eri sarjassa kuin koirat ja petoja pelkäävät hysteerikkoihmiset (apinat). Tässä tällekin palstalle uusin hengentuotteeni:
Chilivalkosipulikoiraa
Kaikkihan muistavat taannoisen Kiinan reissuni (Guangzhou), jolloin muunmuassa kävin ruokailemassa hienoissa koiraravintoloissa. Tutustuinkin tuolloin erääseen ravintolanpitäjään, joka on nyt tulossa käymään luonani kylässä. Häntä kiinnosti kovasti suomalaisuus. Enempi häntä kiinnosti kuitenkin suomalaisten suhde koiriin. Siitä seuraavassa hieman tarkemmin.
Kiinassahan koira on joko häkissä kasvatettu suurikokoinen jaloste, joka on pelkkä teuraselukka taikka sitten lälly sylikoira. Koira on siis joko ruokaa taikka pehmolelu. Mainitsemani ravintoloitsija olikin kiinnostunut suomalaisista metsästyskoirista. Häkissä kasvaneen teuraskoiran liha on hänen mielestään velttoa ja löysää paskaa. Hän haluaakin tarjota asiakkailleen parasta ruokaa, mitä rahalla saa. Siksi häntä kiinnostaa Suomen raikkaassa ilmassa juoksentelevat metsästyskoirat. Niiden liha on kuulemma hyvin kimmoisaa ja puhdasta, sellaista, jota mielellään asiakkaalleen tarjoaisi.
Nythän tässä on minulla pikku ongelma. Toki haluan tarjota vieraalleni parasta mahdollista ruokaa. Nyt siis pitäisi löytää jostain nuorehko ja paljon metsässä juossut koira syötäväksi ja vieläpä osata maustaa se oikein. Maustamisen suhteen olen kuitenkin jonkin sortin ammattilainen ja tarkoituksenani onkin loihtia erittäin tulista koirapaistia runsaalla valkosipulilla höystettynä ja tietysti riisin kera. Luulisin, jotta ystäväni Jin tulee nauttimaan ateriasta. Tiedä, vaikka keksimme jotain yhteistä bisnesideaa asian tiimoilta. Mahdollisesti vaikkapa Helsinkiin voisi perustaa koiraravintolan. Siellä on serran fiksumpaa porukkaa (kuin maaseudulla), jotka eivät turhaa tällaisilla asioilla kauhistele vaan maksavat mielellään avokätisesti hyvästä ruuasta.
Ei varmaankaan ole yllätys, jotta Jin pitää luonnon ylhäisyyksiä, sutta ja karhua hyvin suuressa arvossa. Koira on taas hänen silmissä pehmolelu taikka vartaaseen sopiva paisti.
Chilivalkosipulikoiraa
Kaikkihan muistavat taannoisen Kiinan reissuni (Guangzhou), jolloin muunmuassa kävin ruokailemassa hienoissa koiraravintoloissa. Tutustuinkin tuolloin erääseen ravintolanpitäjään, joka on nyt tulossa käymään luonani kylässä. Häntä kiinnosti kovasti suomalaisuus. Enempi häntä kiinnosti kuitenkin suomalaisten suhde koiriin. Siitä seuraavassa hieman tarkemmin.
Kiinassahan koira on joko häkissä kasvatettu suurikokoinen jaloste, joka on pelkkä teuraselukka taikka sitten lälly sylikoira. Koira on siis joko ruokaa taikka pehmolelu. Mainitsemani ravintoloitsija olikin kiinnostunut suomalaisista metsästyskoirista. Häkissä kasvaneen teuraskoiran liha on hänen mielestään velttoa ja löysää paskaa. Hän haluaakin tarjota asiakkailleen parasta ruokaa, mitä rahalla saa. Siksi häntä kiinnostaa Suomen raikkaassa ilmassa juoksentelevat metsästyskoirat. Niiden liha on kuulemma hyvin kimmoisaa ja puhdasta, sellaista, jota mielellään asiakkaalleen tarjoaisi.
Nythän tässä on minulla pikku ongelma. Toki haluan tarjota vieraalleni parasta mahdollista ruokaa. Nyt siis pitäisi löytää jostain nuorehko ja paljon metsässä juossut koira syötäväksi ja vieläpä osata maustaa se oikein. Maustamisen suhteen olen kuitenkin jonkin sortin ammattilainen ja tarkoituksenani onkin loihtia erittäin tulista koirapaistia runsaalla valkosipulilla höystettynä ja tietysti riisin kera. Luulisin, jotta ystäväni Jin tulee nauttimaan ateriasta. Tiedä, vaikka keksimme jotain yhteistä bisnesideaa asian tiimoilta. Mahdollisesti vaikkapa Helsinkiin voisi perustaa koiraravintolan. Siellä on serran fiksumpaa porukkaa (kuin maaseudulla), jotka eivät turhaa tällaisilla asioilla kauhistele vaan maksavat mielellään avokätisesti hyvästä ruuasta.
Ei varmaankaan ole yllätys, jotta Jin pitää luonnon ylhäisyyksiä, sutta ja karhua hyvin suuressa arvossa. Koira on taas hänen silmissä pehmolelu taikka vartaaseen sopiva paisti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älykkyys ja viisaus ovat eri asioita. Henkinen pääomasi keikkunee siinä nollan tuntumissa. Tiedän, provokaatio on provokaatiota, mutta tuollaisilla hengentuotteillasi et saa mitään metsästyksessä muuttumaan. Kokeile toista lähestymistapaa.
hiitto sie olet sekaisin. vaikka ymmärrän kirjoituksesi pelkäksi pilaksi,niin ei tuommosta pitäisi kirjoittaa.täytyy olla tosi sairas mieli kirjoittajalla tai niillä jotka tuolle vielä nauravat
sodankylässä noin 10 vuotta sitten kävi susi miehen päälle keskellä päivää. yritti purra tätä jäpikkää kurkusta, vaan mitä tämä metsien urhea mies teki. torppas sutta kurkusta kädellä kiinni ja PURI SUTTA TAKAISIN.ei ollut tullu edes löysät housuun jäpikällä.susi ontujen lähti nolona takaisin metsään toista taka jalkaa perässä vetäjen.ukko vain syljeskeli suden karvoja suusta.tämä uutinen noterattiin yleisesti ympäri maailmaa.että perkele yhdestä sudesta saadaan henki vaikka puremella.susi-ollina on mies kulkenut siittä saakka.sai muistaakseni vielä kunnia palkinnon tästä asiasta.mitäpä tästä miettii susianalyytikko
Kunpahan vain sökeltää samaa typerää jatkuvaa susijargoniaansa.
Perjantaina muuten kaadoimme Kuusamossa 15. suden tälle syksylle.
http://www.youtube.com/watch?v=Re644qgnCtw
Teepä lyytikko tutkimusmatka videolla näkyviin maisemiin, sieltä voit luultavimmatusti ostaa egologisesti metsästettyä tassuttelijan lihaa.
Bon appetit
Tuohan kim sol illit sun muut tuttavas tänne ja alkakaa pyytämään itärajalta susia. Ai että siinä vesi herähtää jaappanin poikain kielelle kun tällainen luonnossa liikkuva lihan syöjä pääsee pannulle pöhisemään.