkö asianosaiset päättäjät tähtäävät?
Entä jos demokraattinen Imatra päättää toisin?
Mitä kulisseissa on sovittu, ja ennen kaikkea meneekö se ohi Imatran kunnallisen demokratian?
Demokratiaan kuuluu, että Imatran kaupungin asukkaat ja kaupunginvaltuusto saavat avoimesti KAIKEN SUUNNITELMIIN LIITTYVÄN tiedon, vaikka ne olisivat aikavälin 2011–2025 tai myöhempiä tapahtumia. Ei Imatraa ja muita maakunnan kuntia koskettavaa asiaa voi viedä läpi yksipuolisesti Lappeenrannan kaupunginhallituksessa ja Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa. Käyttävätkö jotkut asemaansa väärin?
Kuinka moni imatralainen tietää, että Lappeenrannan kaupunginvaltuusto valmistelee maakunnallista siirtoviemäriä ja maakunnallista jätevedenpuhdistamoa lähelle Vuoksea, mihin Lappeenrannan kaupunki näyttää vahvasti olettavan, tai jopa tietävän varmasti, Imatran ennen pitkää liittyvän mukaan?
Imatran kaupunginvaltuutetut kertokaa äänestäjillenne, mitä mieltä olette asiasta, se on velvollisuutenne.
– Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti esittää 14.2.2011 Lappeenrannan kaupunginvaltuustolle maakunnallista jätevedenpuhdistamoa, niin sanottua Vuoksi-vaihtoehtoa.
– Lappeenrannan kaupunginvaltuusto kokoontuu käsittelemään ”maakunnallista yhteispuhdistamoa” maanantaina 21.2.2011.
Uutisvuoksi, 7.1.2011 s. 2:
”Jos ja ilmeisesti kun Lappeenranta jätevetensä Vuokseen kaataa, Imatran on syytä olla prosessin aikana hereillä. Ensinnäkin vireillä ollut, maakunnallinen jätevesiyhtiö ei voi olla ratkaisu, vaikka sellaista ajatusta Lappeenrannassa kenties vielä pidetään hengissä. Se tietäisi kuluja muillekin kunnille eikä niin voi käydä.”
Haiseeko homma kunnolla vasta jälkikäteen?
Onko Lappeenrannan kaupunginvaltuuston istunto maanantaina 21.2.2011 seurattavissa internetissä?
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11658
LAPPEENRANNAN JÄTEVESIASIA
1) KOKOUSLISTAT
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
14.2.2011 Kaupunginhallitus
21.2.2011 Kaupunginvaltuusto
2) KAUPUNGINVALTUUSTO
Kaupunginvaltuusto. Esityslista 21.02.2011 klo 18.30 -
Asianumero 19: Lappeenrannan jätevesiasia:
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20112461-19.PDF
LIITE Jätevesiratkaisu 7.2.2011:
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20112461-19-22801.PDF
Että näin | 12.1.2011 20:53, kirjoittaa:
”Ei haittaa kenellekkään... hmm... kuka haluaa paskaputken omaan mökkirantaansa? Haluaisin myös tietää kuinka monen päättäjän maiden läpi tuo paskaputki tulee kulkemaan? Maan omistamisella ei nykypäivänä ole minkäänlaista arvoa. Sitä vaan suunnitellaan "yhteishyödyllisiä" hankkeita, jotka sitten koituvat maanomistajien taakaksi. Korvaus jonka näistä projekteista saa ei vastaa lähellekään aiheutettuja kuluja!”
Etelä-Saimaa-lehti lauantaina 12. helmikuuta 2011:
”Suur-Saimaalla vedenlaatu heikkenisi, jos jätevedet johdettaisiin Joutsenon Honkalahteen.
Kauemmas Suur-Saimaalle johdettuna vaikutus kuitenkin peittyisi tavanomaisiin vedenlaatuvaihteluihin ja muihin kuormitustekijöihin.”
Kun siirtoputken Vuoksi-vaihtoehto unohdetaan kokonaan ja putkilinja lasketaan Suur-Saimaan pohjaan, niin investointikustannukset ovat 40 prosenttia edullisemmat.
Valtio tukee siirtoputkea 50 prosentilla; Lappeenranta ja Valtio sästävät.
”Vuoksi-vaihtoehdon hinnaksi johtolinjan osalta on laskettu yli 38 miljoonaa euroa ja Suur-Saimaan osalta noin 23 miljoonaa.”
UUSILLA MENETELMILLÄ SUPERPUHDASTA JÄTEVETTÄ
Lappeenrannan jätevesipuhdistamo voidaan rakentaa lähelle Pulpin tehdasta. Puhdistamolle johdetaan Lappeenrannan, Joutsenon sekä Kaukaan ja Pulpin jätevedet. Niitä voidaan hyödyntää tehtaiden yhteyteen liittyvän uudentyyppisen biojalostamon levänkasvatusaltaissa, missä jätevedet puhdistuvat puhtaammiksi kuin nykyisin yleisesti käytössä olevilla menetelmillä. Lisäksi saadaan biojalostamosta tuloja.
Puhdistamolta superpuhtaat jätevedet voidaan johtaa siirtoputkessa pienin kustannuksin kauemmas Suur-Saimaalle, jolloin Kaukaan ja Pulpin edustalla Saimaa puhdistuu luonnontilaiseksi. Superpuhtaiden jätevesien siirtoputken monihaaraisissa purkupisteissä vesi sekoittuu Suur-Saimaan valtavaan vesimäärään tehokkaasti. Suur-Saimaan kokonaisvirtauksen voimakkuus on lähes sama kuin virtaus Vuoksessa – 550 kuutiometriä sekunnissa. Suur-Saimaassa superpuhdasjätevesi puhdstuu lisää luonnon omilla prosesseilla.
