Olen ihastunut yhteen tyttöön, mutten usko että olen tarpeeksi kiinnostava hänelle. Hän on sellainen mukava ja kaunis "naapurintyttö", eli en siis itke minkään "suositun lissun" perään...
Tämä masentaa minua ja viime päivät en ole edes pystynyt kuunnella muuta kuin Leevi and the Leavingsin kappaleita.
En tunne _ketään_ kouluni ulkopuolelta, olen ennen ollut aina niin pienissä ympyröissä. Eli ts. hän on ainoa mitä minulla tällä hetkellä on, muutaman koulututun lisäksi. Niin, aika paljon ihmiseltä jonka kanssa olen oikeasti puhunut vain kaksi kertaa, ne koulun ulkopuolella. Tosin nyt kun uusi jakso alkoi en ole edes nähnyt häntä... ja olo on entistä huonompi.
Tuntuu ettei minulla ole missään asiat hyvin. Eikä oikeastaan olekaan. Jos pystyisin vain itkemään tekisin vain sitä.
Tämä masentaa minua ja viime päivät en ole edes pystynyt kuunnella muuta kuin Leevi and the Leavingsin kappaleita.
En tunne _ketään_ kouluni ulkopuolelta, olen ennen ollut aina niin pienissä ympyröissä. Eli ts. hän on ainoa mitä minulla tällä hetkellä on, muutaman koulututun lisäksi. Niin, aika paljon ihmiseltä jonka kanssa olen oikeasti puhunut vain kaksi kertaa, ne koulun ulkopuolella. Tosin nyt kun uusi jakso alkoi en ole edes nähnyt häntä... ja olo on entistä huonompi.
Tuntuu ettei minulla ole missään asiat hyvin. Eikä oikeastaan olekaan. Jos pystyisin vain itkemään tekisin vain sitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaa lähestyä tyttöä! Ole kohtelias, ymmärtäväinen, hellä, mukava. Vie hänet vaikka leffaan.
Jos ei onnista, niin älä jää murehtii, sellanen on aika sairaan säälittävää, ei tytöt tykkää semmosista "YHYY KAIKKI ON PÄIN PERSETTÄ KUKAAN EI TYKKÄÄ MUSTA" tyypistä. Vähän optimistista asennetta niin kyl se siitä.
No milläs lähestyt, käydään eri kursseja eikä nähä, ja yllätysyllätys ei ole aikaisempaa kokemusta tytöistä ollekaan edes kavereina...