Murteista ja kielestä

jostain päin tulee tälläinen...joka omitaan heti. Et saa käyttää enää sanoja jotka, kuuluvat suomenkieleen...mistä lie matkittu...jos, haluat ilmaista jostakin ihmiseen kuvaan synonyyminen...hän on sitten ruikku tai hän on lihava...tai hänellä on kyömy nenä...tai hänellä on ohuet huulet..tai hänen kätensä ovat sellaiset räpylät tai hänellä on pitkä selkä...tässä vain esim...ihan tavallisesta puhekielestä...Nyt täytyy sanoa...hän on Big mieheksi tai naiseski..hänellä ovat huomattavan pienikokoinen...hänellä on tuo uloke siinä silmien välissä eli kasvoissaan erityislaatuinen...hänen huulensa ovat tavalliset...hänen kätensä ovat kauniit...hänellä erikoinen selkä;)) Muuten taatusti loukkaat jota kuta...Näitä oppeja levittää sitten nämä "uusoppineet", he köyhdyttävät tämän suomenkielen minimiin. Asiota joita oli ennen ihan normaalia ilmaista;)) Nyt laitetaan sitten pannaan...Ollaan sivistyneitä..ja tätä ajattelumallia vaaditaan sitten ihan kaikilta...Ollaan jossain, ikuisesti kierrettyssä muovikuoressa kohta kaikk jos, ilmaiset itseäsi toisin sinua rangaistaani...Tunteiden spontaani ilmaisuvapaus ei enää sallittua...se loukkaavaa käytöstä...Ei minusta...olen mikä olen...mutta, näin ajattelee jo moni..ja joukko kasvaa...otetaan mediasta mallia...Tutkiva juornualismin työ...kun sen työ myös tehdään tulevaisuudessa lähes mahdottomaksi...Kiitos, kuuluu näille uusoppineille...niiksi minä heitä nyt nimitän...


t.Pimu

Kättärillä syntynyt, Joensuuhun muuttaessamme päräytteli kunnon stadia, lastenhoitajan toimesta tosin.
Tänne palattuamme, hän laski suustaan sellaista, että varmaan pitkospuita myöten tultiin kuuntelemaan.
Nykyisin, maailmalla resuttuaan, ja taasen Helsinkiin palattuuaan, on palannut taasen samaan.
Murre on hioutunut pois.

Miekin, Hesassa kai yhteensä 12 asuneena, yritin aluksi puhua normien mukaan. Sitten ajattelin, paskat, miehän puhun kun puhun.
Toki vuosien mittaan kieli muuntautui. Joensuussa käydessämme, kassajonossa aina ihmettelin, mitä hittoo nuo tuossa mölöttää...

On helpompaa sulautua tähän murreralliin. Savolaisetkin sanovat useimmiten minä,Pohjois- karjalassa , sanotaan aina mie, ihan sinne Huovisen rajoille saakka.
Olin joskus Kuopiossa kursseilla. Tauolla kyselivät, miksi sinä puhut niin hassusti?
Siinähän laivat huutelivat, yms. Kivaahan meillä todella oli. Paitsi savolaiset ovat tyhmempiä.)))

Pohjaiset pitivät sitkeimmin murteestaan kiinni, lappilaiset piilottelivat hootaan, hämäläiset eivät ehtineet kertoa.
Keskisuomalaiset nyt eivät tiedä olleensa mistään kotoisin...

Äännehtele, mikä on heille kunniaksi.
Huoltoasemalla toimiessani, siirtomyyjä kysyi; tiijätkö mikä se mualiaman napa?
En tietänyt vastausta.

Sehän tuo Kuopion torj.

Miust on surkeeta se etten ole oppinut mitään murretta oikein kun eri puolilla maata asuneet isä ja äiti olivat muualta kuin missä miä synnyin ja kasvoin ja kansakoulussakin opettajat tulivat Pellosta.

niistä kielistä alat raataamaa? Sammaa suomijahan me täälä puhutaan, ei se murre ja langi kettään tee yhtään paremmaksi, jos ei pahemmaksikaan.
Jos on selekärankaa, puhhuu niin ku ittiä miellyttää.
Kuhan muistaa, että kuulijoittenki pitäs päästä kärryille asijoista.

Murre on kielen kukkanen, onhan siitä sen sata kertaa ennenki puhuttu.
.

on ollut aina.
Kun lapsena paljon aikaa sain viettää kahden murrealueen paikoissa niin ei mitään selvää murretta ole ollut koskaan.
Mutta kuuntelen ja nautin eri murteista. Ja täällä tykkään lukea eri murteilla kirjoitettua tekstiä.

muallaisen lapselta muutamassa viikossa, kesälomakin riittää.

Oon kuunellu kahta lapsen lastani, kun heidän kielensä pikkuhiljaa alkaa jo viänttee ja kiänttee, isä puhuu vielä helsinkiä, mutta joitain miekutuksia jo sielttäi tulloo.

