Rölli näyttää tehneen taas aloitteen jossa kerrotaan paljonko olisi säästetty jos olisi tehty kuten hän sanoi, kun viime marraskuussa okaupungille otettiin lainaa. Olisi kuullemma pitänyt sitoa kuukauden viitekorkoon. Sanoo että jokainen voi helposti itse laskea miten suuri säästö hänen tavallaan olisi saatu.
No nyt tekisi mieli laskea miten paljon mutta ei se onnistu. Jotta voisi laskea pitäisi tietää muutamia faktoja. Voisikohan Rölli kertoa ne.
Ensinnäkin pitäisi tietää arvonmäärityspäivä korolle. Sit voisi katsoa kuukausi kuukaudelta, mikä on ollut viitekorko kyseisenä päivänä. Ja voisi katsoa, että mikä oli korko silloin kun kuuden kuukauden eka jakso oli oli. Lainahan sidottiin kuuden kuukauden viitekorkoon? Arvonmäärityspäivällä on iso merkitys. Korot ovat viime kuukausina heittelehtineet. Jos arvonmäärityspäiväksi osui piikki ylös on sillä iso merkitys verrattuna siihen osuiko alaspäin menevän piikin kohdalle.
Sit jotta jokainen voisi laskea oletetun hyödyn pitäisi tietää korkomarginaalit. Eli mikä olisi ollut pankin perimä marginaali yhden kuukauden viitekorkolainassa ja paljonko se marginaali oli tässä kuuden kuukauden Kuntarahoitukselta otetussa lainassa. Nettisivujensa mukaan Kuntarahoitus ei myönnä yhden kuukauden viitekorkosidonnaisia lainoja joten jos olisi haluttu ottaa sellainen se olisi pitänyt ottaa pankista tai muulta rahoituslaitokselta. Niillä on viime vuosina ollut selvästi korkeampi marginaali kuin Kuntarahoituksella.
Kolmanneksi pitäisi tietää mikä on tai olisi ollut lainanlyhennysaikataulu.
Jos nämä pohjatiedot saisi niin sitten ei kun netistä katsomaan arvonmäärityspäiville korkoja. Ja sitten ei kun laskemaan.
Helppoa eikö totta. Jokainen helposti laskea kuten Rölli sanoi.
Sit hän laskeskelee että kun kaupungilla on lainaa 200 miljoonaa niin 0,5 prosentin - tarkoittaa kai 0,5 prosenttiyksikön - korkovoitolla säästyisi miljoona, jos siis kaupungin lainat muuteltaisiin hänen esittämällään tavalla. Epäilen että kaupungin kaikkien lainojen ehtoja ei voi ilman kalliita sakkomaksuja muutella tai lainoja maksella kesken kaiken pois. Osa lainoista lienee ollut muutama vuosi sitten hyvinkin edullisia kun olivat kiinteäkorkoisia ja otettu halvan koron aikaan ja kun korot kävivät välillä aika korkeallakin. Muistelen ainakin että talouspäällikkö Kjellman siunaili tätä jossain vaiheessa, kun poliittiset päättäjät ottivat jatkuvasti uutta lainaa kaupungille.
No nyt tekisi mieli laskea miten paljon mutta ei se onnistu. Jotta voisi laskea pitäisi tietää muutamia faktoja. Voisikohan Rölli kertoa ne.
Ensinnäkin pitäisi tietää arvonmäärityspäivä korolle. Sit voisi katsoa kuukausi kuukaudelta, mikä on ollut viitekorko kyseisenä päivänä. Ja voisi katsoa, että mikä oli korko silloin kun kuuden kuukauden eka jakso oli oli. Lainahan sidottiin kuuden kuukauden viitekorkoon? Arvonmäärityspäivällä on iso merkitys. Korot ovat viime kuukausina heittelehtineet. Jos arvonmäärityspäiväksi osui piikki ylös on sillä iso merkitys verrattuna siihen osuiko alaspäin menevän piikin kohdalle.
Sit jotta jokainen voisi laskea oletetun hyödyn pitäisi tietää korkomarginaalit. Eli mikä olisi ollut pankin perimä marginaali yhden kuukauden viitekorkolainassa ja paljonko se marginaali oli tässä kuuden kuukauden Kuntarahoitukselta otetussa lainassa. Nettisivujensa mukaan Kuntarahoitus ei myönnä yhden kuukauden viitekorkosidonnaisia lainoja joten jos olisi haluttu ottaa sellainen se olisi pitänyt ottaa pankista tai muulta rahoituslaitokselta. Niillä on viime vuosina ollut selvästi korkeampi marginaali kuin Kuntarahoituksella.
Kolmanneksi pitäisi tietää mikä on tai olisi ollut lainanlyhennysaikataulu.
Jos nämä pohjatiedot saisi niin sitten ei kun netistä katsomaan arvonmäärityspäiville korkoja. Ja sitten ei kun laskemaan.
Helppoa eikö totta. Jokainen helposti laskea kuten Rölli sanoi.
Sit hän laskeskelee että kun kaupungilla on lainaa 200 miljoonaa niin 0,5 prosentin - tarkoittaa kai 0,5 prosenttiyksikön - korkovoitolla säästyisi miljoona, jos siis kaupungin lainat muuteltaisiin hänen esittämällään tavalla. Epäilen että kaupungin kaikkien lainojen ehtoja ei voi ilman kalliita sakkomaksuja muutella tai lainoja maksella kesken kaiken pois. Osa lainoista lienee ollut muutama vuosi sitten hyvinkin edullisia kun olivat kiinteäkorkoisia ja otettu halvan koron aikaan ja kun korot kävivät välillä aika korkeallakin. Muistelen ainakin että talouspäällikkö Kjellman siunaili tätä jossain vaiheessa, kun poliittiset päättäjät ottivat jatkuvasti uutta lainaa kaupungille.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.