Kyllä on uskomatonta miten nopeasti suvussa isältä pojalle kulkeva perimätieto häviää. Toisaalta metsän ollessa kyseessä sen kyllä ymmärtää kun massiiviset koneistot ilman moraalia massan voimalla aivopesevät metsänomistajia.
Nyt näyttää siltä, että akviinen sukupolvi ei enää tunne metsän biomaailmaa lainkaan. Kaikki kokemusperäinen esi-isien tietotaito on täysin hävinnyt. Ainoa mikä tiedetään ja mitä lasketaan on että pystykaupalla voi saada jopa muutaman sentin enemmän puusta --> SIIS PYSTYKAUPPA.
Toiseksi tämä nykysukupolvi on kasvatettu aikuiseksi ylihyvälllä sosiaaliturvalla, mikä sekin vääristää tilannetta. Vellihousujen ei metsään kannata mennä, vaan he luulevat että tämä keinotekoinen ylivarojen eläminen voi jatkua loputtomiin eikä kenenkään kannata tehdä mitään oikeaa työtä.
Kertokaapa millä tavalla metsän biomaailma on muuttunut isiemme ja isoisiemme ajoista? Heidän aikaan oli aivan selvää, että metsänpohjaa piti varoa vaurioittamasta. Se tarkoitti sitä, että kesällä metsätöihin ei menty lainkaan ja talvellakin käytettiin tarkkaa harkintaa missä ja miten liikuttiin ettei juuret ja runkot vaurioidu.
Jokainen joka vähänkin tietää metsänhoidosta jotakin niin tietää, että ennen kun karjaa laidunnettiin metsissä ja metsiköissä niin vielä tänä päivänä löytyy em. takia täysin lahoja metsiä. Sama koskee maataloustraktorin ajouria, joiden laidalla olevat puut ovat suurella todennäköisyydellä lahoja. On aivan päivänselvää, että kun nykyaikaisilla metsäkoneilla rullataan (sulana) maapohja aivan paskaksi niin tulevina vuosikymmeninä Suomi on täynnä lahoja metsiä. Koneenkuljettajat eivät viitsi edes piikkiketjuja ottaa kesäksi pois.
Nyt näyttää siltä, että akviinen sukupolvi ei enää tunne metsän biomaailmaa lainkaan. Kaikki kokemusperäinen esi-isien tietotaito on täysin hävinnyt. Ainoa mikä tiedetään ja mitä lasketaan on että pystykaupalla voi saada jopa muutaman sentin enemmän puusta --> SIIS PYSTYKAUPPA.
Toiseksi tämä nykysukupolvi on kasvatettu aikuiseksi ylihyvälllä sosiaaliturvalla, mikä sekin vääristää tilannetta. Vellihousujen ei metsään kannata mennä, vaan he luulevat että tämä keinotekoinen ylivarojen eläminen voi jatkua loputtomiin eikä kenenkään kannata tehdä mitään oikeaa työtä.
Kertokaapa millä tavalla metsän biomaailma on muuttunut isiemme ja isoisiemme ajoista? Heidän aikaan oli aivan selvää, että metsänpohjaa piti varoa vaurioittamasta. Se tarkoitti sitä, että kesällä metsätöihin ei menty lainkaan ja talvellakin käytettiin tarkkaa harkintaa missä ja miten liikuttiin ettei juuret ja runkot vaurioidu.
Jokainen joka vähänkin tietää metsänhoidosta jotakin niin tietää, että ennen kun karjaa laidunnettiin metsissä ja metsiköissä niin vielä tänä päivänä löytyy em. takia täysin lahoja metsiä. Sama koskee maataloustraktorin ajouria, joiden laidalla olevat puut ovat suurella todennäköisyydellä lahoja. On aivan päivänselvää, että kun nykyaikaisilla metsäkoneilla rullataan (sulana) maapohja aivan paskaksi niin tulevina vuosikymmeninä Suomi on täynnä lahoja metsiä. Koneenkuljettajat eivät viitsi edes piikkiketjuja ottaa kesäksi pois.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Metsän biomaailma ei ole muuttunut hankintamiehen isien ja isoisien ajoista. Maailma sen sijaan on ja aika paljon ... olet varmaan hankintamieskin sen huomannut. Kun vähän katsot ympärillesi niin huomaat miksi metsään ei mennä enää hevosen ja pokasahan kanssa. Jos mentäisiin niin et sinäkään lämmittelisi valmisruokia mikrossa että jaksat noita höpö höpöjä kirjoitella päivät pitkät.
eikä suinkaan aina parempaan päin.Sinä esim. kehuskelet valmisruoan lämmittämistä
mikrouunissa. Mitä helvetin hyvää on mikrossa lämmitetyssä einesruoassa?