Hölömön kuulostahan se tämän puolen murre kieltämättä on..ainakkii viestintävälineistä kuultuna, ei sitä tälleen tiällä ite huommookkaa. Mutta murtteella ois heleppo kirjottoo, tulis juttuu kauhheesti :)

Pienenä tyttönä tuli käytettyä, mitä ihmeellisimpiä sanoja, joita nykyään ei pahemmin enää käytä. Silloin lapsena ne olivat luonnollisia sanoja. Kyse ruotsinkielestä johdettuja "suomenkielisiä" sanoja, kuten vaikkapa bolsteri (patja) vakstuuki (vahakangas) Tilbrinkari (kannu).... olihan noita.
Myös pysähtymistä ilmaiseva sana: Top, Nää (ei) jne... Nyt pikkasen naurattaa noi sanat :)

Kieli on tärkeä loogisen ajattelun työkalu. Lähes kaikki kieleen liittyvät toiminnot sijaitsevat vasemmassa aivopuoliskossa.
Esim. "samppanja" käytettäessä aivoissa yhdistyy monta tietoa: pullon ja juoman ominaisuudet, äänet, tuoksut, maku, tunnelma jne. Samppanja-elämys koostuu monista osatekijöistä.
Sitten lisäksi tarvitaan tietoa mm. siitä, miten sana äännetään ja millaisia kieliopillisia seikkoja sen käyttöön liittyy. Kaaaaauhiaa työskentelyä meidän päissämme. Aivot touhuaa vimmatusti ja usein itse ei sitä "tiedä" ollenkaan.
Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että eri sanaluokillakin on oma varastonsa tai keskuksensa, josta se "noudetaan".
Kauheen mielenkiintoisia juttuja mun mielestä.
Myös mielenkiintoista on, miten aivot toimii, kun ihminen saa aikaseksi soittimesta musiikkia. Niistä selitän usein oppilaille, mutta se nyt ei liity varsinaisesti tähän aiheeseen, joten se siitä.

Yks puhekeskuksista on vasemman otsalohkon aivokuorialue, kutsutaan "Brocan" alueeksi. Se on motorinen puhekeskus, jonka vaurioituminen voi aiheuttaa, ettei ihminen kykene tuottamaan puheeseen tarvittavia ääntöelinten liikkeitä.
Wernicken alue on aivokuoren puhealue, joka sijaitsee vasemman ohimolohkon aivokuorialueella. Jos se sattuisi vahingoitumaan, niin pahimmillaan se aiheuttaisi, ettei yhtään ymmärtäisi, mitä joku puhuu.

Ihmeellisen ihmeellinen on toi meidän pääkoppamme. Oliko se yli 100 miljardia hermosolua, jotka säätelevät sitä sun tätä. Luku voi olla huomattavasti enemmän, kuin toi 100, aivoni nyt ei ihan tarkkaan muista :)

Ettäs, jottas, hmmmm..... Vaalikaa päitänne, ettei aivot hölsky vaaranpaikkoihin. Ei kantsi päätä klopajuttaa joka oven karmiin. Joo, ja aina Pyöräilykypärä päähän, kun ajaa pyörällä. Pareet olis, jos sitä kypärää pitäis Aina :)


Eipäs nyt tällä kertaa muuta, kuin Oikein Hyvää Huomenta Kaikille :)
Vaasassa paistaa ihanasti aurinko, ei tuule. Olen istunut tuolla ulkona kahvia juoden ja ihaillut koivujen suurenmoista väritystä, aurinko lisää niiden ihanaa hehkeyttä.

Murre on rikkaus, vivahteikas kieli. Ei moni enää murteella puhu ja se on sääli.
Itse olen Pohjois-Karjalasta lähtöisin mutta kovinpa on murre päässyt ruostumaan. Nyt olen ihan tarkoituksella yrittänyt saada edes muutamia sanoja ja toivon että opin käyttämään melkein un ohtunutta murretta jatkossa enemmän.
Urheilulähetyksissä on joskus kommentaattoreina entisiä suuruuksia jotka puhuvat niin pohoojaalaasta että ihan hirvittää. Sitä ei kukaan kritisoi mutta jos sinne menesi joku savolainen joka oikein viäntäisi ja kiäntäisi niin jopa tulis haukkuja! Miksi toinen murre on arvostetumpaa kuin toinen?
En mie muuta ossoo sannoo tähän hättään, kokkeillaan joku toinen kerta jos ossoisin sannoo jottain muuttai... Kyllä mie vielä jonni verran ossoon tällä omalla murtteella puhhuu...

savossa koulunkäyntiavustajana huomasin mielenkiintoisen seikan.
Koulussa ollessaan lapset puhuivat paljon kirjakieltä, mutta kun kotimaisemissa nähtiin niin murre oli paljon juuri ihan savonmurretta.
Naapurin ekaluokkalainen kun tuli isänsä kanssa meillä käymään niin oli kaikin puolin isäntää kuin isänsä ikään.
Askel oli samanlainen ja puhe ihan murteista savoa. Koulussa oli ihan erilainen puheessaan ja olossaan.
Sitä oli mielenkiitoista seurata, koska näinhän se on, ihmisillä on erilaisia rooleja jo lapsesta.
Eikä niihin välttämättä itse kiinnitä mitään huomiota.