Koko Saimaa Kyläniemen eteläpuolella puhdistuu luonnontilaan.
Vaihtoehto kannattaa selvittää?
Kommentteja?
Lappeenrannan kaupunki lämmittelee uudelleen maakunnallisen vesihuoltoyhtiön perustamista ja Lappeenrannan jätevesien laskemista Vuokseen, vaikka Imatran seudun kunnat ovat sanoutuneet siitä täysin irti.
Itä-Suomen ympäristövirasto ei antanut Lappeenrannalle lupaa johtaa jätevesiään Rakkolanjokeen uudesta Hyväristönmäelle rakennettavasta puhdistamosta. Päätös johti siihen, että Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja lämmittelee uudelleen maakunnallisen vesihuoltoyhtiön perustamista ja Lappeenrannan jätevesien laskemista Vuokseen. UV 30.11.2007
Lyhyt lainaus keskustelun avaukseksi.
Uutisvuoksi 30. marraskuuta 2007
Seuraavassa ote Uutisvuoksen pääkirjoituksesta:
[Lainaus alkaa]
Imatra ei tarvitse Lappeenrannan jätevesiä
Lappeenrannan kaupunki on joutumassa suurten ongelmien eteen jätevedenpuhdistamonsa kanssa. Maksumieheksi se haluaa Imatran.
Imatralla ei ole mitään tarvetta, käytöstä puhumattakaan Lappeenrannan jätevesille. Imatra ja myös Ruokolahti ottivat aiemmin tänä vuonna kielteisen kannan maakunnalliseen vesihuoltoyhtiöön. Syy oli silloin se, että yhtiön perustamisen maksumieheksi joutuisivat imatralaiset ja ruokolahtelaiset veronmaksajat. Lappeenrannalla on edessään noin 40 miljoonan euron investointi omaan jätevedenpuhdistamoonsa. Yhteisessä yhtiössä kulut jaetaan ja Imatrasta tulisi automaattisesti maksumies, vaikka varmasti mustaa yritetään valkoiseksi pestä.
Yhteiseen yhtiöön ei siis ole järkevää mennä, sillä Imatralla tilanne on kunnossa ja yhteinen yhtiö ei tuo tänne mitään hyötyä. Imatralla on taskussaan tuore ympäristölupa omalle vedenpuhdistamolleen, joka täyttää ympäristöviranomaisten asettamat uudet tiukemmat raja-arvot. Niidenkin osalta tilanne on kaiken lisäksi paranemassa parin vuoden kuluttua toteutettavien investointien jälkeen.
Imatran imagon kannalta Lappeenrannan jätevesien johtaminen Vuokseen olisi erittäin kyseenalaista. Vuoksi on puhdistunut takavuosien rappiotilasta ja se hakee matkailullista asemaansa kalastuskeitaana ja jopa suomalaisten lohijokien joukossa. Tähänkään asetelmaan ei istu oleminen eteläkarjalaisten jäteviemärinä.
Vaikka Lappeenranta on hankalassa asemassa, vahingoniloon ja irvailuun ei Imatralla ole aihetta. Jo jätti-investointi koettelee mahdollisesti syntyvän uuden Suur-Lappeenrannan taloutta heti sen alkuvuosina. Lisäksi Lappeenrannan vaihtoehdot asian hoitamiselle ovat vähissä. Jätevesien johtaminen Saimaaseen ei kuulosta hyvältä sekään. [Lainaus loppu]
Lue kaikki aiheeseen liittyvä sanomalehtien paperipainoksista. (Sanoma News verkkokooste?)
Osallistu ja kommentoi
Niin, kattelin vähän tota LPR kaupunginvaltuuston kokousta:
http://www.goodmoodtv.com/internettv/singlevideoplayer.jsp?account=Lappeenranta&id=30109330&videoId=30474385&width=512&height=288
Tästä siis oltais tekemässä maakunnallista hanketta ja se että Saimaan sijasta jätevedet lasketaan Vuokseen on Lappeenrannalle enempi imago- kuin ympäristökysymys!?
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto 21.02.2011
Asianumero 19: Lappeenrannan jätevesiasia:
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20112461-19.PDF
Lainaus:
Suur-Saimaa
”Mikäli jätevedet johdetaan kauemmaksi [Suur-Saimaalle], vaikutus peittyy kokonaan tavanomaisiin vedenlaatuvaihteluihin ja muihin kuormitustekijöihin.”
– Tämän perusteella on loogista ajatella, että kenenkään paikallisen tai matkailijan on mahdoton havaita välittömiä tai pitkän aikavälin vaikutuksia Saimaassa.
Suur-Saimaan päävirtaukseen suureen vesimäärään sekoittumisen seurauksena fosforin pitoisuus jää alle 1 µg/l, mikä on todella häviävän pieni. Purkupisteitä voi lisäksi olla useita, jolloin sekoittuminen on tehokasta Suur-Saimaan päävirtauksen ollessa sama kuin Vuoksessa.
Ks. video Lappeenranan kaupunginvaltuuston kokouksesta 21.2.2011.
Kun Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija antaa lausunnon vaikutuksista vesistöön, niin se on asiantuntijan laajaan kokemukseen ja tutkimustietojen faktojen perusteella uskottavaa: Ei merkittävää haittaa vesistölle.
Ylipäätään haittaa tai imagohaittaa Saimaan matkailulle ei voi aiheutua, kun vaikutukset häviävät muihin ihmisen aiheuttamiin kuormitustekijöihin kuten maatalouden päästöt sekä luonnon aiheuttamaan omaan kuormitusvaihteluun.
Vesillä liikkuvat matkailijat eivät voi edes tietää koko asiasta mitään.
Imagohaittaa on liioiteltu poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.