Eihän sellaisella mössöllä edes jaksaisi metsätöitä tehdäkään.
Mikrossa lämmitetyssä valmisruuassa on poikkeuksetta terveellisempää syötävää mitä keskiverto lahokuusi ja hankintamies syövät, ja ettei lahokuusi lahoaisi lopullisesti metsätöissään kannattaa kiinittää huomiota syömiseensä erittäin paljon, ettei syö liian raskasta ruokaa milloinkaan.
Käsittääkseni hankintamies protestoi vain kesähakkuita vastaan eikä kuvitellut, että hevonen ja pokasaha olisivat ratkaisu laho-ongelmaan. On se joillekin vaikeata ymmärtää, mitä joku toinen sanoo!
Elää todella talvisavotoissa ja hevosaikaa ei ole mahdollista nykyään eikä ennenkään ole etelässä ollut sellaisia talvia mistä metsäkoneille hyötyä olisi nykyään pohjoisessakin kunnon talvi on poikkeus.Juuret ja puiden kyljet menee osittain rikki ja puut eivät ole jäässä hyöty on lähinnä tunne tasolla.
Varsin hyvin perustellut näkemyksensä, olen samaa mieltä.
Kyllä moni nykymetsänomistaja on pudonnut puusta, eikä tiedä tarvittavia taitoja tietoja. Kirjoistakaan kun ei kaikkea pys´ty oppimaan, se hiljainen tieto on tärkeää myös metsä-asioissa.
Erityisen harmillista on jos tällä pastalla ei tunnisteta eri puulajien erityisvaatimuksia mm. hakkuuajankohdan suhteen.
Harvennuskuusikossa voi odottaa melkoisia yllätyksiä tulevaisuudessa.
Olen huomioinut saman, että kuusi ottaa lahon hyvinkin herkästi jo reilun metrin mittaisena ajouran vierestä, vanhat laidunnusalueet, siellä on paljon lahoa, muutenkin on rehevämpää ja monimuotista.
Parhaimmat sienestysalueet olivat juuri näitä metsälaitumia.
kannata tänä päivänä käsinlypsykään ... sama pätee hankintahakkuussa
on kaukonäkoisyydessään reakoinut jo siihen ,millaisen perinnön nykyinen metsänomistaja sukupolvi jättää seuraajilleen....kaksikymmentä vuotta on kesähakkuita tehty ilman kantokäsittelyä.
Tervettä metsää ei Etelä-Suomessa näihin aukkoihin tule...
Siispä metsäteollisuus alas ja sinne missä metsiä vielä on....
Vihreät, joita suhteessa eniten, koko Suomeen verrattuna, pääkaupunki seudun päättäjissä, lämmittää
taajamaa kivihiilellä.
Sinnekkään ei nämä tulevaisuuden lahot metsät kelpaa.
noita masiinoita olis ihmisillä töitä. Ymmärrän kyllä että suuret hakkuut tehdään koneilla, mutta että jopa hehtaarin länttiin tuodaan helevatun iso ponsse möyrimään, niin herää kysymys että missä mättää..
Siinäpä sulle miettimistä. Mitäpä jos aloittaisit korjuukustannuksista. Paljonko saat kun hommaat sinne läntille metsurin ja sen naapurin isännän Valmetti Hakki Souvarin yhdistelmän.
mutta luultavasti ainakin saman, kun jos siihen hehtaarin länttiiin se ponsse raijataan, tai pikemminkin kaks. Ainakin kuitupuulla. Kauanko metsuri hehtaarin puita kaataa, tai naapurin isäntä valmetilla raijaa ne tien varteen? Tuskin kovin kauaa.
Siinäpä sitä miettimistä..